Yleistä keskustelua musiikista ›

R. L. Burnside: Sound Machine Groove -albumi. Olen viime päivät ollut ihan Burnside-kuurilla.

Kefiiri: R. L. Burnside: Sound Machine Groove -albumi. Olen viime päivät ollut ihan Burnside-kuurilla.
 
En pidä bluussista, mutta Burnside on monesti ihan hyvää.

Henri Henri Olavi: En pidä bluussista, mutta Burnside on monesti ihan hyvää.
 
Juu se välttää ne kliseet jotka tekevät pluusista pitkästyttävää.

Kuuntelen Portico Quartetin Monument-levyä. Kivaa että on pitkästä aikaa löytynyt hyvää instrumentaalia. (Kiitos sille joka Vuoden levyt ketjussa mainitsi Yussef Dayesin ja GoGo Penguinin.)

Kuunnellut tänään hiukan miltei totaalisesti unohdetun ja polyfonista kudostakin sävelkielessään jossain määrin suosivan, mutta jopa kapellimestari Kajanuksen ja maisteri Rannankin säveltäjänä joltisenkin arvostaman kulttuurin moniottelijan, kulttuurihistorioitsija Bengt von Törnen sinfoniaa nro 5, joka on mielestäni stereotyyppiseen kansallisromanttiseen tyyliin sävellettyä orkesterimusiikkia kiehtovampaa ja antoisampaa säveltaidetta, hieman heikkona ja antiikkisena historiallisena tallenteenakin, ja jossa taitavasti työstettyyn kontrapunktiseen satsiin yhdistyy ripaus sanoiksi pukematonta intohimoakin.
 
Fougstedt, Fordell ja Aaltonen tietysti ehkä vielä etevämpiä ja merkittävämpiä säveltäjiä, joista ensin mainittujen sinfonioihin tutustuinkin jälleen hiljattain.
 
Mutta on silti kiistatonta, että Törne ansaitsisi vähintäänkin maailman ensilevytysten muodossa jonkinlaisen uudelleen tulemisen ja renessanssin säveltäjänä, vaikkei hänen teoksiaan ohjelmistossa kuultaisikaan, sillä vain kerran lienee hänen musiikkiaan ollut viime aikoina esillä kamarimusiikkisarjan konsertissa, eikä voi sanoa, että radiokaan hemmottelisi meitä hänen hengentuotteillaan ja luomuksillaan olemassa olevista kantanauhatallenteista huolimatta, jotka käsittävät laajan tuotannon niin konserttoja, sinfonisia runoja, kamarimusiikkia kuin sinfoniettoja ja sinfonioita.
 
Törne oli omana aikanaan Euroopassa suosittu säveltäjä, jonka teoksia soitettiin niin Pariisissa kuin Venetsiassa.
 
Lähiradiossa myös kuultiin hänen d molli sinfoniettansa, jossa on varsin mukaansa tempaavaa temaattista ainesta, jopa suuremmassa määrin kuin mainitussa sinfoniassa ja pianokonsertto oli miellyttävä tuttavuus.
 
Luulisin näin amatöörinä, etteivät Törnen teemat sinfoniassa ole itsessään suuria melodisia oivalluksia, tuota kauniin huiluteeman sävyttämää johdantoa ehkä lukuun ottamatta, vaan sinfonian allegro taitteen teemoja hahmotellessaan hän on ottanut huomioon ennen kaikkea niiden kontrapunktisen käyttökelpoisuuden, ollessaan tavallaan kontrapunktisesti ajatteleva säveltäjä ja kontrapunktinsa ollessa ehkä enemmän ajatuksellista kuin kirjaimellista. Mene ja tiedä.

Löysin tällaisen. En ole ennen kuullut. Väristyksiä ja myötäelämistä.
 
Anthony Hamilton & Elayna Boynton - Freedom
https://www.youtube.com/watch?v=11RN_rM-EDA

Just tulee Teemalta joku Kaija Saariahon teos ja on kyllä semmoista kiekumista, että vaikea on uskoa että tällaisesta kukaan tykkää.
Muutaman minuutin kuuntelin ja totesin täydeksi sonnaksi.

mpekkanen: Just tulee Teemalta joku Kaija Saariahon teos ja on kyllä semmoista kiekumista, että vaikea on uskoa että tällaisesta kukaan tykkää.
Muutaman minuutin kuuntelin ja totesin täydeksi sonnaksi.
 
Tuo Innocence on upea! Ei Saariahon parhaita missään tapauksessa, mutta erittäin hieno teos. Nautin siitä suunattomasti. Nämähän pitäisi käydä paikan päällä kokemassa, ei teeveen välityksellä saa samalaista fiilistä. Vilma Jää vetää hienosti tuossa myös. Hänen roolinsa on kivasti ulkopuolinen tuossta oopperan maailmasta.

mpekkanen: Just tulee Teemalta joku Kaija Saariahon teos ja on kyllä semmoista kiekumista, että vaikea on uskoa että tällaisesta kukaan tykkää.
Muutaman minuutin kuuntelin ja totesin täydeksi sonnaksi.
 
Tässäkin tapauksessa sä olisit voinut sanoa, että
"Just tulee Teemalta joku Kaija Saariahon teos ja on kyllä semmoista kiekumista, että vaikea on uskoa että tällaisesta kukaan tykkää.
Kuitenkin sen verran ymmärrän musiikista ja taiteen teosta, että ymmärrän tämän olevan mestariteos. Minä en vain henkilökohtaisesti pysty tätä sietämään."
 
Nimittäin taiteen arvottamisessa tieto ja tykkääminen ovat kaksi eri asiaa, jotka saattavat kyllä hyvissä olosuhteissa kohdatakin.

sormunen: Tässäkin tapauksessa sä olisit voinut sanoa, että
"Just tulee Teemalta joku Kaija Saariahon teos ja on kyllä semmoista kiekumista, että vaikea on uskoa että tällaisesta kukaan tykkää.
Kuitenkin sen verran ymmärrän musiikista ja taiteen teosta, että ymmärrän tämän olevan mestariteos. Minä en vain henkilökohtaisesti pysty tätä sietämään."
 
Nimittäin taiteen arvottamisessa tieto ja tykkääminen ovat kaksi eri asiaa, jotka saattavat kyllä hyvissä olosuhteissa kohdatakin.
 
Ai tämä mestariteos. Siis ihan pelkkää paskaa tämmöinen on. Harmi, että oopperaa ja muuta sukkahousuissa homoilua tuetaan valtion varoista.

mpekkanen: Ai tämä mestariteos. Siis ihan pelkkää paskaa tämmöinen on. Harmi, että oopperaa ja muuta sukkahousuissa homoilua tuetaan valtion varoista.
 
Mikä teki tästä mielestäsi homoilua? En itse löytänyt tarinasta viitteitä siihen suuntaan.

Henri Henri Olavi: Mikä teki tästä mielestäsi homoilua? En itse löytänyt tarinasta viitteitä siihen suuntaan.
 
Enhän minä niin sanonut. Vaan haukuin tämän teoksen ja sen lisäksi oopperan ja muun sukkahousuissa homoilun, jota valtion varoilla tehdään.

mpekkanen: Enhän minä niin sanonut. Vaan haukuin tämän teoksen ja sen lisäksi oopperan ja muun sukkahousuissa homoilun, jota valtion varoilla tehdään.
 
Mutta Innocence on oopperaa, eikä siinä homoilla sukkahousuissa, joten mielipiteesi on täysin tyhjä. Se kertoo vain ummehtuneisuudestasi, sekä ahdistavasta näkemyksestäsi elämään. Käytät homoilua negatiivisessa mielessä, vaikka sulla ei luultavasti ole mitään omaa kokemusta homoseksuaalisesta toiminnasta.

Henri Henri Olavi: vaikka sulla ei luultavasti ole mitään omaa kokemusta homoseksuaalisesta toiminnasta.
 
Ehkä se häntä vituttaakin.

Lisäksi Kaija on kansainvälisesti tunnetuin ja tunnustetuin suomalainen säveltäjä koskaan. Jos säveltaidetta ei tuettaisi valtion toimesta mitenkään, ei täältä tulisi koskaan niin upeita säveltäjiä. Täältä ei tulisi lainkaan säveltäjiä.

Kuka tykkää mistäkin. Minä arvostan esim Sepi Kumpulaista huomattavasti paljon enemmän muusikkona kuin Saariahoa. Se, että Suomessa tuetaan verorahoilla oopperaa, balettia, nykytaidetta ja muuta elitististä sontaa on melkein rikollista.

mpekkanen: Kuka tykkää mistäkin. Minä arvostan esim Sepi Kumpulaista huomattavasti paljon enemmän muusikkona kuin Saariahoa. Se, että Suomessa tuetaan verorahoilla oopperaa, balettia, nykytaidetta ja muuta elitististä sontaa on melkein rikollista.
 
Ylisuuria apurahoja ja vain tietyille taidepiireille, joten oli aihetta sketsille:
 
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/07/lapinlahden-linnut-min-fallos

Laitoin Lentävän siemenen soimaan.
 
https://www.levykauppax.fi/artist/lentava_siemen/lentava_siemen/
 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lent%C3%A4v%C3%A4_Siemen

Kritisoimatta tässä nyt kenenkään musiikkimakua sinänsä toteaisin, että Kaijan edustama musiikinlaji on niin vaativa ja jopa henkilökohtaisia uhrauksia edellyttävä, että sen oppiminen, omaksuminen ja siinä kehittyminen edellyttävät elinikäistä harjoittelua ja opiskelua tulla jatkuvasti paremmaksi ja kypsemmäksi säveltaiteilijaksi, kun puhtaasti viihdyttämispohjalta tuotettua kevyttä ajanvietemusiikkia sävelletään rennommalla asenteella spontaanisti ilman yhtä kunnianhimoista asennetta, korkeakoulututkintoja, sävellysdiplomeja tai esim. erityisiä ja moderneja spatiaalisen spektraalimusiikin säveltämiseen luotuja sävellystekniikoita, sekä ilman valtaisasta inspiraatiosta kummunneen keskittyneen sävellysprosessin tuottamia otsaryppyjä, jotka liittyvät väistämättä luovaan ja ankaraan aivotyöhön. Itse kuuntelen edellä esillä olleista esimerkeistä poiketen lähinnä suomalaista unohdettuja postromanttista säveltaidetta, jota ei ole juuri edes levytetty.