Yleistä keskustelua musiikista ›

Tykkän kyllä Maria Menan coverista. Mutenkin varmaan ainoa kiss-biisi jonka varmaksi muistan heidän biisikseen.

Katselin Sparks -dokumentin.
70-luvulla englantilaisilla oli tapana nostaa listan kärkipaikoille paitsi oikein hienoja kappaleita, kuten Sparksin "This town ain't big enough", aivan sietämättömiä kappaleita, joita ei olisi jaksanut kuunnella 10 sekuntia.
Dokumentin myötä palautui mieleen esimerkki jälkimmäisestä kategoriasta.
Bobby Boris Pickett and his Crypt-kickers "Monster Mash". Pickett näköjään menehtyi vuonna 2007, levätköön rauhassa, mutta tämän hän olisi voinut jättää tekemättä.
https://www.youtube.com/watch?v=OpPsiM-md0Y

Ensimmäisen kerran erehdyin katsomaan musavideota tästä Anssin Vihattujen levyjen kärkikaartilaisesta.
 
The Trashmen - Surfin Bird
 
https://www.youtube.com/watch?v=9Gc4QTqslN4

Juice Leskinen - Viidestoista yö.
 
Tämä on ns. juustonaksu-biisi, eli kappale saa aikaan tunteen kuin kärsisi tuntikausien valtatiematkaa ilmastoimattoman auton takapenkillä helvetinmoisessa helteessä, ja olisi vetänyt pari jättisäkillistä juustonaksuja nälkäänsä. Tämä ylisoitettu epävirallinen kansallislaulu on dynaamisessa monotonisuudessaan kuin kasa tasapitkää ja -paksua pölkkyä: kolmisointu vaihtuu täsmälleen tahdin välein ilman minkäänlaista melodista tai harmonista koukkua unettavan pömpsöpö-kompin tahdittamana. Tokihan musiikki toimiikin Leskisen tapauksessa useimmiten pelkkänä kehyksenä teksteille, mutta ei vain oikein jaksa jaksaa. Pysähtynyttä, pinttyneen harmaata leipomista, kuin seuraisi kuistin ikkunaa vasten tirisevää kärpästä tunnin, toisen, kolmannen.
 
Lisäksi se intron/välikkeen toisen tahdin ajaksi hässin-pässin-hölkkään reipastuva rumpukomppi on jostakin syystä aina nakertanut helvetisti.
 
Toisena vielä Eppu Normaalin Suomi-ilmiö. Ne kertosäkeen epävireiset ulinastemmat ovat kauheaa kuunneltavaa.

Zed: Juice Leskinen - Viidestoista yö.
 
Tämä on ns. juustonaksu-biisi, eli kappale saa aikaan tunteen kuin kärsisi tuntikausien valtatiematkaa ilmastoimattoman auton takapenkillä helvetinmoisessa helteessä, ja olisi vetänyt pari jättisäkillistä juustonaksuja nälkäänsä. Tämä ylisoitettu epävirallinen kansallislaulu on dynaamisessa monotonisuudessaan kuin kasa tasapitkää ja -paksua pölkkyä: kolmisointu vaihtuu täsmälleen tahdin välein ilman minkäänlaista melodista tai harmonista koukkua unettavan pömpsöpö-kompin tahdittamana. Tokihan musiikki toimiikin Leskisen tapauksessa useimmiten pelkkänä kehyksenä teksteille, mutta ei vain oikein jaksa jaksaa. Pysähtynyttä, pinttyneen harmaata leipomista, kuin seuraisi kuistin ikkunaa vasten tirisevää kärpästä tunnin, toisen, kolmannen.
 
Lisäksi se intron/välikkeen toisen tahdin ajaksi hässin-pässin-hölkkäkomppiin reipastuva rumpukomppi on jostakin syystä aina nakertanut helvetisti.
 
Toisena vielä Eppu Normaalin Suomi-ilmiö. Ne kertosäkeen epävireiset ulinastemmat ovat kauheaa kuunneltavaa.
 
Viidestoista yö meni jossain kohtaa pitkälle, yhä jatkuvalle tauolle trubaesiintymisissä. Tuli vaan tunnit täyteen. Notkeasti vaan toiveista huolimatta alkaa vetämään jotain muuta, niin ei ole aiheuttanut kitinää.

Viidestoista yö on aika uuvuttava kuuntelukokemus mutta kai se on ollut tarkoituskin? Eipä tahallisuus siitä tietenkään sen piristävämpää tee.

Ihan sama esittääkö sen Wonder tai Kirka. Vexiltä olis jonkun pitänyt kysyä, mitä jäbä duunaa (siis tässä ao. pätkässä).
 
https://www.youtube.com/watch?v=MD_YmJ4acrI

Prophet: Ihan sama esittääkö sen Wonder tai Kirka. Vexiltä olis jonkun pitänyt kysyä, mitä jäbä duunaa (siis tässä ao. pätkässä).
 
https://www.youtube.com/watch?v=MD_YmJ4acrI
 
Parasta tuossa oli se kun VHS-nauha vouvasi hetkken alussa. Sitä pidemmälle tarvi katsoa. Voisi tehdä tuosta alusta 10 h loopin Youtubeen.

Prophet: Ihan sama esittääkö sen Wonder tai Kirka. Vexiltä olis jonkun pitänyt kysyä, mitä jäbä duunaa (siis tässä ao. pätkässä).
 
https://www.youtube.com/watch?v=MD_YmJ4acrI
 
Tämäkin on juustonaksukategoriaa. Ja Juicen Kaksoiselämää myös. Oikein hiki tulee ajatellessakin.

Kefiiri: Viidestoista yö on aika uuvuttava kuuntelukokemus mutta kai se on ollut tarkoituskin? Eipä tahallisuus siitä tietenkään sen piristävämpää tee.
 
Se on vähän raskas kappale kyllä, etenkin jos miettii kuunnellessa mistä se teksti oikeasti kertoo. Kahden viikon juontiputkesta. Lauloimme sitä riparilla papin ehdotuksesta 80-luvun alussa, isäni piti sitä täysin käsittämättömänä valintana sinne. Suomi oli siihen aikaan erilainen, silloin se oli niin kuin humoristinen kappale olevinaan enempi.
 
Juicen musa kuvaa sen aikaista ajan henkeä hyvin, mutta jotkut biisit eivät ole vanhentuneet kovin hyvin. Juice oli siihen aikaan intellektuellin maineessa, tekstejä kuunneltiin kuin suuria filosofisia neronleimauksia. Varmaan tämän kaiken tiesitkin, mutta kunhan turisen.
 
Sika-kappaletta en ole nykyään enää pitkään aikaan kuullut, silloin se oli olevinaan hirvittävän hauska. Moni aikuinen ei voinut sietää sitä. Siinä oli yksi Juicen musiikin idea, se ärsytti vanhaa liittoa. Se on semmoista lepsua ja kuritonta ryhditöntä jollotusta. That said, tykkään niistä monista ensimmäisten levyjen rokkiralleista. Kuopio tanssii ja soi, jne.

shuffle: Juicen musa kuvaa sen aikaista ajan henkeä hyvin, mutta jotkut biisit eivät ole vanhentuneet kovin hyvin. Juice oli siihen aikaan intellektuellin maineessa, tekstejä kuunneltiin kuin suuria filosofisia neronleimauksia. Varmaan tämän kaiken tiesitkin, mutta kunhan turisen.
 
Juicen horinoitahan on pari vuotta sitten julkaistu kaksiosaisena "Juice puhuu" -kirjana, jossa jotain haastattelunauhoja on purettu kai verrattain editoimattomasti. Olen niitä selannut ja onhan siellä oivallusta seassa, mutta Leskisen horjumaton usko omaan nerokkuuteensa tuppaa väsyttämään. Jotain epävarmuuden paikkuuta kaiketi.
 
Niin, biisi jota et jostain syystä siedä? No uusintalevytys "Heinolassa Jyräästä". Se kai se oli, hyvästä kappaleesta latistettu kaikki henki pois.

Voi pojat että tykkäsin Stevie Wonderin "I just called" -biisistä 5-vuotiaana ja ehkä pari vuotta sen jälkeenkin. Musti kopsasi radiosta kassut täyteen biisejä, joita kuunneltiin autossa ja tää oli yksi niistä, jokoli niin vitun kova.

Ei se oikeasti niin huono olekaan mitä täällä aina porataan.

Kefiiri: Ei se oikeasti niin huono olekaan mitä täällä aina porataan.
 
No ei se ärsyttänytkään. En ollu niin perillä hänen tuotannostaan, mutta Superstitionin tiesin, joten hieman se kuulosti lässyltä. Siinä se meni kuin moni muukin radioiskelmä. Ei se vieläkään ärsytä, jos ei sytytäkään.

Innervisionilla on loistavia biisejä pari. Mulla on se LP:nä, orkkiksena jenkkipainoksena tietenkin ja sitten Talking Book, mutta siltä en muista yhtään biisiä. Pitäis ehkä joskus kuunnella.
 
E: muutettu levy oikeaksi.

Epämuusikko: Tämä on Chemical Loven ohella kamalimpia Stevien pökäleitä. Oli miten oli, kiinnostaa että ketähän tuolla bändissä lymyää.
 
Ja tosiaan, mitä vittua Vexi tekee tuossa videossa.
 
Täysin outoja naamoja tuossa bändissä.

Wonderin Innervisions -levyyn en kyllästy koskaan. Ja vaikka myöhempi tavaransa, sis. tosiaan nuo edellämainitut pökäleet ja muutkin ajoittaiset hectorhenkiset mauttomuudet tuotantonsa seassa eivät ole lähellä sydäntäni, en häntä laulajana tule ikinä dissaamaan.
 
https://www.youtube.com/watch?v=E9Cl4xuFCJg
 
Kirkassa sama homma.

Onhan niitä vaikka millä mitalla, mutta ensimmäisten joukossa tulee mieleen While my guitar gently weeps. Vaihtuu samantien jos vaan suinkin mahdollista.

Irina - 10 kirosanaa.
 
Tämä tuntuu pyrkivän rokkaamaan ja funkkaamaan, mutta ei oikein onnistu kummassakaan. Jo intron "wkt-äy'äää, wkt-äy'äää"-kitara yhdistettynä kymmeniin komppiraitoihin ja sihiseviin pelteihin saa kappaleen rytkymään eteen päin kuin suolla humusveden täyttämissä saappaissa ja raskas rinkka selässään juokseva, hätääntyneenä ympäriinsä huitova 300-kiloinen römpiöläski, jonka päälle on kaadettu kuutio vetelää purukumimassaa. Koko äänikuva on ärsyttävän täyteen ahdettua raskasta ja venyvää liimaa. Tekstiä en ole koskaan kuunnellut, joten siihen en puutu tässä yhteydessä.
 
Kategorioin kappaleen syvästi inhoamaani tyylisuuntaan paniikkirock, josta toinen hyvä esimerkki on jo aiemmin valitukseni kohteeksi langennut Maija Vilkkumaan Ei: https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?plink=13581012#p13581012