Tanssimusiikki ›

Aloittelevana viihdemuusikkona olen kiinnittänyt huomiota modulaation runsaaseen käyttöön sovituksissa. Tänään soitettiin vähän mitä sattuu eri settilistoista, ja peräkkäin sattui kolme lappua, joissa viimeinen säkeistö tai kertsi nousee puolikkaan tai kokonaisen sävelaskelen. Yritin ukoilta kysyä, onko ideana viestittää tanssijoille tai laulajalle: " Kaikki peliin", " Kohta loppuu", tai " Ei olla humalassa/ollaan humalassa", mutta eivät ainakaan suostuneet kertomaan, että kyse olisi jostain tällaisesta.
 
Miksi siis modulaatio? Jos nyt miettii, niin ei aina kuulosta kovin hyvältä, ja toisaalta sen myötä jokaiseen kappaleeseen saa lisäelementin, jonka voi mokata. Ilmeisesti juttu, josta täytyy oppia pitämään?

Lopun kertosäkeen modulaatiohan on yleisesti tapa saada saman toisto kuulostamaan vielä jollakin tavalla tuoreelta. Kertosäettä pitää vetää, mutta minuutit ei tule vielä täyteen -> modulaatio ja pari kiekkaa lisää.

Einherjar: Lopun kertosäkeen modulaatiohan on yleisesti tapa saada saman toisto kuulostamaan vielä jollakin tavalla tuoreelta. Kertosäettä pitää vetää, mutta minuutit ei tule vielä täyteen -> modulaatio ja pari kiekkaa lisää.
 
Tuo on itse asiassa ihan validi pointti. Pitää vain varoa, ettei jää siitä kiinni, eli ei ihan jokaisen kappaleen loppuun.
 
Minuutteja saisi tietysti lisää silläkin, että laskisi tempoja. Moni herkempi tai dramaattisempi kappale kärsii helposti vaihtoaskellettavaksi sovittamisesta. Mutta soittelinkin nuorena stoneria ja doomia, joten ehkä haen takkia tässä kohtaa...

Einherjar: Lopun kertosäkeen modulaatiohan on yleisesti tapa saada saman toisto kuulostamaan vielä jollakin tavalla tuoreelta. Kertosäettä pitää vetää, mutta minuutit ei tule vielä täyteen -> modulaatio ja pari kiekkaa lisää.
 
Iskelmähutussa aika lailla noin mutta on niitä tehty myös silleen että esim soolo tulee eri laatikosta ja sen jälkeen vielä kertsi originaalista
 
Tää on kyllä ihan huippu, löytyy modulaatioita biisin sisällä ees taas, tollasen biisin lapun kun joku puuratti löisi eteen tuurauskeikalla ja kukaan soittajista ei tuntisi biisia niin voisi hikeä pukata...sinänsä hauska tarina kuinka pro soittajatkin voivat pudota totaalisesti.
 
https://m.youtube.com/results?sp=mA … ;search_query=most+complex+pop+song

Einherjar: Lopun kertosäkeen modulaatiohan on yleisesti tapa saada saman toisto kuulostamaan vielä jollakin tavalla tuoreelta. Kertosäettä pitää vetää, mutta minuutit ei tule vielä täyteen -> modulaatio ja pari kiekkaa lisää.
 
Jep! Kuuluu luonnostaan joihinkin Pop-/iskelmäbiiseihin.

WanhaWetäjä: ...Tää on kyllä ihan huippu, löytyy modulaatioita biisin sisällä ees taas...
 
Jotkut kasarin AOR-hommat on kyllä melkosen nerokkaasti sävelletty. Vaikkenkaan itse hirveästi itse genreä diggaile, niin välillä kyllä tulee kuunneltua tarkalla korvalla juurikin koukkujen ja konnien takia.
 
Yksi sellaisten äkkiväärien, mutta minun korvaan toimivien, "keskellä lausetta" sävärin vaihtamiseen erikoistunut orkesteri on The Cardiacs. Sing to God -laaserlevyke on ollut kovassa kuuntelussa siitä lähtien, kun sen jostakin bongasin (Olikohan Epämuusikon toimitus?)

Tässä "Woman in love-kappaleessa se veivaa tyylikkääästi Dis-mollista Em:in kohdassa 2.58
 
https://www.youtube.com/watch?v=hQLGCX8D-1Y

Suomalaisen iskelmämusiikin kaikkien aikojen modulaatioiden ylämummo
Olavin Hopeinen kuu on julkaistu alkuvuonna tekoälyn avittamana uudestaan uudella säestyksellä.
https://www.youtube.com/watch?v=BPSRRuHrMuU

rintapek: Suomalaisen iskelmämusiikin kaikkien aikojen modulaatioiden ylämummo
Olavin Hopeinen kuu on julkaistu alkuvuonna tekoälyn avittamana uudestaan uudella säestyksellä.
https://www.youtube.com/watch?v=BPSRRuHrMuU
 
https://www.youtube.com/watch?v=WE5SrkzxYdY

Mitäköhän Agentsilla on ollut ideana Sydänsuruja modulaatioissa? Muistaakseni säkeistö kitaralla F:stä , laulua G, soittoa C, laulua takaisin G. Onko se kopioitu jostain?

johnsmith1: Mitäköhän Agentsilla on ollut ideana Sydänsuruja modulaatioissa? Muistaakseni säkeistö kitaralla F:stä , laulua G, soittoa C, laulua takaisin G. Onko se kopioitu jostain?
 
Kuuntelin ja googlettelin, niin ainakin Patsy Clinen versiossa menee C-Db-D. Ehkä on haluttu jazzailla kunnolla. Ja ollut tylsää.

Lisää näitä uudempia iskelmäkipaleita missä sävellaji vaihtuu:
 
"Missä olit silloin" Irina Milan (ihana).
 
"Lalaikka" jokin instrumental.
 
E: Voin laittaa lisää jos kaipaatte?

Sir Roger: Lisää näitä uudempia iskelmäkipaleita missä sävellaji vaihtuu:
 
"Missä olit silloin" Irina Milan (ihana).
 
"Lalaikka" jokin instrumental.
 
E: Voin laittaa lisää jos kaipaatte?
 
Uudempia? Missähän ajassa mahdat elää, Milanin biisi on liki 60 vuotta sitten tehty, "Lalaikka" vieläkin vanhempi. Modulaatioita sisältäviä iskelmiä/pop ralleja on varmasti tuhansia. Jos mietin nykyisten harvojen freelancer keikkojen eri solistien ohjelmistoja niin modulaatioita piisaa, vanhassa tanssimusassa niitä ei ole kovinkaan paljoa vs ns iskelmä.
 
No laitetaan yksi, ei kovin uusi sekään " Vain helminauhaa" 3 modulaatiota, Alkaa H-mollista, loppuu D-molliin, nokkela soittaja saattaa tuosta jopa päätellä miten modulaatiot menevät. Ko biisi on silleen erikoinen että modulaatioissa ei ole valmistavaa V 7 sointua vaan sävellaji vaihtuu suoraan, solistille haastavaa kun modulaatioita edeltävä sointu on F#m ja laulu lähtee ykkösellä C-mollista.
 
Modulaatiot ovat tavallisesti biisien lopuissa olevia kertosäkeitä joilla saadaan lisäsekunteja biisiin ja useinhan nuo feidataan levytyksissä, joskus viimeinen A-osa moduloidaan ja mennään sillä loppuun asti.
 
Koska en kuuntele nykyiskelmää, no en kyllä vanhempaakaan muutoin kuin jos pitää keikoille jotain kitarajuttuja tsekata niin en osaa sanoa onko noissa uudemmissa modulaatioita kuinka paljon vs vanhempi huttu.

Hmm.. ilmeisesti edellisen kirjoitukseni "vitsi" osui, hienoa tähän palstan hiljaisuuteen mistä vielä harvat kirjoittajat yritetään savustaa ulos?
 
Molemmat mainitut menee tänäkin päivänä tanssikeikoilla, parempiakaan ei ole keksitty, sitä paitsi vanhat biisit ovat joillekin jo lähes uusia, vaikka kyllästyneistä soittajista ei aina siltä ihan tuntuisikaan.
 
Lalaikka tuli mieleen kun kuulin rautalankaversiona radiosta juuri noin, joka säkeistön jälkeen sävellaji vaihtui.
Harmi kun olivat jättäneet sen rumpusoolon välistä pois.
 
Mukavaa päivänjatkoa.

Arkka: Ei kai täällä sellasta. Nää on vaan näitä kirjoitetun tekstin ongelmia. Moni kuulostaa vakavammalta, mitä onkaan. Pitää lisätä omat hymiöt lukiessa..
 
Hienoa, kiitos jos näin.
 
Itse kuuntelen tanssimusiikkia ja mietin aina miten siitä saisi mielenkiintoisempaa soittajan kannalta tansiittavuuden kuitenkaan kärsimättä.
Nykyiskelmä, tai miksi sitä voisi kutsua sen sijaan hieman surettaa suoraviivaisena ja jotenkin mielikuvituksen puutteisena.
Ehkä aiemmin vaikutti kun oli erikseen säveltäjän lisäksi sovittaja joka etsi sävellyksestä uusia asioita ja näkökulmia?

Arkka:
 
Kuin Helminauhaa varmaankin tarkoitat. Tritonushyppy mollista toiseen kuulostaa jännältä iskelmässä jo ajatuksenakin. Hevissä ja leffamusassa näitä näkee usein, mutta aika yllättävä varmaan iskelmässä.
 
No voivan vee, ekaks laitoin biisin nimen väärin ja eihän se modulaatiokaan noin mene mitä kerroin aiemmin. Katoin lappua vissiin kieroin silmin, ihan normi puolikaan modulaatiot tuossa tietenkin on, toki ilman valmistavaa V7 sointua.
 
Pitää varmaan uusia lääkkeet tai jotain mutta kun mä en käytä mitään lääkkeitä, jos se on tuo humppa ja huttu joka on salakavalasti kaivertanut järjen päästä vuosien saatossa. Kossu ja jalu* se ei ole ollut koska niitä en ole koskaan keikoilla käyttänyt.
 
No, kotioloissa ja harrastebandissa saa vääntää kitaralla särösoundilla sydämen kyllyydestä ja voi unohtaa tanssimusagenren totaalisesti which is very, very nice!