Jazz ›

Näkyy tulleen peräkkäin monta ehdotusta bossa novaa. Minäkin tykkään kovasti bossa novasta mutta en kuuntele varsinaista jazzia.
 
Pohjimmiltaanhan bossa nova (tyyliin João Gilberto laulaa ja soittaa kitaraa) ei ole jazzia mutta se hyödyntää samoja oppeja. Säveltäjien ja sovittajien täytyy ymmärtää harmoniaa ja sointivärejä. Kitaristilta vaaditaan klassista soittotekniikkaa. Brasilialaiset yliopisto-opiskelijat kuuntelivat sitä kriittisesti otsa kurtussa, mutta Euroopassa siitä tehtiin hetkeksi muotitanssi. Brasiliassa sen perintö vaikuttaa populaarimusiikissa, mutta muualla se usein lajitellaan jazz-osastolle. Mikä vain todistaa, että tyylisuuntaus on suhteellisen hienostunut verrattuna tyypillisiin hispano-"lattareihin". Luonnostaan on ajauduttu muusikoiden.netin jazz-osastolle eikä esimerkiksi lattariosastolle. Ja olivathan monet merkittävimmistä bossa nova -artisteista varsinaisia jazzmuusikoita.
 
Suunnilleen tästä bossa nova sai alkunsa
1958 Chega de saudade (säv. Jobim)
https://www.youtube.com/watch?v=rZ13bQvvHEY
 
1. kehityshaara: impressionistisia harmonioita ja värejä
 
Tempo hidastui entisestään, laulu muuttui pehmeämmäksi ja kovaääniset trumpetit katosivat sovituksissa kauas taustalle sordiinoin vaimennettuina. Viulujen ja sellojen ohella huilut ja käyrätorvet ovat tyypillisiä impressionistisia orkesteroijan valintoja. Varsinkin 60-luvun alussa kontrabasson rinnalla saattaa kuulla bassoklarinettia.
 
1962 Canção do mar (säv. Bonfá) rytmiltään perinteinen samba-canção eli brasilialainen bolero
https://www.youtube.com/watch?v=FDXeZMutdmc
 
1962 Corcovado (säv. Jobim) ilman englantia/pohjois-amerikkalaista jazz-saksofonistia
https://www.youtube.com/watch?v=FCcGSSe64Ng
 
1963 Rio (säv. Menescal) esimerkki hitaan ja nopean rytmin vuorottelusta; Menescalin "O Barquinho" olisi kaavamaisempi esimerkki laskevasta kromaattisesta sekvenssistä mutta tässäkin on samaa taipumusta
https://www.youtube.com/watch?v=-aZ8MFoLpMA
 
1965 Eu e a brisa (säv. Alf) Johnny Alf ei lähtenyt muiden brasilialaisten kanssa New Yorkiin Carnegie Halliin esiintymään eikä tullut kansainvälisesti niin tunnetuksi. Hänellä oli mielikuvituksellinen käsitys harmoniasta ja siitä saattaa oppia jotain vielä Jobimin koko tuotannon kuuntelun jälkeenkin.
https://www.youtube.com/watch?v=_Pvc4yRlwKo
 
1965 Preciso aprender a ser só (Valle)
https://www.youtube.com/watch?v=r7nzjxK7g10
 
1966 Saveiros (säv. Caymmi)
mono-liveäänitys Rion stadionilta
https://www.youtube.com/watch?v=sBwrLFliNJA
myöhäisempi sovitus
https://www.youtube.com/watch?v=9P8V5__bc18
 
1967 Morro velho (Nascimento) nooni- ja undesimisoinnut koettiin modernistisiksi
https://www.youtube.com/watch?v=zaVNV3iMr20
 
1967 Estrelinha (säv. Deodato) sovittaja ja miksaajat ovat nautiskelleet
https://www.youtube.com/watch?v=N6fuNV_v698
 
1968 Plenilúnio (säv. Alf) piristävän vapaatonaalista, olematta atonaalista
https://www.youtube.com/watch?v=0PtGZsNby1g&t=742s
 
1969 Maria da favela (säv. Valle)
https://www.youtube.com/watch?v=kLSYJeQzZjc
 
1970 Pois é (säv. Jobim) analysoi sointukulku https://www.cifraclub.com.br/chico-buarque/pois-e/
https://www.youtube.com/watch?v=Xos0P-qiNwc
 

 
2. kehityshaara: bossa nova -sambat ja jazz-sambat
 
Samba on pirteä rytmi. Jotain menetetään, kun tempoa hidastetaan. Niinpä bossa nova -artistit esittivät välillä myös eloisampia kappaleita. Hitaissa biiseissä on soiva pinta, nopeammissa leikitään synkoopeilla ja improvisoiduilla rytmillisillä aksenteilla.
 
1963 Mas que nada (säv. Jorge Ben)
https://www.youtube.com/watch?v=hg0XftC43Zo
 
1965 Brôto maroto (säv. Lyra)
https://www.youtube.com/watch?v=xdv_ajEtqh4
 
1965 Pedro pedreiro (säv. Buarque)
https://www.youtube.com/watch?v=zdCa-NCU3ok
 
1970 Samba de Orly (säv. Buarque)
https://www.youtube.com/watch?v=OQqVlpvts5M
 

 
3. kehityshaara: Jequibau (Sãopaulolaista jazzpianistin bossa novaa 5/4-tahtilajilla soitinmusiikkina)
 
1966 No balanço do jequibau (säv. Albanese)
https://www.youtube.com/watch?v=df7HAiq9YdQ
Jotkut yrittivät laulaakin Albanesen melodioita ottaen kromaattisuuden haasteena vastaan. Vaikka kehityshaara on tynkä, niin suomalaisetkin (Ensio Kosta, Jarkko Toivonen ym.) ovat säveltäneet jequibau-rytmiin. São Paulossa jotkut innokkaat viettävät vuosittain jequibaun päivää 13. elokuuta.