Yleistä keskustelua musiikista ›

Knifen ekaa levyä äsken ja kaksi minuuttia sitten laitoin Sleepin Dopesmokerin.

Siinan TaikaStudio - A ram sam sam
 
https://www.youtube.com/watch?v=TNu … hannel=Siina%26Taikaradio-Orkesteri

Jumiset muijat Ry.

Napalm Death - You Suffer
 
https://www.youtube.com/watch?v=_-y … K8&ab_channel=NapalmDeath-Topic

Yritin kuunnella ja hieman kuuntelinkin Tanejevin erästä sinfoniaa, mutta totesin sen musiikilliselta materiaaliltaan ja varsinkin mitäänsanomattomalta tematiikaltaan varsin köykäiseksi teokseksi, josta puuttuu teosta kannatteleva yhtenäinen idea ja visio, ja jonka jälkeen kuuntelussa olleet Tuukkasen vain osittain tuubista kuunneltavissa olevan hienon Meri sinfonian upea Myrsky osa ja jo mainittu Fordellin Musica pastorale tekivät huomattavasti suuremman vaikutuksen.
 
Tanejevia on brittivoiminkin ahkerasti levytetty mm. Chandos merkille, kun taas herroja suomalaisia ei, ja häntä pidetään kumma kyllä tärkeänä venäläisenä säveltäjänä. Hänen musiikkinsa peruselementteihin kuuluvat sitaatit länsimaisen säveltäjien tutuista teoksista, joten mistään erityisen originellista säveltäjästä ei voine puhua.
 
Mutta se, että kauppa käy ja idän eksoottiset säveltäjät mannereurooppalaisesta tyylistään huolimatta, vetoavat länsimaiseen makuun ratkaisee pelin pienten maiden säveltaiteen tappioksi, niiden noudattaessa länsimaista elämäntapaa, joka ei viehätä yhtä paljon kuin historialtaan tarunhohtoisen venäjän musiikkiperintö, vaikka se olisi pinnallista kuin Rimsky, kömpelöä kuin Mussorsky tai aikaisemmin Tsaikovskia ihaillutta Kuulaa siteeratakseni "huonosti tehtyä kuin Tchaikovski", jonka sentimento ja siirappimainen imelyys häviävät puhtaasti suomalaiselle tekniselle ja älylliselle voimalle, joka esim. Melartinilla perustuu saksalaiselle orkesteritraditiolle, eikä ole yhtä siirappimaista sentimentoa kuin Tsaikka, jonka sinfonioissa on paljon kertauksia, samojen ajatusten toistoa, laskevia ja nousevia juoksutuksia ja jousien ja puhallinryhmien vuoropuhelua.
 
Voiks tämä olla totta: Kuuntelin ensin kuuluisan Mjaskovskyn alkupään sinfoniaa, joka oli vielä aika perinteinen sävelkieleltään ja orkesterinkäsittelyltään, mutta taitavaa työtä venäläisen orkesterikoulun kasvatin luomana ja sen jälkeen lähes tuiki tuntemattoman Fordellin alkupään sinfoniaa, joka ei ole läheskään yhtä taitavasti orkestroitu eikä siinä mielessä yhtä loistokas ollenkaan, mutta jonkin persoonallisen, alkuperäisen ja yhtenäisen näkemyksen leimaama, joka ei jäljittele kenenkään muun tyyliä, tehden venäläistä paljon suuremman ja suorastaan ällistyttävän vaikutuksen, vaikka luulin, että tämä reppana häviää venäläiselle ihan täysin. Suomessakin on joskus osattu luoda kaunista musiikkia. Aivan ensimmäisellä kuuntelukerrallakin jotenkin vaikutuin ja lumoiduin fordellin alkupään sinfonianj ensiosan sävelkielestä, mutta kyllä hän on ylittänyt sen moneen kertaan myöhemmissä sinfonioissaan.
 
Kun usein surraan sitä, että joku luova taiteilija nukkui pois liian varhain, niin kerrankin kun jonkun lahjakkaan säveltäjän luova henki voittaa tämän ruumiilliset heikkoudet eikä elämän liekki sammu vastoinkäymisistä huolimatta ja tämä luo valtaisan ja hedelmällisen tuotannon sinfonioiden ja sinfonisten runojen tehtailijana, niin sitäkään ei osata arvostaa kansan parissa, joka ei tiedä tästä mitvään saaden vain välillisesti ja varsin myöhään tietoa neroista ja senkin he omaksuvat hyvässä uskossa. Fordell itse sanoi, että hänen aikansa on tuleva, joka ei ole toteutunut vielä.

King Hannah - New York, Let's Do Nothing
 
https://www.youtube.com/watch?v=K--HIroTD5g

Etevänä musiikkidramaatikkona paremmin tunnetun ja pohjolan Pucciniksikin tituleeratun Tauno Pylkkäsen melodiikaltaan hurmaavaa ja hengeltään lähes tsaikovskimaista lämpimän romanttista pientä sarjaa oboelle ja orkesterille sekä Kesäisiä kuvia Internet Archivesta. Ultima Thule on merkittävin Taunolta kuultava teos. Tauno on suomen parhaita säveltäjämestareita ja vain hänen myöhäsyntyisyytensä ts. anakronistisuutensa postromanttisena säveltäjänä myöhäisteosten modernimmasta sävellystekniikasta huolimatta on syynä siihen, että säveltäjän sinfoniset teokset, baletti Kaarina Maununtytär, sinfonietta, sinfonia, sellokonsertto ym., loistavat poissaolollaan ohjelmistossa, eikä oopperoitakaan juuri näyttämöllä esitetä ja niitäkin harvemmin esitettyjä ovat orkesteri-vokaaliteokset solistien ja/tai kuoron kera.
 
Askarruttaa kriitikoiden näkemysten eriävyys jonkin teoksen musiikillisista kvaliteeteista ja merkityksestä. Tai oikeastaan enemmänkin se, että jonkun arvostelija antama huono kritiikki jostakin teoksesta saattaa vaikuttaa musiikin kuuntelijan asenteisiin peruuttamattomalla tavalla. Ja sitten tuleekin joku muu tai useampia muita, jotka pitävätkin arvossaan jotakin teosta, jonka tämä Avanti sodassa konsertissa esitetyn Pylkkäsen Kullervon sotaanlähdön arvostelija oli luonnehtinut kielteiseen sävyyn mahdollisesti huonon esityksen takia, vaikka jopa "suuri" Klamikin piti sitä Taunon parhaimpiin kuuluvana teoksena, josta en tällä kertaa itse innostunut kuten joskus aiemmin, vaan tykkäsin muista Tanen teoksista enemmän, niin niukasti kuin niitä saa kuullakseenkin ja tuumasin toivoa lisää. Outoa myös kLamin musiikillisessa estetiikassa esitetty väite, että Klami ei innostunut taunon musiikista. Hänhän ylistää vuolaasti preludio sinfonicoakin, Kreikkalaista triptyykkiä ja jopa Räikkö Räähkää osittain, vaikka kriittisimmillään on viulusonaattia arvostellessaan.

Minusta kuuntelemani Pylkkäsen Sinfoninen preludi ei ole soinniltaan niin leveä ja muotorakenteeltaan niin täyteläinen, kuin Klami sanoo, mutta häviää vain tässä suhteessa muuten paljon heppoisemmalle ja heikommalle nimikuulun Puccinin vastaavalle teokselle äänityksensä puolesta, vaikka tuon soinnin suhteellinen ohuus, mutta myös läpikuultavuus Pylkkäsellä johtuneekin hiukan antiikkisesta ja suttuisesta monoäänityksestä Giacomon Prelude symphoniquen uudenaikaiseen digitaaliseen stereosoundiin verrattuna, mutta tämän osoittautuessa soinniltaan hieman puuroutuneeksi ja vellovaksi ällö-ja vulgaariromanttisen kliseemäiseksi ja jopa Wagneria plagioivaksi kappaleeksi legatolinjassaan, josta aidosti vikkelätempoiset jaksot, vaihtelevuus, kontrastisuus, kehittely, varioiminen ja esim. puhallinten soolo osuudet puuttuvat mieleenpainuvista teemoista nyt puhumattakaan, kun "Pylkkasen" teoksessa esiin kasvava sykähdyttävän kaunis hymnimäinen melodia, joka assosioituu myös vaskisointia viljelevän säestyksen osalta hieman Finlandiankin maailmaan ja D duuri sinfonian finalen sävyihin kansallissäveltäjämme tuotannossa, tekee minusta näitä kohottavampana suuremman vaikutuksen, vaikka teoksen johdanto ei vielä osoittaudu erityisen tunnelmaa luovaksi jaksoksi, jossa saatan erehtyäkin, mutta Puccinin teokseen verrattuna Pylkkäsen dramatiikan taju, soitinsektioiden vuoropuhelut ja eriytynyt ja monipuolinen orkesterinkäsittely straussmaisen taidokkaassa satsitekniikassa kohottavat tämän aidosti sinfonisen teoksen Toscan mestarin paljon yksipuolisemmin ja suorastaan oppilasmaisesti orkesterin keinovaroja hyödyntävän preludin yläpuolelle Pylkkäsen osoittautuessa paljon monipuolisemmaksi säveltäjäksi ja oopperasäveltäjänä myös taitavaksi orkesteriteknikoksi, mitä Puccinista ei voi sanoa, mutta tunnettu nimi myy huonommankin laadun kyseessä ollessa. Mutta ehkä Pylkkänen on parempi oopperasäveltänäkin.

Måneskin - Gossip
 
https://www.youtube.com/watch?v=qFA … &ab_channel=M%C3%A5neskin-Topic
 
Aivan uskomattoman huonoa jumputusta :D jokainen hittisingle kuulostaa samalta? Erehdyin kuuntelemaan kappaleen, joten siksi tähän ketjuun...
 
Pakko kuunnella jotain oikeaa musiikkia, kuten https://www.youtube.com/watch?v=D8p … amp;ab_channel=SaukkijaOravat-Topic

Kuuntelin tässä eräänä päivänä aikani ratoksi suurimpiin säveltäjä suuruuksiimme kuuluvan Tauno Pylkkäsen Prix italia kilpailussa palkitun radio oopperan pitkästä aikaa aiempaa vaikuttuneempana ja aiemmin kyseiseen musiikkidraamaan hiukan skeptisemmin suhtauduttuani tajusin tällä kerralla ehkä jo laadukkaamman digitoinninkin vuoksi teoksen draamallisen voiman, uskottavuuden, osuvan musiikillisen karakterisoinnin sekä puhtaan musiikillisen kauneuden antiikkisesta monoäänityksestäkin huolimatta, paljon selvemmin, kuin aiemmin, teokseen sisältyvästä nautintoa ehkä jonkin verran vähentävästä kertojan roolista ja melodraaman kaltaisista puheosuuksista ja vanhastavasta kielestä huolimatta, vaikuttavista juhannusyön tapahtumista suden tapaamisen myötä yöllisessä metsässä , Aalon sudeksi muuttumiseen ja roviolle tuomitsemiseen alioikeudessa sekä Aalon tultua metsänvartija puolisonsa ampumaksi, ollessaan siten draamallisesti varsin tehokas lähtökohta oopperalle synkästä ja inhottavasta "Keskiaikaisesta" tarinastaan huolimatta, Aino Kallaksen näytelmään Sudenmorsian perustuen, josta säveltäjä itse on laatinut libreton.

PJ Harveyn uusin LP soi. On tää vaan niin vitun hyvä.

Kuuntelin myös Pylkkäsen evakko-oopperaa Opri ja Oleksi, joka on luonteeltaan sota-aikaan sijoittuva traagiskoominen ooppera, ja viehätyin taitavan musiikkidramaatikon kiistämättömästä draaman tajusta, taitavasti henkilöhahmoja luonnehtivasta orkesterinterinkäsittelystä, puhallinsatsin hallinnasta, emotionaalisesta latauksesta, herkullisista draaman käänteistä, komediallisista sävyistä, draamallisesti uskottavista roolihenkilöistä, dialogeista ja harvojen aarioiden melodisesta kauneudesta jne.

megatherium: Kuuntelin myös Pylkkäsen evakko-oopperaa Opri ja Oleksi, joka on luonteeltaan sota-aikaan sijoittuva traagiskoominen ooppera, ja viehätyin taitavan musiikkidramaatikon kiistämättömästä draaman tajusta, taitavasti henkilöhahmoja luonnehtivasta orkesterinterinkäsittelystä, puhallinsatsin hallinnasta, emotionaalisesta latauksesta, herkullisista draaman käänteistä, komediallisista sävyistä, draamallisesti uskottavista roolihenkilöistä, dialogeista ja harvojen aarioiden melodisesta kauneudesta jne.
 
Mitä mieltä olet Laiva on lastattu https://www.youtube.com/watch?v=gIC … mp;ab_channel=M%C3%B6rk%C3%B6-Topic

carnation: Mitä mieltä olet Laiva on lastattu https://www.youtube.com/watch?v=gIC … mp;ab_channel=M%C3%B6rk%C3%B6-Topic
 
Reipas, piristävä ja opettavainen lastenlaulu, joka saa hyvälle tuulelle. Nokkahuilu-, viulu-ja ilmeisesti harmonikkasäestys rumpujen ohella sopii laulun kepeään ja hilpeään tunnelmaan mainiosti. On mukana ehkä muitakin soittimia. Basisti. Tämä laulu on, kuten arvelinkin, Mörkö-oopperasta.

Välillä Pylkkäsen Mare -oopperan Imantin vaikuttavan dramaattisia aarioita, välillä Opri ja Oleksi oopperan komediallisista traagisiin sävyihin yltävää Opri ja Oleksi oopperaa.

megatherium: Mörkö-oopperasta.
 
Mörköooppera on aivan huippu! Mulla on tietenkin se LP. Siinä ei ole Laiva on lastattu -kappaletta, vaikka se siihen alkuperäiseen pienoisoopperaan kuuluukin.

Kaunista, Intensiivistä ja ahdistavaa. Lyyrinen melodia. Juuri löysin.
 
Saint Saviour - I Remember
https://www.youtube.com/watch?v=-j2c_lqothQ

Henri Henri Olavi: Mörköooppera on aivan huippu! Mulla on tietenkin se LP. Siinä ei ole Laiva on lastattu -kappaletta, vaikka se siihen alkuperäiseen pienoisoopperaan kuuluukin.
 
Lasna en arvostanut, kun isoveli sai jouluna Elviin kasetin ja itse Mörköoopperan.

Nelisormimangusti: Lasna en arvostanut, kun isoveli sai jouluna Elviin kasetin ja itse Mörköoopperan.
 
Mulle oli iso pettymys yksi joulu, kun toivoin Alice Cooperin jotain VHS:ää, mutta sainkin Dire Straitsin "Alchemy"-VHS:n. Onneksi pikkuveli sai AC/DC:n "Live"-VHS:n ja vaihdoimme päikseen. Veikkaan että vanhemmilla oli menneet paketit sekaisin, koska broidi kuunteli Dire Straitsia ja minä AC/DC:tä. Se pettymys oli kyllä karmea, kun paketista tuli se nauha. Varmaan pidätin itkua.