Kitarat: kitarakamat ›

Laulava Kylätohtori: Minua kiinnostaisi, että parantaako vähemmät palat jotenkin automaattisesti soundia? Vai voiko viiden palan runko soida paremmin kuin yhden palan runko? Onko pelkällä palojen määrällä oikeasti merkitystä?
 
Pitäisi varmaan perustaa ketju palojen vaikutuksesta kitaran soundiin :D
 
Porukka on kai huolissaan että rungon värähtely jämähtää liimasaumojen kohdalla ja siksi niitä pitäisi olla mahdollisimman vähän...
 
Sehän voi kuitenkin se liimasauma olla tiukempaakin tavaraa kuin itse puu, tai samanlaista, ja kun se itse puukaan ei kuulemma vaikuta. Vähemmistä paloista kootun saa kumminkin aina helpommin kaupaksi.

adretlan: Sopii aiheeseen kun juuri tänään posti toi Player Plus Stratocasterin. Ostopaikaksi valikoitui eksoottisesti musiikkiliike verkkokauppa.com jossa kyseinen kitara oli tarjouksessa hintaan 849 €. Värinä tietysti sunburst koska se on aito alkuperäinen. Ja se väri oli tarjouksessa.
 
Alkusäädöt toki vaati kun tehtaalla tuo on vain laitettu kasaan. Aseöljyä tallan liikkuviin osiin, lyijykynää satulauriin ja näillä toimenpiteillä aika rajut divebombitkin onnistuu välttämättä niin haluaa. Virittimien kiinnitysmutterit oli unohtunut kiristää tehtaalla kun olivat melkein irrallaan. Nauhojen päät on viimeistelty tarpeeksi hyvin MIM-vehkeeksi, ei jää sormiin kiinni. Noiseless-mikit kuulostaa hyvältä. Kaulan ja otelaudan satiiinilakkaus on miellyttävän tuntuinen, verrattuna perinteiseen kiillotettuun joka on tahmea.
 
Olen kokeillut Stratocastereita laidasta laitaan. Squiereita kolmelta eri vuosikymmenteltä, MIJ-stratoa, MIM-stratoja, 1954 tyylisen CS-straton omistin jossain vaiheessa. Nyt ostopäivänä vaaleanpunaisten lasien läpi pitää sanoa että tämä on miellyttävin strato jolla olen soittanut. Viimeistely, mojo, ja tunnelma on tietenkin parempi CS-stratoissa, mutta tässä on juuri sellaiset ominaisuudet joita kitaralta kaipasin. 12" radius, häiriöttömät mikit, 2-point-tremolo ja mukava kaula. Lakkausta tai muuta viimeistelyä en lähde katsomaan suurennuslasin kanssa kun tämä on tehty soittamiseen.
 
Juuri tuollaiset löysät virittimien kiinnitysmutterit (jos tarkoitetaan mutteria millä kiristetään viritin lavan etupuolelta puristamalla viritintä lapaa vasten) ja kaikki kaulan reliefit & törräävät nauhojen päät ovat juuri niitä juttuja kun kitara valmistetaan ja säädetään tehdassäätöihin kosteassa (40%...60%) Meksikossa/Indonesiassa/Kiinassa/Taiwanissa ja sitten se matkaa Suomen 20% ilmankosteuteen helmi-maaliskuussa. Mikäli kitaraa ei ole säädetty Suomessa maahantuojalla tai soitinliikkeessä, voipi olla sitten mitä vain ne säädöt.
 
Mulla on tuttu soitinrakentaja joka totesi, että tosi paljon tulee nauhanpäiden tasoitukseen yli 1000 euron Fendereitäkin. Ja tällä hetkellä on ihan sama tilanne yli 1000 euron Fenderin bassossa, jonka ostin viime vuonna, eli pitää käyttää tuossa nauhanpääoperaatiossa.
 
Itsekin tykkään tuosta kaulan satiiniviimeistelystä. On mukavampi soittaa, kun käsi ei hikisenä ota ylimääräistä kitkaa minkään vintagelakkauksen kanssa.

73nd3r: Yhden palan rungot on melkein yksisarvisia. Ei ole tainnut ikinä olla Fenderin vakiospekseissä, edes CS-malleissa. Maailman mneteissä joku kertoo sellaisen omistavansa/nähneensä, mene tiedä.
 
Tuossahan tuo aivan specseissä seisoo: Body Spread 1 PC
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/180910.jpg
 
Ei tuo vallan harvinaista ole.

Oma vastaus: aina käytetty, jos sellaisen onnistuu löytämään. Jos on haussa jotain spesifimpää, niin sitten voi olla että ei ole muuta mahdollisuutta kuin ostaa uutena (ellei ole valmis odottelemaan ja kyttäilemään kuukausitolkulla). Jos puhutaan 800 euron kitarasta ja GAS on kova, niin ei kai siinä hirveästi järkeä ole odotella puoli vuotta että joku myy sen käytettynä 600 eurolla.

dajackal: Jos puhutaan 800 euron kitarasta ja GAS on kova, niin ei kai siinä hirveästi järkeä ole odotella puoli vuotta että joku myy sen käytettynä 600 eurolla.
 
No näimpä, mutta kysymys tais olla enemmän ostaako uuden kitaran vai jonkin vanhan (käytetyn) kitaran. Ei siis ihan samaa kitaraa.

Kaikkia kitaroita ei saa enää uutena, kuten joutakin signaturemalleja. Esim sunburstia Bonnie Raitt -stratoani valmistettiin vain v. 1995-2001 yhteensä 385 kappaletta, sinistä desert sunset-väristä 1046 kpl ja custom shop-versiota 200 kpl.

Kefiiri: Pitäisi varmaan perustaa ketju palojen vaikutuksesta kitaran soundiin :D
 
Kyl Kyl... mä tarjoon tonnin sille joka kuulee monestako palasta skitta on tehty :-D
 
Tuo on noita myyttejä... mutta ehkä nyt ei mennä siihen ;-)

Meikän klassisissa kitaroissa on kaikissa kaksipalainen kansi. Ja bassossa, eli Aria Pro II:ssa on runko seitsemästä palasta. Siinä on kaula läpi rungon ja palaisuus liittyy tähän. Toki tässä pala-asiassakin voi olla jotain hienouksia, mutta enpä usko, että useampi pala olisi lähtökohtaisesti huono asia.

jkiva: Kyl Kyl... mä tarjoon tonnin sille joka kuulee monestako palasta skitta on tehty :-D
 
Tuo on noita myyttejä... mutta ehkä nyt ei mennä siihen ;-)
 
Ja vaikka joku kuulisikin niin sitten tullaan alkukantaiseen kysymykseen: mitä sitten?
 
Ps. Tulipa taas muuten huomattua kuinka iso vaikutus plektran paksuudella ja materiaalilla on soundiin. Ehkä noin kahdeksan kertaa isompi kuin kitaran materiaaleilla. Puhumattakaan palikoiden määrästä.

McLeach: Ja vaikka joku kuulisikin niin sitten tullaan alkukantaiseen kysymykseen: mitä sitten?
 
Ps. Tulipa taas muuten huomattua kuinka iso vaikutus plektran paksuudella ja materiaalilla on soundiin. Ehkä noin kahdeksan kertaa isompi kuin kitaran materiaaleilla. Puhumattakaan palikoiden määrästä.
 
Hyvin sanottu. Tähän ei ole edes mulla lisättävää.

jkiva: Kyl Kyl... mä tarjoon tonnin sille joka kuulee monestako palasta skitta on tehty :-D
 
Tuo on noita myyttejä... mutta ehkä nyt ei mennä siihen ;-)
 
Sun kannatta kiinnittä seuraaavaan torille menevään customkitaraan huolella valikoitu tonekaali.
 
Puuketjusta löytynee edelleen todistus toimivuudesta.

McLeach: Ja vaikka joku kuulisikin niin sitten tullaan alkukantaiseen kysymykseen: mitä sitten?
 
Ps. Tulipa taas muuten huomattua kuinka iso vaikutus plektran paksuudella ja materiaalilla on soundiin. Ehkä noin kahdeksan kertaa isompi kuin kitaran materiaaleilla. Puhumattakaan palikoiden määrästä.
 
Sormillakin soittaessa näppäilykäden sentin siirto suuntaan tai toiseen vaikuttaa soundiin melkoisesti.

McLeach: Ja vaikka joku kuulisikin niin sitten tullaan alkukantaiseen kysymykseen: mitä sitten?
 
Ps. Tulipa taas muuten huomattua kuinka iso vaikutus plektran paksuudella ja materiaalilla on soundiin. Ehkä noin kahdeksan kertaa isompi kuin kitaran materiaaleilla. Puhumattakaan palikoiden määrästä.
 
Te ette nyt tajua. Sillä plekulla ja näppäilykohdalla ei ole enää mitään merkitystä siinä kohtaa, kun kaksi liimasaumaa on tuhonnut tsaundin täydellisesti, totaalisesti ja lopullisesti. :(
 
Kefiirin ehdotukselle uudesta "palojen määrä"-ketjusta vahvaa komppia. :D

Aletaan (minä myös) taas lepattaa kauas aiheesta, mutta joskus miettinyt miten taitomies osaa kuulostaa aina itseltään, malliesimerkkinä joku Jeff Beck joka vaihtoi plekusoitosta sormilla näppäilyyn edelleen itsensä kuuloisena.

73nd3r: Aletaan (minä myös) taas lepattaa kauas aiheesta, mutta joskus miettinyt miten taitomies osaa kuulostaa aina itseltään, malliesimerkkinä joku Jeff Beck joka vaihtoi plekusoitosta sormilla näppäilyyn edelleen itsensä kuuloisena.
 
Kitaran rungon palojen määrä pysyi samana.

Eli jos kitara pysyy vireessä eikä tuota mitään erikoisia häiriöääniä niin se on siinä. Ammattipena kuulostaa Affinitylla itseltään, eli toisinsanoen, kaikki Affinitysta kalliimmat karahkat ovat kapitalistin sinulle myymää turhaketta.
 
Paremmat puut, paremmat mikit, paremmat potikat... kaikkea ne keksivätkin meille myydä.

samiko: Eli jos kitara pysyy vireessä eikä tuota mitään erikoisia häiriöääniä niin se on siinä. Ammattipena kuulostaa Affinitylla itseltään, eli toisinsanoen, kaikki Affinitysta kalliimmat karahkat ovat kapitalistin sinulle myymää turhaketta.
 
Paremmat puut, paremmat mikit, paremmat potikat... kaikkea ne keksivätkin meille myydä.
 
Ei kait tässä nyt kukaan kaikkia mahdollisia asioita ole turhanpäiväisiksi julistamassa.
 
Kitaristit on aika intohimoisia näiden soundikysymysten kanssa. Löytyy kaikenlaista pohdintaa siitä, miten ja miksi jokin ominaisuus on parempi kuin jokin toinen. Esimerkiksi tuo palojen määrä rungossa. Olen vakuuttunut siitä, että useammasta palasta tehtynä kitara ei välttämättä ole huono. Esimerkiksi tuo oma Aria Pro II -bassoni, jossa on viidestä palasta liimattu läpi rungon menevä kaula. Tai klassinen Les Paul, jossa on kansi eri puuta. En ole vakuuttunut, että yhdestä palikasta tehty kitara olisi soinniltaan valtavasti parempi. Mutta tämä ei tarkoita, että väittäisin olevan yksi ja sama tehdä kitaran runko lastulevystä.
 
Hyvyyttä on monenlaista. Jollekulle tarvitsee olla paras mahdollinen, mutta iso osa porukasta on aivan tyytyväinen kun on ihan kelvolliset, toimivat kamat. Ja näitä löytyy myös suhteellisen edullisesta hintaluokasta. Hankkii sellaiset kamat mistä itse tykkää ja soittaa niillä, ei siinä ole sen kummempaa.

samiko: Eli jos kitara pysyy vireessä eikä tuota mitään erikoisia häiriöääniä niin se on siinä. Ammattipena kuulostaa Affinitylla itseltään, eli toisinsanoen, kaikki Affinitysta kalliimmat karahkat ovat kapitalistin sinulle myymää turhaketta.
 
Paremmat puut, paremmat mikit, paremmat potikat... kaikkea ne keksivätkin meille myydä.
 
Niinpä, markkina kysyy ja tarjonta vastaa. Jos asiakas haluaa maksaa paljonpaljon niin tehdas kiittää ja myy ;)
 
Vaikka veditkin aika äärilaitaan, niin olen kyllä oikeasti sitä mieltä että suuri osa tuosta kalliimpi/parempi -jutusta on fuulaa. Enkä nyt tarkoita alle 200 kitaraa, vaan erityisesti tommosta alle tonnin vs useamman tonnin kepukkaa.
Squier on soinut aika hienosti vaikka Lankisella tai Robillardilla, ilmeisesti molemmilla kyllä muuta kuin Affinityä.
 
Ja kantsii muistaa että näissäkin rahasatsauksen noston vaikutus pienenee, käppyrä ei ole suora nouseva viiva. Eli soiko todella CS Nocaster yhdestä palikasta paljonkin paremmin kuin joku hiukkasen tavampi Tele..?
 
Muoks vielä tämä, ihan piruuttanikin: https://www.youtube.com/watch?v=I_y-hxVPCpU

Nyt on torillakin ollut noin 550-600€ Mexicolaisia 50s ja 60s Classic, jotka oli Periaatteessa jenkkejä, mutta kasattiin USA osista Ensenadassa. Coronan ja Ensenadan tehtaathan ovat pienen matkan päässä toisistaan. Muistan, että nuo oli silloin jo uutena hyviä.