Media ja viihde ›

Milkop:
 
Tänään muuten tulisi Kutoselta klo 21.00 ensimmäinen Elm Street. Tämä oli lapsena ihan hirveän pelottava elokuva. Jalat nousivat sohvalle kuin itsestään. Eikös tässä ollut Deppin eka rooli? Taisi olla. Pitäisi joskus katsoa nuo jatko-osatkin, niitä en muistaakseni ole koskaan edes nähnyt.
 
Oli eka rooli.
 
Neljännen Elm Streetinhän taisi ohjata Renny.

Milkop:
Tänään muuten tulisi Kutoselta klo 21.00 ensimmäinen Elm Street. Tämä oli lapsena ihan hirveän pelottava elokuva. Jalat nousivat sohvalle kuin itsestään. Eikös tässä ollut Deppin eka rooli? Taisi olla. Pitäisi joskus katsoa nuo jatko-osatkin, niitä en muistaakseni ole koskaan edes nähnyt.
 
Tämä oli juniorina ihan kauhea juttu ja totta kai jonkun isoveljellä "oli tästä leikkaamaton versio" mikä oli jostain trokattu :D Muistan,että tätä katsottiin erään kaverin luona ihan siltä vuokra-VHS:lta (isoveljen lainaama tietysti) koulun jälkeen ja aika lailla ureat housuissa.

Ostin just Elm Street -boksin jossa kaikki 7 leffaa. Näin jostain syystä pelkästään kakkosen joskus teininä rupuselta veehooässältä ja pidin leffaa sysipaskana, ekan näin vasta aikuisiällä ja aattelin että se oli ihan jees. Täytyy joku viikonloppu ottaa maratoni.

8/31: House On The Edge Of The Park (1980)
 
Nimen, ohjaajan ja pääosan perusteella jo tiesi mitä odottaa, mutta voivoi sentään. David Hess oli jälleen omassa elementissään eli aivan loistava pissipäisen niljakkeen roolissa, siitä plussaa. Hänhän oli oikeassa elämässä mitä lupsakkain ja hauskin tyyppi ymmärtääkseni, näinhän se monesti menee.
 
Mutta tässä jäätiin aika kauas Last House on the Left -esikuvasta, eikä sekään minusta maineestaan huolimatta mikään mestariteos ole. Se, että tässä on enemmän irstailua ei saa sitä tuntumaan rohkeammalta vaan päinvastoin se kuvastaa sitä että ei ollut palleja eikä aivoja muuhun. Se lopussa tullut kostokin oli aika mitäänsanomaton, paras hetki oli hidastettu otos Hessin naamasta joka sai hörähtelemään ääneen. Deodato puhui haastiksessa itsestään kuin suurena taiteilijana, joten jätin senkin kesken. En tiedä, ehkä olen liian vanha tällasille, nuorena olisi voinut ollakin että "voi vitsi kun on rajuu kamaa!" 3/10

Vaikka pelillisiltä avuiltaan mitätön olikin, niin Quarry (ps4) tarjosi hyvät kauhut.

Bongowing: Vaikka pelillisiltä avuiltaan mitätön olikin, niin Quarry (ps4) tarjosi hyvät kauhut.
 
Noi Supermassiven pelit sopii mulle, "oikeat" kauhupelit ahdistaa liikaa ja täytyy lopettaa kesken (Resident Evil 7, Alien Isolation yms), noissa on kauhuteema mutta ne ei silti ahdista tai pelota lainkaan. Tuossahan oli kovat näyttelijätkin, mm. Lance Henriksen, Ted Raimi, se Screamin poliisi ja Insidious-leffojen naikkonen. Isoin miinus siitä että olisin halunnut vetää pelin uusiksi kun sain pelastettua lopulta vain kaksi, mutta uusinnallakaan ei välianimaatioita pystynyt skippaamaan lainkaan. Tyhmää.
 
Ehkä parhaat ja realistisimmat kasvoanimaatiot kaikkineen mitä olen peleissä nähnyt, toisaalta joidenkin hahmojen hiukset oli sitten jostain PS2-ajalta. E: pelasin siis PS5-version mutta luulisin ettei ihan kauheasti poikkea.

10/31: Homicidal (1961)
 
Vaikka William Castle tunnetaan gimmick-mestarina ja tämä leffa kopioi häpeilemättä edellisenä vuonna tullutta Psykoa, niin ymmärtääkseni Hitchcock teki Psykon osaksi juurikin esim. Castlen 50-luvulla tekemien halppiskauhujen menestyksen innoittamana. Siitä propsit.
 
Ohjaukseltaan Homicidal on ihan ok, ja minusta mustavalkoiset elokuvat näyttää aina kivemmalta kuin värilliset. Mutta se juonitwisti :-----D Siis arvasin mitä on meneillään jo valmiiksi, mutta sitten kun eräs hahmo vihdoin paljastettiin ei vain voinut pidellä naurua. Huuli pyöreänä lueskelin IMDB:n arvosteluja, joissa porukka kertoo olleensa shokissa lopputwististä. Siis oikeasti mitä ihmettä. Ennen loppukohtausta tuli tietenkin paussi, jossa kehotettiin liian kovalla sykkeellä jännittäviä katsovia lopettamaan elokuva kesken. Olen esim. Hammerin tuottamista Psykoa seuranneista jännäreistä tykännyt kaikista todella kovasti mutta tämä sai kyllä nyt jäädä yhteen kertaan. Hauskuutti kuitenkin. 4/10

bedlam: Noi Supermassiven pelit sopii mulle, "oikeat" kauhupelit ahdistaa liikaa ja täytyy lopettaa kesken (Resident Evil 7, Alien Isolation yms), noissa on kauhuteema mutta ne ei silti ahdista tai pelota lainkaan. Tuossahan oli kovat näyttelijätkin, mm. Lance Henriksen, Ted Raimi, se Screamin poliisi ja Insidious-leffojen naikkonen. Isoin miinus siitä että olisin halunnut vetää pelin uusiksi kun sain pelastettua lopulta vain kaksi, mutta uusinnallakaan ei välianimaatioita pystynyt skippaamaan lainkaan. Tyhmää.
 
Ehkä parhaat ja realistisimmat kasvoanimaatiot kaikkineen mitä olen peleissä nähnyt, toisaalta joidenkin hahmojen hiukset oli sitten jostain PS2-ajalta. E: pelasin siis PS5-version mutta luulisin ettei ihan kauheasti poikkea.
 
Ne hiiviskelypelit on vähän liikaa itsellenikin. Tämä oli enemmänkin vaan leffa jossa oli interaktiivisia elementtejä, paino tarinalla jonka kulkuun pystyi itse vaikuttamaan.

11/20: Deadstream (2022)
 
Lasketaan tavoite suosiolla kahteenkymmeneen, ei vaan ole jaksanut. Found footage -leffa kahjosta tubettajasta, joka menee yöksi kirotuksi sanottuun autiotaloon ja striimaa livenä koko shown. Siis sellainen taskulampun kanssa rähjäisessä talossa kompurointi on minulle juurikin kaikista karmivinta jo ajatuksen tasolla, joten voisi kuvitella että kun tämä käännetään komediaksi olisin suorastaan närkästynyt. Mutta ei, en muista milloin olisin nauranut niin täböllä kuin tämän leffan parissa kohtauksessa. Välillä ruudussa näkyy livestreamia seuraavien chatti ja samalla kun päätähti kiljuu hengenhädässä riivattujen keskellä lukee chatissa viestejä tyyliin "my dad says you're stupid". Aivan loistavaa matskua, jos olisi napsaistu vartti pois ja elokuva olisi loppunut niin kuin toivoin niin heittäisin ysin. Nyt "vain" 8/10
 
12/20: The Shout (1978)
 
John Hurt, Tim Curry, Susannah York taiteellisessa kauhuleffassa? Count me in. Paitsi että koko leffalla ei ollut mitään tekemistä kauhun kanssa, en tiedä miksi IMDB:ssä tällainen merkintä oli. Ennemmin jonkinlainen psykedeelinen draama, jossa yliluonnollisia elementtejä. Ehkä. Ja metaforia joita en ymmärtänyt. Joskus tykkään artsyfartsy-leffoista, nyt meni vähän ohi. En osaa pisteyttää.

Scream näyttäisi tulevan tänään tv:stä. Kai tuon voisi katsoa kun en ole ilmestymisen jälkeen nähnyt. Aikansa ilmiö tuokin.

No joo, olihan tuo melkoinen tuuttaus näin nykysilmin katsottuna :D Kauhua sai etsiä täikammalla ja joo, slasherit erikseen, tiedän. Hauskinta olivat viittaukset eri leffoihin ja Wes Craven talonmiehenä Freddie-paidassa -ja hatussa. Niin ja Fonzie tietty myös.
 
Perään katsoin vielä jostain käsittämättömästä syystä vuoden 2018 Nunnan. Höheiss, ainakin jumpscareja riitti ja "pelottavaa" irvistelyä :--D 0,5/5

Scream -leffat on hyvää viihdettä. Ns. hyvän mielen krapulapäivän elokuvia. Jotenkin ne jaksaa silloin tällöin katsoa, kun ovat tarkoituksella niin kieli poskessa tehty.

SAW lienee 2000-luvun ykköskauhutrilogia..
 
Ite tykkäsin yhessä vaiheessa Halloweeneista ylikaiken!

Surkein kauhumaratoni tähän mennessä. Jos huomenna sen Alien Romuluksen jaksais katsella niin sain 13 kasaan :D

Katoin netflixistä Haunting of Hill Housen ja tykkäsin kovin.

Milkop: Scream näyttäisi tulevan tänään tv:stä. Kai tuon voisi katsoa kun en ole ilmestymisen jälkeen nähnyt. Aikansa ilmiö tuokin.
 
Aikoinaan tuo iski hyvin enkä ihmettele suosiota: jotenkin se potkaisi teinikauhuleffat uudelle kierrokselle ja oli toki ihan ajatuksella tehty pätkä. Kakkososakin vielä oli ihan ponteva. Katsoimme tuon piiitkästä aikaa, kun se tuli telkkarista, ja muutaman keski_oluen jälkeen oli aika vaikea ainakaan pelottautua, mutta on se ihan vetävästi ohjattu ja leikattu leffa kyllä.

Fall of the house of Usheria oon tiiraillut Netflixistä, vielä päätösjakso jäljellä. Varsin pätevä sarja on ollut, ihan vinkeästi on Poen tarinat tuotu nykypäivään ja yhdistetty nimikkoperheen tarinaan. Ei tämä ihan yhtä hyvä ole kuin Flanaganin Midnight Mass josta pidin oikeinkin kovasti, mutta ei hurjan kauaskaan jää. Näyttelijäsuorituksetkin vallan mainioita. Ehkä ne kaksi Haunting-sarjaakin pitää katsella, Hill House jäi aikanaan ekaan jaksoon kun en ollut oikein vastaanottavaisella tuulella.

Screamissa parasta on Wes Craven koulusiivoojana Freddy Krugerin asusteessa. Muuten pidin aika tylsänä kun viimeksi katsoin. Ehkä asiaan vaikuttaa se järkyttävä tulva niitä samanlaisia elokuvia ysärin lopulla, kaikki kauhuleffat koettivat napata osan sen suosiosta. Halloween H20 oli esim. enempi Scream-leffa kuin Halloween-leffa.
 
arppah8: Fall of the house of Usheria oon tiiraillut Netflixistä, vielä päätösjakso jäljellä. Varsin pätevä sarja on ollut, ihan vinkeästi on Poen tarinat tuotu nykypäivään ja yhdistetty nimikkoperheen tarinaan. Ei tämä ihan yhtä hyvä ole kuin Flanaganin Midnight Mass josta pidin oikeinkin kovasti, mutta ei hurjan kauaskaan jää. Näyttelijäsuorituksetkin vallan mainioita. Ehkä ne kaksi Haunting-sarjaakin pitää katsella, Hill House jäi aikanaan ekaan jaksoon kun en ollut oikein vastaanottavaisella tuulella.
 
Flanaganin leffoista en ole kauheasti perustanut, mutta Haunting of Hill Housen keskivaiheella oli joku 3 tai 4 jaksoa jotka oli minulle suunnilleen parasta teeveetä ikinä. Blu Manoria en ole uskaltanut katsoa kun kyseisestä tarinasta on tehty niin täydellinen elokuva, että en osaisi olla vertaamatta. Nuo loput kaikki jäi sitten sitämyöten kans katsomatta, täytyy ottaa vaikka joululomilla Netflix ja kattella maratoonina.

bedlam: Flanaganin leffoista en ole kauheasti perustanut, mutta Haunting of Hill Housen keskivaiheella oli joku 3 tai 4 jaksoa jotka oli minulle suunnilleen parasta teeveetä ikinä.
 
Aika kova suositus, pitääpä ottaa seuraavaksi uudestaan työn alle.