Bassot ›

ituvirtanen: Magnetismi heikkenee etäisyyden kolmanteen potenssiin. Ovatko siis mikit mahdollisimman korkealla osumatta kieliin?
 
Katsoin että etäisyys olisi ihan ok verrattuna esim tuohon jassoon mutta en mitannut millintarkasti. Ei ainakaan dramaattista eroa mutta pitää koittaa ruuvailla.
 
Jatsi on tavallisella 34" mensuurilla, joten ovatko kielet sattumalta lyhyemmälle kaulalle (medium/short scale, kun pitäisi olla long scale tai enemmän)?
 
Hyvin mahdollista. Eivät ole siis minun laittamat. Katselin noita kielisettejä ja miten voi olla niin vaikea löytää esim 110 päättyvä setti joka toimisi drop D:ssä joka on mun pääasiallinen vire edelleen. Haluaisin kokeilla myös flat woundeja mutta niissä vasta onkin slimmit pickingsit. Ehdotuksia näihin? En ole montaa settiä elämässäni ostanut vaikka bassoja on nyt ollut kymmenkunta kaiken kaikkiaan.

Ehkä ne ovat jotkin epämääräiset kielet? Ostin kauan sitten Harley Bentonin basson joka oli tosi hiljainen. Mietin että pitääkö keriä lisää lankaa mikkeihin. Sitten vaihdoin siihen jotkin oikeat kielet (LaBellan flatit) ja sehän alkoi soimaan ihan normaalivoimakkuudella.
 
Minulle oli uutta että perus roundwoundin oloiset kielet voivat sähköisesti soida hämmentävän hiljaa.
 
Niin ja onhan se pituus nyt ainakin väärä jos päällimmäinen punos katoaa ennen satulaa (tallasta päin laskettuna). Olipas sekavasti ilmaistu.

Kefiiri: Niin ja onhan se pituus nyt ainakin väärä jos päällimmäinen punos katoaa ennen satulaa (tallasta päin laskettuna). Olipas sekavasti ilmaistu.
 
Siis presarissa on hiljainen ulostulo ja jazzissa kielet väärin tai väärä setti. Mutta hyvä pointti tuo huonot/hiljaiset kielet, ei tullut itsellä mieleen, että niin huonoja voisi edes olla. Kun tuossa jazzissa on nuo kielet miten on niin nousee epäilys myös presarin kielistä. Nakkelin jo ostoskoriin erilaisia kielisettejä. Aikamoinen skaala hinnoissa!

Moi.
 
Muovinen: ...juuri hankittu Aria Pro-II Precise Bass tuuttaa kamaa huomattavasti hiljaisemmalla, kuin esim. Guild B302 tai samaan aikaan hankittu MIJ Fender jasso. Onko liki 50-vuotiaat mikit väsyneet vai onko näissä yleensäkin hieman alitehoiset mikit?
 
On toki mahdollista että magneeteista on teho vuosikymmenten varrella hiipunut, mutta:
 
ituvirtanen: Magnetismi heikkenee etäisyyden kolmanteen potenssiin. Ovatko siis mikit mahdollisimman korkealla osumatta kieliin?
 
On ylivoimaisesti suurin syy "tehottomiin" magneettimikkeihin.
 
Riippumatta instrumentista, voimakkainta mahdollista signaalia metsästettäessä "oikea" korkeus on se jolla ylimmältä soitossa käytetyltä nauhalta painaessa mikin ja kielen väliin jää ~milli-kaks tatsista riippuen.
Oikea lainausmerkeissä koska etenkin kitaroilla noin lähellä kieliä ollessaan magneettikenttä rajoittaa jo taajuustoistoa merkittävästi.
Myös se mikä tuo ylin nauha kullekin on vaihtelee, jollekulle se on 7, jollekin 12 ja jotkut uskaltautuvat kitarataajuuksille asti :D.
 
Magneettien tehoa tai tehottomuutta on äärimmäisen vaikeaa arvioida ilman Gaussi-mittaria/magnetometriä, eikä arviointia tee yhtään sen helpommaksi se tosiasia ettei alkuperäistä magneettien tehoa yleensä tiedetä.
 
Magneetin/magneettien teho on myös vain yksi parametri muiden joukossa joka magneettimikin ulostulon ja äänelliset ominaisuudet määrittelee, pelkstään siitä ei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi vetää.
 

 
Maksimaalisen tehon kaivaminen mikeistä soundin kustannuksella on kuitenkin omasta mielestä vähintäänkin hölmöä.
Jos taajuustoisto on tasainen ja soundi samankaltainen kuin P-bassolla yleensä, mikit ovat luultavimmin kunnossa.
Toki, tuonikäisessä instrumentissa on täysin herran hallussa kuinka moni, ja minkä tasoisia seppiä konehuoneessa on vuosikymmenten saatossa häärännyt.
 
Ainakin omasta mielestä paras tapa onkin tuollaisessa tapauksessa kytkeä mikit suoraan (erilliseen?) ulostulojakkiin, ja kokeilla miltä kuulostaa ilman elektroniikkaa.
 
Jos mikkisouviin lähtee, mulla on sellainen muistikuva etteivät kaikki Aria-Pro mikit olleet ihan samankokoisia kuin esikuvansa, joten pleksi(aihio)n hankkimista kannattaa mielttiä myös etukäteen ja tietty verrata nykyisten mikkien mittoja virallisiin P-mikkeihin.
 

 
Muovinen: Mutta hyvä pointti tuo huonot/hiljaiset kielet, ei tullut itsellä mieleen, että niin huonoja voisi edes olla.
 
Sama juttu kuin mikkien kohdalla, kielten äänenvoimakkuus = ferromagneettisen materiaalin osuus, ei korreloi laatuun jos soivat muuten tasapainoisesti.
 
Kärjistetysti, se etteivät fosforopronssikielet toimi magneettimikkien kanssa sen paremmin bassoissa kuin kitaroissakaan ei ole laaduttomuudesta kiinni, vaan muista syistä -ja fosforopronssipunoksin varustetuissa kielissä erilaisesta mikrofonitekniikasta- johtuen käyttäytyvät eri tavoin.
 

 
Muovinen: Nakkelin jo ostoskoriin erilaisia kielisettejä. Aikamoinen skaala hinnoissa!
 
Jos pysyttäydytään samantasoisten brändien samanpaksuisissa ja rakenteeltaan samanlaisissa kielissä, aikalailla saman hintaisia ovat ollet mun kokemuksen perusteella.
Toki kun pinnoite, materiaali, rakenne, ymv. muuttuu, muuttuu hintakin.
 
.110 tai likelle kieltä jos kaipaa, täytyy katse melkein siirtää ohuisiin 5-kielisen setteihin.
Ei niitäkään tietysti ylenmäärin löydy ymmärrettävistä syistä, mutta laajentaa valikoimaa hivenen.
 
Fatwoundeja -HR ja GW kielistä puhumattakaan- ei juurikaan normiskaalaisena löydy, saati sitten pitkänä.
 

 
Ennen F# vireeseen (Warwick DL+normi Black) siirtymistä, käytin itse yksinomaan Daddarion kieliä, lähinnä EXL160.
Ainakin omaan korvaan ja omilla umpiyksinkertaisilla soundipoliittisilla tavoitteilla ovat hyvin samanoloisia vaikka paperilla kovin erilaiset ovatkin, Warwickilla on ehkä aavistuksen verran enemmän brändilisää hinnassa.
 

 
Muovinen: Kielet on vaan väärin laitettu sillä se kielen ohennettu osa alkaa jo ekoilta nauhoilta ja tämän takia kielet myös lepää vähän turhan syvällä satulassa ja hieman rämisevät nauhoja vasten.
 
Äärimmäisen harvinaista normikielipaksuuksilla, mutta jossain määrin yleistä .150+ kokoluokassa.
Samoin kuin tapered- tai plain-core tallassa.
Ja samasta syystä, halutaan varmistaa parempi ja tarkempi kosketuspiste tallaan tai satulaan.
Tuossa tapauksessa satulaura on tietenkin ohuemmalle halkaisijalle säädetty, jolloin toimii samalla lailla kuin paksumpikin.
 
Sulla voi olla syynä tietämättömyys, tai se että mieleisiä kieliä ei ole normiskaalalle saanut eikä satulaa ole viitsitty syystä tai toisesta vaihtaa.
 
T:Samuli

basisti1971: Magneettien tehoa tai tehottomuutta on äärimmäisen vaikeaa arvioida ilman Gaussi-mittaria/magnetometriä, eikä arviointia tee yhtään sen helpommaksi se tosiasia ettei alkuperäistä magneettien tehoa yleensä tiedetä.
 
Eikä sellaisia mittareita juuri ole liikkeellä. Siksi toisekseen mittaaminen on ihan toista maata kuin vaikkapa resistanssin mittaus, koska suunnat ja ympäristö vaikuttavat tuloksiin merkittävästi. Ai mistäkö tiedän?
 
Alkuperäinen magneetti on voinut olla käytännössä liki mitä tahansa. Mistäkö tiedän? No esimerkiksi tuo mittariasia on sellainen: ketä mikinvalmistajaa kiinnostaisi hankkia arvokasta värkkiä, kun pitäisi saada tuotanto pyörimään tehokkaasti? Pitää luottaa toimittajaan.
 
Magneetin/magneettien teho on myös vain yksi parametri muiden joukossa joka magneettimikin ulostulon ja äänelliset ominaisuudet määrittelee, pelkstään siitä ei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi vetää.
 
Tämä on totta, toisaalta magneetti on myös se komponentti mikissä, jonka arvot voivat radikaaleimmin muuttua. Induktanssi voi muuttua huomattavasti vähemmän ja jos lanka on poikki...
 
Kärjistetysti, se etteivät fosforopronssikielet toimi magneettimikkien kanssa sen paremmin bassoissa kuin kitaroissakaan ei ole laaduttomuudesta kiinni, vaan muista syistä -ja fosforopronssipunoksin varustetuissa kielissä erilaisesta mikrofonitekniikasta- johtuen käyttäytyvät eri tavoin.
 
Koska ydinlanka on sama, pronssisetistä saa kyllä vähän ääntä aikaan mutta selkeästi vähemmän kuin SS- tai Ni-kielistä. (Piti kokeilla, kun yhden setin halvalla sai...)
 
Kyseiset bassot ovat hiukan iäkkäämpiä. Todennäköisesti ne ovat olleet satunnaisilla käyttäjillä. Pelkästään liian lyhyen setin käyttäminen kertoo harrastelusta. Purkaisin molemmista setit pois, voitelisin ja kiristäisin kaikki ruuvit, putsaisin otelaudat ja kopat ja kielittäisin kokonaan uusilla kielillä. Hienovire ja kielten korkeus kuntoon ja kovaa ajoa.

Moi.
 
ituvirtanen: Eikä sellaisia mittareita juuri ole liikkeellä.
 
Ei ole, ei.
Onneksi "kappaa pottuja" mittarin tekeminen itse ei ole mikään amerikantemppu.
Itsestä kiinni väsääkö jousivaakatyyppisen, "leijumagneetin" vai Hall-anturista sähköisen.
 
Hall-anturilla varustetulla SAATTAA saada jonkinlaisia vertailukelpoisia numeerisiakin tuloksia kunhan mittauksien kanssa pääsee sinuiksi, yksinkertaisemmat mekaaniset ovat lähinnä vertailumittareita.
 

 
ituvirtanen: Siksi toisekseen mittaaminen on ihan toista maata kuin vaikkapa resistanssin mittaus, koska suunnat ja ympäristö vaikuttavat tuloksiin merkittävästi. Ai mistäkö tiedän?
 
Täysin totta, varmasti tullut eteen kaikilla jotka ovat magneettien kanssa päässeet (/joutuneet ;)) niin pitkälle työssään tai harrastuksessaan että mittaaminen on tullut ajankohtaiseksi.
 
Koska mittarinkin joutuu tekemään suurella todennäköisyydellä itse, veikkaan kyllä että mittaamisenkin saloihin ja sudenkuoppiin joutuu pakosti syventymään jo etukäteen.
 

 
ituvirtanen: Alkuperäinen magneetti on voinut olla käytännössä liki mitä tahansa. Mistäkö tiedän? No esimerkiksi tuo mittariasia on sellainen: ketä mikinvalmistajaa kiinnostaisi hankkia arvokasta värkkiä, kun pitäisi saada tuotanto pyörimään tehokkaasti? Pitää luottaa toimittajaan.
 
Veikkaan että Japanissa oli jo tuolloin standardointi ja laatu sillä tasolla ettei valmiita mikkejä ollut enää tarpeen mitata.
Automaattimittaus on kuitenkin instrumenttimikin ominaisuuksilla hyvin helppo toteuttaa.

 

 
ituvirtanen: Tämä on totta, toisaalta magneetti on myös se komponentti mikissä, jonka arvot voivat radikaaleimmin muuttua.
 
Näinhän se toki on.
 
Yksikelaisissa mikeissä on myös useampia eri vaihtoehtoja toteuttaa magneettitie, ja ovat hivenen erilaisia vikkaantumisherkkyydeltään.
"Helpoin" on tietysti magneettinapapalat, voivat tietysti heiketä ajan saatossa, mutta ainakaan omaan kokemukseen nojaten eivät eritahtiin.
Ainakin itsellä on Japanilaisissa tusinamikeissä tullut eniten vastaan rakennetta joissa napapalat ovat pinnoitettua terästä, alapäässä joko yksi sauvamagneetti napapalojen alla, tai kaksi ohuempaa sauvaa reilusti käämirungon alapuolelle jatkuvien napapalojen kummankin puolen.
 
Etenkin noissa joissa on vain yksi sauvamagneetti, magneetin liimaus on hyvinkin herkästi irtoava -paitsi jos pitäisi tarkoituksella irrottaa- ja sen jälkeen on mikin ulostulo enemmän tai vähemmän hengetön riippuen siitä kuinka kauas magneetti pääsee napapaloista erkanemaan.
 

 
ituvirtanen: Koska ydinlanka on sama, pronssisetistä saa kyllä vähän ääntä aikaan mutta selkeästi vähemmän kuin SS- tai Ni-kielistä. (Piti kokeilla, kun yhden setin halvalla sai...).
 
Joo, mutta pelkän ydinlangan häiritessä magneettikenttää, vaatimattoman ulostulon lisäksi kielibalanssi on myös surkea, kuten on taajuusjakaumakin.
Sama tilanne -samasta syystä- jos uusiokäyttää pianon kieliä magneettimikin kanssa ;).
 
T:Samuli

Muovinen: Siis presarissa on hiljainen ulostulo ja jazzissa kielet väärin tai väärä setti. Mutta hyvä pointti tuo huonot/hiljaiset kielet, ei tullut itsellä mieleen, että niin huonoja voisi edes olla. Kun tuossa jazzissa on nuo kielet miten on niin nousee epäilys myös presarin kielistä. Nakkelin jo ostoskoriin erilaisia kielisettejä. Aikamoinen skaala hinnoissa!
 
Nyt aivan ensimmäisenä nykyinen kielisetti hemmettiin tuosta bassosta (kun on kuvauksen perusteella ilmeisesti ihan eri skaalalle tarkoitettu setti) ja sitten joku Daddarion EXL 165-setti tai vastaava perussetti paikoilleen. Seuraavaksi säädöt kohdalleen kaulasta ja tallasta, eli relief kuntoon ja sitten kielten korkeus kohdalleen.
 
Kun nuo asiat ovat kunnossa, voi alkaa ihmettelemään niitä mikkien korkeuksia. Mun arvaus on sama kuin tuossa ylempänäkin on mainittu, että pääasiallisin syy outouksiin on siinä bassossa olevassa kielisetissä. Jos tosiaan se E-kielen ohennus on satulan ja ensimmäisen nauhan välissä, on edellinen omistaja tai joku vielä aikaisempi omistaja tunkenut joko tahallaan tai tietämättömyyttään siihen lyhytskaalaisen basson kielisetin joko kokonaisuudessaan, tai sitten vain laittanut yhden erilaisen kielen katkenneen tilalle.
 
Toivotaan että itse satula on kunnossa. Jos siinä on isompaa ongelmaa, voin suositella lämpimästi Kuulokepalvelu Sampon /Sampo Drumsin palveluita basson huoltamiseksi tässä Oulun seudulla. (Entinen Amfisoundin toinen perustaja valmistaa nykyään rumpuja ja hänen kauttaan saa myös korvaan yksilöllisesti muotilla mitoitettuja IEM-nappikuulokkeita. Kitaroiden ja bassojen huoltotöitä tekee edelleen siinä noiden juttujen rinnalla. )
 
https://www.facebook.com/kuulokepalvelu/?locale=fi_FI
 
https://www.facebook.com/sampodrums/
 
EDIT: Taas oli mulla lukutaidossa vikaa. Olitkin kirjoittanut, että Fenderissä oli vääränlaiset kielet :D

iec: Toivotaan että itse satula on kunnossa. Jos siinä on isompaa ongelmaa, voin suositella lämpimästi Kuulokepalvelu Sampon /Sampo Drumsin palveluita basson huoltamiseksi tässä Oulun seudulla. (Entinen Amfisoundin toinen perustaja valmistaa nykyään rumpuja ja hänen kauttaan saa myös korvaan yksilöllisesti muotilla mitoitettuja IEM-nappikuulokkeita. Kitaroiden ja bassojen huoltotöitä tekee edelleen siinä noiden juttujen rinnalla. )
 
Joo, tiedän Sampon ja mulla olisi hänelle myös yksi nauharemppa tiedossa. Satula jassossa voi hyvinkin olla ok näin silmämääräisesti arvioiden. Haen heti tänään uuden kielisetin.
 
EDIT: Taas oli mulla lukutaidossa vikaa. Olitkin kirjoittanut, että Fenderissä oli vääränlaiset kielet :D
 
Tää oli vähän sekava tämä mun keissi, sori! Presarin mikit on aika jumissa eli suht ruosteisia ruuveja säätämällä ei oikein tapahdu mitään. Pitänee ehkä pleksikin irrotella ja kurkata alle. Etäisyys kieliin on suht iso tässä ketjussa annettujen neuvojen perusteella.

Kefiiri: Valmistetaanko sellaisia sähköbasson kieliä missä vain ydinlanka vaikuttaa magneettikenttään, vai puhutteko nyt akustiseen soittimeen tarkoitetuista kielistä?
 
Jostain akustisen basson kielistä varmaan.
 
Fosforipronsseista, akustiseen. Satuin kerran löytämään niin huokean setin, että oli ihan pakko testata. Ei se sopinut sähköiseen mutta Kramerin Ferringtoninkin saundi oli niin tumppu, että hylkäsin. SS RW on ollut aina suosikkini.

Moi.
 
Kefiiri: ...vai puhutteko nyt akustiseen soittimeen tarkoitetuista kielistä?
 
Jostain akustisen basson kielistä varmaan.
 
Kuten ituvirtanen jo totesikin, puhuimme akustisen fosforipronssikielistä.
 

 
Kefiiri: Valmistetaanko sellaisia sähköbasson kieliä missä vain ydinlanka vaikuttaa magneettikenttään...
 
Valmistetaan, mm. tapewound kielet.
Noissa teräsytimen ympärillä on nylon"teippi".
Paksummissa lienee joko pyöreä tai litteä välipunos, en ole koskaan tuollaisia kieliä omistanut enkä purkanut.
Mutta nuo on räätälöity tasainen ulostulojännite ja haluttu taajuusjakauma silmälläpitäen joten toimivat kuten mikä muu tahansa magneettimikkisessä instrumentissa käytettäväksi tarkoitettu kielityyppi.
 
Mikään ei tietenkään estä valmistamasta tapewoundien tapaan fosforopronssikieliä, en tiedä -enkä ole etsinyt- josko moisia "kaksineuvoisia" fosforipronssikieliä on markkinoilla.
 
T:Samuli

basisti1971: Valmistetaan, mm. tapewound kielet.
Noissa teräsytimen ympärillä on nylon"teippi".
Paksummissa lienee joko pyöreä tai litteä välipunos, en ole koskaan tuollaisia kieliä omistanut enkä purkanut.
 
OK, olen luullut että ohuimmissakin kielissä sentään on jokin muu punos välissä ennen sitä nylonia. En ole ihan tarkkaan tuollaisia päässyt tutkimaan, mutta joskus pitäisi moiset hommata. Sointihan nylonpäällysteisissä on äreää napsetta :)

Jazzariin laitoin EBS:n 50-110 setin kiinni ja näytti napsahtavan säädöt suoraan kohdilleen eli nauhasärinät katosivat ja intonaatiokin on oikein hyvä. Kaulasta lähti melkoisesti mustaa töhgää Gorgomytellä. Odottelen vielä flat wound settiä presariin saapuvaksi ja kurkkaan sen kielirempan aikana tuonne pleksin alle, että saako mikkejä vielä säädettyä vai mikä siellä jumittaa. Ei nuo nytkään paikoillaan olevat kielet kyllä huonot ole.

Tosi vanhassa bassossa voi hyvinkin oll mikkien "jousina" jotain soluvaahtomuovimattoa joka ajan kanssa muuttuu pölyksi tai alkulimaksi. Se tahtoo vähän jarruttaa säätämistä vaikka ruuvit olisi kunnossa. Mutta avaamalla selvinnee.