Elektroniikka ja soitinrakennus ›

-Fluky-: En vain tiedä, voinko tehdä näin kaikkea haluamaani.
 
Vielä olis aikaakin käydä joku mini-sähkötutkinto.
 
Jos haluat itseäs sivistää niin mikä ettei, mut sähkötutkinto ei sinänsä muuta mitään tässä tapauksessa. Kaikki tarvittava tieto on tossa Tukesin läpyskässä, mikä jo aiemmin linkattiin: https://tukes.fi/documents/5470659/ … stus-maahantuonti-ja-myynti.pdf.pdf
Toki sähkötekninen ymmärrys auttaa noiden direktiivien ja standardien kanssa, mut eipä niitä perus sähkötutkinnon tunneilta ihan nopeesti opita. Sähköpätevyyttä tai -tutkintoa ei sähkölaitteen valmistukseen tarvita. Jos sun pitää huoltaa 230VAC-laitteita niin sit tarviit S3-pätevyyden. En tiedä onko tossa joku porsaanreikä et valmistaja vois itse huoltaa valmistamansa laitteen ilman pätevyyttä, tuskin. Mut ne sun pitää pystyä osoittamaan et laitteet täyttää vaaditut standardit ja vaatimukset tai teettää niiden selvitys jollain ulkopuolisella. Näitä teknisiä dokumentaatioita ei sinänsä tarvitse etukäteen mihinkään viranomaiselle ilmoittaa. Sit jos laite päätyy viranomaisen syyniin niin sit pitäs olla tarvittavaa dokumentaatiota näyttää. Näin pienimuotosessa toiminnassa ton todennäkösyys on varmaankin aika pieni. Mut etenkin sähköturvallisuuden osalta noi kannattaa tehdä itselle tosi selviksi et pysyy yöunet itsellä ja henki asiakkaalla. 230VAC-laitteiden valmistukseen kannattanee perustaa jo osakeyhtiö ettet oo itse henkilökohtasesti kaikesta vastuussa jos meneekin hommat mönkään.

Pauli Lappalainen: Eihän noista tutkinnoista tai pätevyyksistä mitään haittaa ole, mutta eivät kyllä auta tippaakaan jos meinaat sähkölaitteita valmistaa ja myydä.
 
Tehdähän saat vaikka kuinka, mutta myynti on se vastuunpaikka.
 
No siksi toivoin jos olisi löytynyt jokin välimuoto, jossa ei tarvitsisi itse tehdä tutkintoa, mutta voisin maksaa tuloista vaikkapa 10% jollekin, jolla on pätevyydet ja testitilat. Win-win.
 
Tutkinnoissa on sekin huono puoli, että menee helvetisti aikaa, mutta hyöty on ehkä 5%.

erty: Jos haluat itseäs sivistää niin mikä ettei, mut sähkötutkinto ei sinänsä muuta mitään tässä tapauksessa. Kaikki tarvittava tieto on tossa Tukesin läpyskässä, mikä jo aiemmin linkattiin: https://tukes.fi/documents/5470659/ … stus-maahantuonti-ja-myynti.pdf.pdf
Toki sähkötekninen ymmärrys auttaa noiden direktiivien ja standardien kanssa, mut eipä niitä perus sähkötutkinnon tunneilta ihan nopeesti opita. Sähköpätevyyttä tai -tutkintoa ei sähkölaitteen valmistukseen tarvita. Jos sun pitää huoltaa 230VAC-laitteita niin sit tarviit S3-pätevyyden. En tiedä onko tossa joku porsaanreikä et valmistaja vois itse huoltaa valmistamansa laitteen ilman pätevyyttä, tuskin. Mut ne sun pitää pystyä osoittamaan et laitteet täyttää vaaditut standardit ja vaatimukset tai teettää niiden selvitys jollain ulkopuolisella. Näitä teknisiä dokumentaatioita ei sinänsä tarvitse etukäteen mihinkään viranomaiselle ilmoittaa. Sit jos laite päätyy viranomaisen syyniin niin sit pitäs olla tarvittavaa dokumentaatiota näyttää. Näin pienimuotosessa toiminnassa ton todennäkösyys on varmaankin aika pieni. Mut etenkin sähköturvallisuuden osalta noi kannattaa tehdä itselle tosi selviksi et pysyy yöunet itsellä ja henki asiakkaalla. 230VAC-laitteiden valmistukseen kannattanee perustaa jo osakeyhtiö ettet oo itse henkilökohtasesti kaikesta vastuussa jos meneekin hommat mönkään.
 
En ymmärrä, mikä ero on muka huoltamisella ja valmistamisella. Vai onko se siksi, että huoltamisessa voidaan joutua poikkeamaan spekseistä tai laittamaan uusi varaosa, jolloin tarvitaan joku, joka voi vastata standardien täyttymisestä modifikaatioiden jälkeenkin?
 
Tuollahan sanottiin, että
 
https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi

En ymmärrä. Tuollahan sanotaan:

"Yritykselläsi tai sinulla itselläsi pitää olla oikeus tehdä sähkötöitä, kun

rakennat tai korjaat kiinteitä sähköasennuksia, eli sähkölaitteistoja
korjaat muita kuin pienoisjännitteisiä (nimellisjännite yli 50 VAC tai 120 VDC) sähkölaitteita.
"
 
Tässä oli tietysti kyse myös siitä, että onko kustannustehokasta edes istua jotain sähkötutkintoja vai tilata se palvelujan joltain muulta? En tunne alan käytäntöjä, mutta voi olla yleisesti, että jossain vaiheessa esimerkiksi CE-testien hinnatkin ovat hyvin kilpailukykyisiä ja jopa halvempia kuin se, että istuu S3:n tms. itse.
 
Mutta joo, jos CE-standardin kustannukset on vaikkapa tätä luokkaa:
 
https://www.eurocert.asia/wp-conten … /2020/11/Cost-of-CE-certificate.png
 
Niin eihän tuo ole kuluerä tai mikään, jos tuote myy jo hieman enemmän. Pikkuraha joku 5000e.
---
 
Katselin jotain manuaaleja, niin löyty esim.
 
https://images.thomann.de/pics/atg/ … cument/manual/manual_museq_v1.0.pdf
 
"CE Conformity
elysia GmbH, Ringstraße 82, 41334 Nettetal, Germany, declares with sole respon-
sibility that this product complies with the following norms and directives:
2006/95/EG Low Voltage Directive (formerly 73/23/EWG or 93/68/EWG)
89/336/EWG EMC (Electromagnetic Compatibility) Directive
DIN EN 55103-1 EMC of audio equipment - Emission
DIN EN 55103-2 EMC of audio equipment - Immunity"
 
Mutta noi taitavat olla vähän maakohtaisia.
 
Ja siis toki laitteen pitäisi voida saada huoltaa, jos asentaa vain uuden komponentin, jos se on samanlaisilla spekseillä kuin aiempi, jolloin sertifikaatit pysyvät voimassa.

-Fluky-: En ymmärrä, mikä ero on muka huoltamisella ja valmistamisella. Vai onko se siksi, että huoltamisessa voidaan joutua poikkeamaan spekseistä tai laittamaan uusi varaosa, jolloin tarvitaan joku, joka voi vastata standardien täyttymisestä modifikaatioiden jälkeenkin?
 
Tuollahan sanottiin, että
 
https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi

En ymmärrä. Tuollahan sanotaan:

"Yritykselläsi tai sinulla itselläsi pitää olla oikeus tehdä sähkötöitä, kun

rakennat tai korjaat kiinteitä sähköasennuksia, eli sähkölaitteistoja
korjaat muita kuin pienoisjännitteisiä (nimellisjännite yli 50 VAC tai 120 VDC) sähkölaitteita.
"
 
---
 
Katselin jotain manuaaleja, niin löyty esim.
 
https://images.thomann.de/pics/atg/ … cument/manual/manual_museq_v1.0.pdf
 
"CE Conformity
elysia GmbH, Ringstraße 82, 41334 Nettetal, Germany, declares with sole respon-
sibility that this product complies with the following norms and directives:
2006/95/EG Low Voltage Directive (formerly 73/23/EWG or 93/68/EWG)
89/336/EWG EMC (Electromagnetic Compatibility) Directive
DIN EN 55103-1 EMC of audio equipment - Emission
DIN EN 55103-2 EMC of audio equipment - Immunity"
 
Mutta noi taitavat olla vähän maakohtaisia.
 
En tiedä onko viranomaiset erikseen eritelleet valmistuksen ja korjauksen eroa, mut näin on. Esimerkissäs puhutaan kiinteistä sähköasennuksista (sähkölaitteistoista), ei sähkölaitteen valmistuksesta. Nimitysten ero on pieni etenkin maallikolle, mut niillä on käytännön ero.
 
https://tukes.fi/tietoa-tukesista/u … in-kysyttya-sahkotoiden-tekemisesta
 
"Vaatiiko sähkölaitteiden valmistus oikeutta tehdä sähkötöitä?
Sähkölaitteiden valmistus ei vaadi ilmoitusta Tukesin rekisteriin, mutta niiden huolto- ja korjaustoiminnasta tulee tehdä ilmoitus.
 
Valmistajan pitää varmistaa, että laitemalli täyttää sekä sähköturvallisuus- että sähkömagneettisen yhteensopivuuden vaatimukset. Sarjatuotannolle tulee tehdä laadunvarmistus: jokaisen valmistetun laiteyksilön tulee täyttää vaatimukset.
 
Laitteessa pitää olla CE-merkki, joka osoittaa, että laite on sitä koskevien direktiivien vaatimusten mukainen. Valmistaja laatii kirjallisen vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. Vakuutuksessa tulee mainita laite, sen valmistaja ja varmistuksessa käytetyt standardit tai muut asiakirjat."
 
Ja just ton manuaalin mukaisia direktiivejä ja vaatimuksia sun pitää selvittää sun laitteen kohdalla. EU- ja maakohtaset vaatimukset riippuen minne myyt.

erty: En tiedä onko viranomaiset erikseen eritelleet valmistuksen ja korjauksen eroa, mut näin on. Esimerkissäs puhutaan kiinteistä sähköasennuksista (sähkölaitteistoista), ei sähkölaitteen valmistuksesta. Nimitysten ero on pieni etenkin maallikolle, mut niillä on käytännön ero.
 
https://tukes.fi/tietoa-tukesista/u … in-kysyttya-sahkotoiden-tekemisesta
 
"Vaatiiko sähkölaitteiden valmistus oikeutta tehdä sähkötöitä?
Sähkölaitteiden valmistus ei vaadi ilmoitusta Tukesin rekisteriin, mutta niiden huolto- ja korjaustoiminnasta tulee tehdä ilmoitus.
 
Valmistajan pitää varmistaa, että laitemalli täyttää sekä sähköturvallisuus- että sähkömagneettisen yhteensopivuuden vaatimukset. Sarjatuotannolle tulee tehdä laadunvarmistus: jokaisen valmistetun laiteyksilön tulee täyttää vaatimukset.
 
Laitteessa pitää olla CE-merkki, joka osoittaa, että laite on sitä koskevien direktiivien vaatimusten mukainen. Valmistaja laatii kirjallisen vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. Vakuutuksessa tulee mainita laite, sen valmistaja ja varmistuksessa käytetyt standardit tai muut asiakirjat."
 
Ja just ton manuaalin mukaisia direktiivejä ja vaatimuksia sun pitää selvittää sun laitteen kohdalla. EU- ja maakohtaset vaatimukset riippuen minne myyt.
 
Joo eli ehkä se ero menee siinä, että onko tietystä pisteestä eteenpäin sulakkeilla yms. suojaus vai ei.
 
Eli kun kotona laittaa laitteita pistokkeeseen, niin damagea ei synny, kun sähkökaappi on standardienmukainen ja sen on tehnyt pätevöitynyt henkilö.

-Fluky-: Joo eli ehkä se ero menee siinä, että onko tietystä pisteestä eteenpäin sulakkeilla yms. suojaus vai ei.
 
Eli kun kotona laittaa laitteita pistokkeeseen, niin damagea ei synny, kun sähkökaappi on standardienmukainen ja sen on tehnyt pätevöitynyt henkilö.
 
Sähkölaite on se värkki, joka kytketään siihen pistorasiaan. Sähkölaitteistolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sähkökeskuksen, kaapeleiden, pistorasioiden, katkaisijoiden, valaisinten ja lämmitysjärjestelmän jne. muodostamaa kokonaisuutta.
 
Ymmärrätkö eron?

Pauli Lappalainen: Sähkölaite on se värkki, joka kytketään siihen pistorasiaan. Sähkölaitteistolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sähkökeskuksen, kaapeleiden, pistorasioiden, katkaisijoiden, valaisinten ja lämmitysjärjestelmän jne. muodostamaa kokonaisuutta.
 
Ymmärrätkö eron?
 
Joo, mutta tuo voi olla myös ihan sattumaa.
 
Spekuloin edelleen, että onko sähkötutkinnosta (ei välttämättä edes AMK-tasoinen, vaan teknikon) hyötyä vai voiko muka hankkia saman osaamisen ilman tutkintoa. Mitä hyötyä tutkinnosta sitten?
 
Esim. https://www.rastorinst.fi/koulutus/sahkotekniikan-koulutus/

-Fluky-: Joo, mutta tuo voi olla myös ihan sattumaa.
 
Spekuloin edelleen, että onko sähkötutkinnosta (ei välttämättä edes AMK-tasoinen, vaan teknikon) hyötyä vai voiko muka hankkia saman osaamisen ilman tutkintoa. Mitä hyötyä tutkinnosta sitten?
 
Esim. https://www.rastorinst.fi/koulutus/sahkotekniikan-koulutus/
 
Menen laatikkooni ja laitan kannen.kiinni.

erty: Laitteessa pitää olla CE-merkki, joka osoittaa, että laite on sitä koskevien direktiivien vaatimusten mukainen. Valmistaja laatii kirjallisen vaatimustenmukaisuusvakuutuksen.
 
CE-merkin voi panna minkä tahansa laitoksen kylkeen ja väittää, että purkki on vaatimusten mukainen. On aivan toinen asia tehdä/teettää vaadittavat testit hyväksytysti. Mutta kuten todettu, jos vahinko sattuu, testaamattoman tuotteen valmistajan nurkissa tuli roihuaa jo reippaasti.
 
Ja just ton manuaalin mukaisia direktiivejä ja vaatimuksia sun pitää selvittää sun laitteen kohdalla. EU- ja maakohtaset vaatimukset riippuen minne myyt.
 
Eri puolilla maailmaa on kaikenlaisia juttuja, Kiinakin tuli soppaan mukaan kymmenisen vuotta sitten vähän yllättäen. Entinen kollega istui radiokaiuttomassa huoneessa todella pitkiä aikoja, kun erilaiset vaatimukset piti käydä läpi.
 
Onko aloittaja miettinyt, että käyttöohje pitäisi löytyä Euroopassa myytävältä laitteelta kaikilla alueen kielillä? Se paperinippu vaikuttaa jo lähetyskuluihin. Ajattelitko käännättää tekstit kuukkelilla, vai asiantuntijalla? Entä muut ulkomaat?
 
Nyt olisi kiva kuulla, minkälaisista laitteista on tarkkaan ottaen kysymys. Olisi helpompi ideoida todellista lähtötilannetta ja vaatimuksia.

ituvirtanen: CE-merkin voi panna minkä tahansa laitoksen kylkeen ja väittää, että purkki on vaatimusten mukainen. On aivan toinen asia tehdä/teettää vaadittavat testit hyväksytysti. Mutta kuten todettu, jos vahinko sattuu, testaamattoman tuotteen valmistajan nurkissa tuli roihuaa jo reippaasti.
 
Totta, toi oli suora lainaus Tukesin sivuilta. Onko tietoa millanen sanktio tulee jos ei oo testattu tai jokin osuus ei läpäise vaatimuksia? Ois kyllä kiinnostavaa kuulla vaikka kotimaisten putkivahvistinvalmistajien kokemus tästä prosessista! Harmillisestihan tämmöset prosessit tukahduttaa pientuotannon, toki sähköturvallisuudesta ei voi tinkiä.

Nyt olisi kiva kuulla, minkälaisista laitteista on tarkkaan ottaen kysymys. Olisi helpompi ideoida todellista lähtötilannetta ja vaatimuksia.
 
No kaikesta, minkä voi laittaa kotona pistokkeeseen.
 
Mutta jos olette käyttäneet VST-plugineja, niin huomaisitte, että ei ne ole ihan sama asia kuin outboard. Siksi haluaisin vähintään ymmärtää, miten kertoa jollekin outboard -suunnittelijalle, että mitä halutaan tehdä. Vielä erityisemmin haluaisin pystyä keskustelemaan komponenttitasolla asioista, kuten vaikkapa tietyn komponentin taajuusvasteista yms.
 
Matemaattinen abstraktio ei ole sama kuin osata toteuttaa tai valita oikeanlainen elektroninen osa. Sitten on myös se, että ovatko toteutukset sähköturvallisia ja kestäviä.
 
Voi sisältää myös mikropiirejä ja vaikka ARM-prosessoreita, joita ei kuitenkaan muutenkaan ole kustannustehokasta alkaa valmistamaan itse.
 
Joten esimerkiksi, jos elysia museq:n haluaisin rakentaa. Olisi kivaa myös osata rakentaa AD/DA -muuntimia ainakin valmisosista.
 
Mutta näihin pohdiskeluihin tosiaan liittyy myös kustannustehokkuus. Eli mitä kannattaa ylipäänsä tehdä itse, ja mikä tulee joka tapauksessa jostain Kiinasta. Mikroprosessoreita ja -kontrollereita ei ainakaan tehdä Suomessa eikä juurikaan edes Euroopassa. Joskus väitetään, että suunnittelutyötä kyllä tehdään.

erty: Totta, toi oli suora lainaus Tukesin sivuilta. Onko tietoa millanen sanktio tulee jos ei oo testattu tai jokin osuus ei läpäise vaatimuksia? Ois kyllä kiinnostavaa kuulla vaikka kotimaisten putkivahvistinvalmistajien kokemus tästä prosessista! Harmillisestihan tämmöset prosessit tukahduttaa pientuotannon, toki sähköturvallisuudesta ei voi tinkiä.
 
Ainakin radiosäteilyn rikkomisissa saa sakkoa. Säteilemättömästä laitteesta tuskin mitään niin kauan kuin kukaan ei kuole tai talo pala, mutta tietysti tuota riskiä ei kannata ottaa.

-Fluky-: Vielä erityisemmin haluaisin pystyä keskustelemaan komponenttitasolla asioista, kuten vaikkapa tietyn komponentin taajuusvasteista yms.
 
Matemaattinen abstraktio ei ole sama kuin osata toteuttaa tai valita oikeanlainen elektroninen osa. Sitten on myös se, että ovatko toteutukset sähköturvallisia ja kestäviä.
 
Arvelen varovasti, että taidat haluta astella idealismin portaita.
 
Rauta on kompromisseja, koska toleranssit, suunnittelu ja signaalit. Esimerkki: Kajaanin pöydässä oli kauan sitten ongelma. Yksi lohko ei tahtonut säätyä spekseihin. Trimmereistä loppui skaala eikä kortti asettunut. Kollega päätti ottaa asiasta oikein todella selvää iltapuuhana ja lopulta keksi, että toleranssit menivät muutamien komponenttien osalta niin vastakkaisille reunoille, että niitä piti vaihtaa. Tapausta voinee kutsua analogiongelmaksi, jota 'ei voi tapahtua' todella fiksusta suunnittelusta huolimatta.
 
Niin hienolta, kuin speksit vaikuttavat paperilla, vastassa on asioita, jotka pitää huomioida kokonaisuudessa. Kun haluat vaikkapa kitaran magneettimikrofonista suuren signaalin ilman etuastetta, uhraat vasteen eli se kapenee. Kun liität operaatiovahvistimen perään, lähtöimpedanssi putoaa, taajuuskaista levenee ja efekti mikin perässä käyttäytyy uudella tavalla. Koko ketjun tarkastelu vaatii siis aina aikaa ja osaamista (ja kompromisseja). Kaikkia vaihtoehtoja ei kukaan ehdi testata. Ikinä. Vertaa edellinen analogiongelma.
 
Digitaalinen maailma on yhtä hankala, vaikkakin toisella tavalla. Monesta analogimaailman probleemasta voi päästä eroon vain törmäten toisenlaisiin komplikaatioihin.
 
Takku Kotilainen sanoi aikanaan todella hienosti, että hän on pysynyt vanhoissa analogilaitteissaan, koska on oppinut käyttämään niitä. Uuden opetteluun menee paljon aikaa - onko siis tarkoituksesi hyödyntää olemassa olevaa täysimääräisesti, vai juosta kauppaan etsimään viisasten kiveä? Epäilemättä hyvää tarkoitustasi millään tavalla kysynkin filosofisesti: haluatko luoda uutta laitetta, uutta saundia vai uutta musiikkia?

ituvirtanen: Arvelen varovasti, että taidat haluta astella idealismin portaita.
 
Rauta on kompromisseja, koska toleranssit, suunnittelu ja signaalit. Esimerkki: Kajaanin pöydässä oli kauan sitten ongelma. Yksi lohko ei tahtonut säätyä spekseihin. Trimmereistä loppui skaala eikä kortti asettunut. Kollega päätti ottaa asiasta oikein todella selvää iltapuuhana ja lopulta keksi, että toleranssit menivät muutamien komponenttien osalta niin vastakkaisille reunoille, että niitä piti vaihtaa. Tapausta voinee kutsua analogiongelmaksi, jota 'ei voi tapahtua' todella fiksusta suunnittelusta huolimatta.
 
Niin hienolta, kuin speksit vaikuttavat paperilla, vastassa on asioita, jotka pitää huomioida kokonaisuudessa. Kun haluat vaikkapa kitaran magneettimikrofonista suuren signaalin ilman etuastetta, uhraat vasteen eli se kapenee. Kun liität operaatiovahvistimen perään, lähtöimpedanssi putoaa, taajuuskaista levenee ja efekti mikin perässä käyttäytyy uudella tavalla. Koko ketjun tarkastelu vaatii siis aina aikaa ja osaamista (ja kompromisseja). Kaikkia vaihtoehtoja ei kukaan ehdi testata. Ikinä. Vertaa edellinen analogiongelma.
 
Digitaalinen maailma on yhtä hankala, vaikkakin toisella tavalla. Monesta analogimaailman probleemasta voi päästä eroon vain törmäten toisenlaisiin komplikaatioihin.
 
Takku Kotilainen sanoi aikanaan todella hienosti, että hän on pysynyt vanhoissa analogilaitteissaan, koska on oppinut käyttämään niitä. Uuden opetteluun menee paljon aikaa - onko siis tarkoituksesi hyödyntää olemassa olevaa täysimääräisesti, vai juosta kauppaan etsimään viisasten kiveä? Epäilemättä hyvää tarkoitustasi millään tavalla kysynkin filosofisesti: haluatko luoda uutta laitetta, uutta saundia vai uutta musiikkia?
 
Haluan pystyä keskustelemaan asiasta siten, että voin toteuttaa vähintään proton ja tietää, miten saan sitä kaupan hyllylle massatuotteena.
 
Oletin, että tarvitsen sähkötutkinnon tai kontaktin, joka voi tuottaa minulle nämä vaatimukset.
 
On todennäköistä, että customit ovat kustannustehottomia tai niche-porukan tuotteita.

-Fluky-: Haluan pystyä keskustelemaan asiasta siten, että voin toteuttaa vähintään proton ja tietää, miten saan sitä kaupan hyllylle massatuotteena.
 
Taustalla lienee värkki, jonka speksejä et tässä halua avata, olkoon niin. Kannattaa silti tehdä vähän tutkimusta, olisiko edes likimain vastaavaa tuotetta jo olemassa. Tällöin keskustelu elektroniikan ammattilaisen kanssa on lähtökohtaisesti helpompaa: pystyt sanallisesti kuvaamaan ongelmia ja hyviä puolia, siis kasaamaan jonkinlaisen speksin tuotteesta. Eksaktit termit kyllä löytyvät, kunhan kuvailu on riittävää.
 
Elektroonikko ei välttämättä edes ole hyvä speksaamaan uutta tuotetta ilman hyvää kuvausta. Ajattele asiaa vaikka siten, että soittajat soittavat taitavasti nuoteista kunhan joku säveltää heille saatuaan inspiksen ukkosella sähkön ripinästä purjeveneen staageissa.
 
Protosarjojen teettäminen on tällä hetkellä verraten edullista, suunnittelijan aika maksaa. Huonolla speksillä sitäkin enemmän. Protojen markkinointiin en tässä tahdo mennä tämän enempää: suunnittelin parikymmentä vuotta sitten kiihtyvyysanturipohjaisen bassomikin, jota kukaan ei halunnut. Suomessa keksitään ja kehitetään, ruåtsalaiset myyvät ne maailmalle.

ituvirtanen: Taustalla lienee värkki, jonka speksejä et tässä halua avata, olkoon niin. Kannattaa silti tehdä vähän tutkimusta, olisiko edes likimain vastaavaa tuotetta jo olemassa. Tällöin keskustelu elektroniikan ammattilaisen kanssa on lähtökohtaisesti helpompaa: pystyt sanallisesti kuvaamaan ongelmia ja hyviä puolia, siis kasaamaan jonkinlaisen speksin tuotteesta. Eksaktit termit kyllä löytyvät, kunhan kuvailu on riittävää.
 
Elektroonikko ei välttämättä edes ole hyvä speksaamaan uutta tuotetta ilman hyvää kuvausta. Ajattele asiaa vaikka siten, että soittajat soittavat taitavasti nuoteista kunhan joku säveltää heille saatuaan inspiksen ukkosella sähkön ripinästä purjeveneen staageissa.
 
Protosarjojen teettäminen on tällä hetkellä verraten edullista, suunnittelijan aika maksaa. Huonolla speksillä sitäkin enemmän. Protojen markkinointiin en tässä tahdo mennä tämän enempää: suunnittelin parikymmentä vuotta sitten kiihtyvyysanturipohjaisen bassomikin, jota kukaan ei halunnut. Suomessa keksitään ja kehitetään, ruåtsalaiset myyvät ne maailmalle.
 
No tuon kustannuksen takia pitäisi olla jokin erilainen lähestymistapa, jotta palvelun ostaminen on edullisempaa kuin hankkia itse ko. pätevyys.

Moi.
 
Pohdin pitkään osallistuako vai ei, mutta kaipa sitä voisi kun ketjun aiheena olevaa toimintaa on nelisen vuosikymmentä tullut puolivakavissaankin harkittua, alati muuttuvaa lainsäädäntöä tutkiskellen.
 
Tldr:
Hoida pelkkä suunnittelu, protoilu ja karkeatestaus ja ulkoista valmistus ja hyväksyttämisprosessit, tai pitäydy pienjännitelaitteissa jotka toimivat erillisillä virtalähteillä.
Ja eritoten jos jääräpäisesti haluat saada myytävän tuotteen hinnalla millä hyvänsä, valmistaudu jo etukäteen henkisesti menettämään tuhansia tai satojatuhansia euroja -tuhansista työtunneista puhumattakaan- mutta eihän se ole harrastus eikä mikään johon ei kaikkea aikaansa ja omaisuuttaaan hukkaa ;).
 

 

 
ituvirtanen:
Nyt olisi kiva kuulla, minkälaisista laitteista on tarkkaan ottaen kysymys. Olisi helpompi ideoida todellista lähtötilannetta ja vaatimuksia.
 
^Tämä, vaikkakin:
 
-Fluky-: No kaikesta, minkä voi laittaa kotona pistokkeeseen.
 
Esimerkkituotteineen jotka eivät verkkolaitteita tämän viestiketjun raameissa (varsinaisesti) edes ole, perusteella vastaus on todellisuudessa:
 
ituvirtanen: Arvelen varovasti, että taidat haluta astella idealismin portaita.
 
Idealismissa ei ole tietenkään mitään väärää, ilman tervettä idealismia kehitys jämähtää paikoilleen, mutta kaverikseen idealismi vaatii aina vaihtelevan suuruisen määrän realismia mukaan jottei idealismi jäisi pelkäksi haaveiluksi.
 

 
Vaikka OT:ltä ehkä joistakuista tuntuisi, niin aiheeseen kuin aiheen käsittelemiseen valkkautuneeseen alustaan erottamattomasti liittyen:
 
Tässäkin viestiketjussa jo ruodituksi joutunut KAIKKIA mnetin tyyppisiä keskustelualustoja enemmän tai vähemmän piinaava nurkkakuntaistuminen, kyräily ja suoranainen kateus aiheuttaa sen ettet valitettavasti saa vastausta niiltä mnetissäkin vaikuttaneilta tahoilta joilla on tismalleen kaipaamaasi käytännön kokemusta.
Kokemusta joka olisi vieläpä siltä kenkuimmalta audioelektroniikan osa-alueelta eli putkivahvistimista.
Tuollaisia laitteita markkinoille tuottavalla taholla on ylivoimainen kokemukseen perustuva mahdollisuus masentaa innokasta, verrattuna vaikkapa paristo-/akkukäyttöisiä laitteita tuottavaan tahoon verrattuna.
 
Negatiivinen informaatio kun saa hakukonepriorisoinnissa moninkertaisen painoarvon neutraaliin tai positiiviseen verrattuna, ei asiantuntijalle -joka on samalla liiketoiminnanharjoittaja- ole taloudellisesti kannattavaa jakaa kokemusperäistä tietämystään ILMAISEKSI.
Ja se on sääli se, mutta minkäs teet.
 

 
Mitä tuohon alkuperäiseen kysymykseesi tulee, et pakosti tarvitse minkään alan koulutusta kuten jo moneen kertaan on tässä viestiketjussa todettukin.
Tosin kaupallisesta koulutuksesta voisi olla merkittävin hyöty ;).
 
Markkinatutkimuksiin ovat minunkin villit ideat pääsääntöisesti tyssänneet.
Mikä ei tietenkään ole tarkoittanut etteikö kikareita voisi omaksi iloksi ideoida ja askarrella, mutta ilman kaupallisten elinvoimaisuusodotusten aiheuttamia rajoitteita.
 

 
-Fluky-: Spekuloin edelleen, että onko sähkötutkinnosta (ei välttämättä edes AMK-tasoinen, vaan teknikon) hyötyä vai voiko muka hankkia saman osaamisen ilman tutkintoa.
 
Tutkinnot tähtäävät laaja-alaisempaan tiedonsiirtoon opetettavalta taholta opetettavalle, ja toisaalta tutkinnosta saatu todistus hyväksytystä suorittamisesta osviittana työnantajalle (tai avaimena jatko-opintoihin) jotta voidaan määritellä hakijan summittainen osaamistaso.
Kuten kaikilla muillakin aloilla, joten ilman omaa harrastuneisuutta tutkintojen kestäessä, itse opetuksesta ei välttämättä ole sellaista tietohyötyä jota et omatoimisesti pystyisi opiskelemaan.
 

 
-Fluky-: Mitä hyötyä tutkinnosta sitten?
 
Fyysistä läsnäoloa vaativissa -ja rajoitetussa määrin etäopiskelussakin- hyöty on opinahjon tarjoamilla resursseilla (labratilat, materiaalit, jne.), ja eritoten samanhenkisten henkilöiden kanssa suoritetulla vuorovaikutuksella.
Ei ole yksi eikä kaksi suomalaista maailmanmaineeseen yltänyttä firmaa joka on "syntynyt" jossain oppilaitoksessa samanhenkisten henkilöiden kohdattua sattumalta.
 

 
Mitä itse laitteisiin ja niiden valmistamiseen kaupallisesta näkökulmasta tulee, johto- tai seinäpaiseilla toimivista (kuten nuo pari esimerkkiäsi) on hyvä lähteä liikkeelle.
Kunhan jännitetasot -NYKYÄÄN MYÖS LAITTEEN SISÄISET- pysyvät oletetun hyväksymisajankohdan määräysten rajojen sisällä, homma helpottuu moninkertaisesti.
Suora verkkosähköliitettävyys laitteen sisäisellä virtalähteellä ei kuvailemasikaltaisissa laitteissa tuo mitään lisäarvoa, päinvastoin kun kyseessä on studio-olosuhteisiin tarkoitetut laitteet.
Virtalähteen saat yksinkertaisimmin jostain olemassaolevasta määräykset täyttävästä AUDIOKÄYTTÖÖN suunnitellusta, tai erikoistilauksesta tehdystä jos jotain erikoisempaa kaipaat.
 
Onnea ja menestystä unelmallesi.
Ja jaksamista sidosryhmillesi ;).
 
T:Samuli

Olin olettanut, että on jokin lyhytkoulutus, joka on lyhyempi kuin 4 tai 5 vuotta ja jossa voi täyttää vain noita lain vaatimuksia ja standardien tuntemusta. En vain tunne alaa, joten en tiedä, että onko nämä kysymäni juurikin noita Rastor-tyyppisiä 9kk -kursseja.
 
Ei jotain FM Fyysikkoa kuitenkaan kiinnosta istua toista tutkintoa vain sen takia, että saisi täytettyä nuo pätevyydet. Ja toisaalta FM Fyysikolla voi olla hyvin erilaisia näkemyksiä kuin sähköinsinöörillä:
 
https://qsynthi.com/
 
Niinpä niin, jotkut tekevät kauppoihin vieläkin jotain 60-luvun LA2A-klooneja.
 
---
 
No joo, noista pätevyyksistä, nyt taisi tärpätä:
 
https://www.vvy.fi/site/assets/file … 6/sahkopatevyyksien_vaatimukset.pdf
 
Eli sivun 9 mukaan n. 45 op tarvitaan vaatimusten täyttämiseen noissa DI-tutkinnoissakin.
 
Sepä onkin juurikin jotain 9kk. Tai täällä 1 vuosi 6 kk:
 
https://opintopolku.fi/konfo/fi/tot … 1.2.246.562.17.00000000000000006544
 
Täällä lisää:
 
https://www.seti.fi/sahkoalan-ammattihenkilo-73-%C2%A7
 
---
 
Onkin edelleen kysymys vaan siitä, että olisiko parempi käyttää tuokin aika protoamiseen ja sitten maksaa jollekin, jolla on nuo pätevyydet.
 
Vähän minusta tuntuu, että onko kustannustehokkaampaa maksaa jollekulle muulle kuin istua itse.
 
Jos vaikka verrataan sitä, miten paljon voisi tienata vuoden ajassa, niin eiköhän sillä makseta muutamat protot jo.
 
Toisaalta, tuo koulutus on ilmainen.

Jos haluat tehdä kaiken yksin, on tietysti järkevää opiskella alaa. Näkisin kuitenkin, että jakamalla edes jonkin verran tietoa, voisit kerätä sopivan monialaisen porukan ympärillesi, jolla olisi mahdollisuus luoda sellainen kokonaisuus, jota metsästät. Pelkästään radiohäiriöpuoli on sen verran vaativa alue, että yhdessä aiemmassa firmassa oli kaksi asiaan vihkiytynyttä. Useampi meistä oli lukenut pakollisia kursseja mutta se on silti eri asia kuin aiheeseen aidosti syventynyt osaaja.
 
Hiukan minusta tuntuu, että tämä sähköturvallisuus korostuu reilun quick-and-dirty -tyyppisen protoilun kustannuksella. Ensimmäinen versio tuotteesta on yleensä aina raakile ja vaatii lisätyötä ynnä protokierroksia. Kun se laite alkaa lähestyä toimivaa, on vasta sitten aika ryhtyä pohtimaan myytävän tuotteen myyntivaatimuksia.
 
Arvaus 1: Tahdot valmistaa eq:n. Putkistoroitu värkki on vanhanaikainen, joten lähestyt asiaa nykyaikaisen, pienitehoisen elektroniikan kautta. Käytät valmista labrateholähdettä, jonka saat Partcosta noin satasella.
 
Arvaus 2: Testailet erilaisia piirejä, eli hankit niitä ja jalkoja vaikka Mouserista kasan.
 
Arvaus 3: Hyödynnät kämpän jotain nurkkaa (tai jopa sitä kuuluisaa autotallia) rakenteluun. Kustannukset menevät muun asumisen ohessa.
 
Arvaus 4: Kahden vuoden kuluttua käsissä on jo jotain kiinnostavaa, josta pitää jututtaa syvissä vesissä uivia 'insnyörejä' fiksaamaan vaikka ne häiriöitä tuottavat sivuasiat ja voit tilata piirikorttivalmistajalta (vaikkapa jlcpcb.com) isomman erän kortteja. Ladot pintaliitoskomponentit liedellä vanhalla teflonpannulla (kyllä, ihan oikeasti!).
 
Arvaus 5: Tähän mennessä kaikki on ollut kivaa puuhastelua. Tästä eteenpäin tarvitaan sitten oikeaa voimaa ja isoja lihaksia, jotta tavaran saa liikkumaan. Hyvä tuote myy itse itsensä vain ja ainoastaan suomalaisen 'insnyörin' päiväunissa. Tämä kohta on suomalaisen menestymisen kannalta kaikkein pahin kynnys, johon toistuvasti kompastutaan.
 
Saatat vain arvailla, mistä näitä kokemuksia on tullut. En missään nimessä halua lannistaa, päinvastoin! Uuden luominen on kivaa ja se voi viedä tukan päästä mutta rohkeat kokeilut ovat kova juttu! Hyödynnä hullujen suomalaisten tietoa ja kokemusta.