Yleistä keskustelua musiikista ›

Jucciz: Sitten on lisäksi tämä puhtaasti omasta mielestäni erikoinen joukko, joka osaa sata- tai tuhatmäärin vaikeitakin biisejä omalla instrumentillaan, mutta edes alkeellinen improvisointi kolmen soinnun kiertoon ei onnistu. En halveksu, mutta ihmettelen tilannetta, jossa osaaminen rajoittuu ainoastaan johonkin ennalta kirjoitettuun materiaaliin.
 
Jos kolmen soinnun bluesia ei osaa jammailla millään soittimella, niin minun mielestä sellainen ei ole oikea muusikko, vaikka osaisi ihan mitä tahansa muuta.

mpekkanen: Jos kolmen soinnun bluesia ei osaa jammailla millään soittimella, niin minun mielestä sellainen ei ole oikea muusikko, vaikka osaisi ihan mitä tahansa muuta.
 
Mikäs siitä bluesista tekee niin erityisen tyylin? Tai siis miksi vaikkapa klassisen musiikin puolella pitäisi osata improvisoida bluesia ollakseen niin sanotusti oikea muusikko?
 
Voiskos blues-muusikoillekin laittaa vaatimuksia? Ihan yhtä hyvällä perusteella voidaan sanoa vaikka niin, ettei ole oikea kitaristi jos ei osaa esimerkiksi Heitor Villa-Lobosilta mitään.
 
Musaa on monenlaista. Arvostetaan sitä. Turha niitä on järjestykseen laittaa.

Penasol: Mikäs siitä bluesista tekee niin erityisen tyylin? Tai siis miksi vaikkapa klassisen musiikin puolella pitäisi osata improvisoida bluesia ollakseen niin sanotusti oikea muusikko?
 
Voiskos blues-muusikoillekin laittaa vaatimuksia? Ihan yhtä hyvällä perusteella voidaan sanoa vaikka niin, ettei ole oikea kitaristi jos ei osaa esimerkiksi Heitor Villa-Lobosilta mitään.
 
Musaa on monenlaista. Arvostetaan sitä. Turha niitä on järjestykseen laittaa.
 
Kyllähän muusikon pitää osata tehdä musiikkia myös muiden muusikoiden kanssa ja nimenomaan luoda musiikkia siinä hetkessä. Voihan se kolmen soinnut jammailu olla muutakin kuin bluesia, mutta jos minkäänlainen pentatoninen asteikko ei ole hallussa, niin ei sellainen tyyppi osaa soittaa kunnolla myöskään klassista musiikkia.

mpekkanen: Kyllähän muusikon pitää osata tehdä musiikkia myös muiden muusikoiden kanssa ja nimenomaan luoda musiikkia siinä hetkessä. Voihan se kolmen soinnut jammailu olla muutakin kuin bluesia, mutta jos minkäänlainen pentatoninen asteikko ei ole hallussa, niin ei sellainen tyyppi osaa soittaa kunnolla myöskään klassista musiikkia.
 
Lyömäsoittajat ei sitten vissiin voi olla muusikoita.

mpekkanen: Kyllähän muusikon pitää osata tehdä musiikkia myös muiden muusikoiden kanssa ja nimenomaan luoda musiikkia siinä hetkessä. Voihan se kolmen soinnut jammailu olla muutakin kuin bluesia, mutta jos minkäänlainen pentatoninen asteikko ei ole hallussa, niin ei sellainen tyyppi osaa soittaa kunnolla myöskään klassista musiikkia.
 
Miksi pitää? Jos jokin musiikin esittämisen perinne ei sisällä porukassa jammailua, niin miksi sen pitäisi olla osa ammattimaisen muusikkouden määritelmää?

Bullitt: Lyömäsoittajat ei sitten vissiin voi olla muusikoita.
 
Miksei olisi? Kyllä osaava rumpali osaa soittaa rytmimusiikkia, olipa se sitten bluesia taikka jotain muuta. Perusjutut jos on hallussa, niin silloin osaa soittaa perusrytmejä ja jammailla muiden kanssa.
Vai meinaatko, että on paljonkin sellaisia rumpaleita jotka soittaa esim Rush tyylisiä juttuja, mutta ne eivät osaa jammailla muiden muusikoiden kanssa, olipa lopputulos sitten yksinkertaista bluesia tai jotain muuta rytmimusaa. Kai ne perusjutut täytyy rummuillakin osata...

Penasol: Miksi pitää? Jos jokin musiikin esittämisen perinne ei sisällä porukassa jammailua, niin miksi sen pitäisi olla osa ammattimaisen muusikkouden määritelmää?
 
Koska musiikissa on aina rytmi. Jos siihen rytmiin ei osaa soittaa mitään, niin on aika huono soittaja.

mpekkanen: Koska musiikissa on aina rytmi. Jos siihen rytmiin ei osaa soittaa mitään, niin on aika huono soittaja.
 
No joo, kyllähän nyt millä tahansa soittimella improvisoi jos rytmin paukuttaminen riittää määritelmään.
 
Mutta en tiedä, miten joku klarinetin paukuttaminen seinään tai mikä lie ähkiminen bluesin rytmiin tekee vaikkapa gregoriaaniseen kirkkolauluun erikoistuneesta laulajasta oikean muusikon. Tai miksei hän voisi olla oikea muusikko ilman tällaisia performansseja.

mpekkanen: Miksei olisi? Kyllä osaava rumpali osaa soittaa rytmimusiikkia, olipa se sitten bluesia taikka jotain muuta. Perusjutut jos on hallussa, niin silloin osaa soittaa perusrytmejä ja jammailla muiden kanssa.
Vai meinaatko, että on paljonkin sellaisia rumpaleita jotka soittaa esim Rush tyylisiä juttuja, mutta ne eivät osaa jammailla muiden muusikoiden kanssa, olipa lopputulos sitten yksinkertaista bluesia tai jotain muuta rytmimusaa. Kai ne perusjutut täytyy rummuillakin osata...
 
Entä jos on osaava orkesteriperkussiosoittaja, mutta ei oo ikinä treenannut settisoittoa?

Penasol: No joo, kyllähän nyt millä tahansa soittimella improvisoi jos rytmin paukuttaminen riittää määritelmään.
 
Mutta en tiedä, miten joku klarinetin paukuttaminen seinään tai mikä lie ähkiminen bluesin rytmiin tekee vaikkapa gregoriaaniseen kirkkolauluun erikoistuneesta laulajasta oikean muusikon. Tai miksei hän voisi olla oikea muusikko ilman tällaisia performansseja.
 
Minä ajattelen niin, että kyllä se kirkkokuorolainenkin osaa tehdä musiikkia myös toisen muusikon kanssa jos taustalle annetaan kolme sointua ja joku ihan perusrytmi.
Jos ei osaa tehdä musiikkia toisten muusikon/soittajien kanssa, yksinkertaiseenkaan rytmiin, niin minusta sellainen ei ole kovinkaan hääppöinen muusikko.
Kyllä sen kuulee myös laulajista onko se laulu rytmilleen oikein vai ei.

Vessajono: Entä jos on osaava orkesteriperkussiosoittaja, mutta ei oo ikinä treenannut settisoittoa?
 
:D Osaa lukea nuotteja, mutta ei ole rytmitajua...

mpekkanen: :D Osaa lukea nuotteja, mutta ei ole rytmitajua...
 
Eiku jos ei oo vaan treenannut ikinä eikä tiedä tai tajua bluesin soittamisesta mitään? My point being, että minkä takia tässä pitää nyt juuttua tohon rytmimusiikkiin?
 
Mä oon kuulemma ihan hyvä basisti ja pidän toisaalta itseäni ainakin ammattimaisena muusikkona, koska verokortin perusteella ei tällä hetkellä oikein ammattilaisuuden määritelmä täyty, mutta ei mulla silti olisi mitään asiaa mihinkään klasaritouhuihin, koska ei mulla oo niistä mitään käsitystä.

mpekkanen: Minä ajattelen niin, että kyllä se kirkkokuorolainenkin osaa tehdä musiikkia myös toisen muusikon kanssa jos taustalle annetaan kolme sointua ja joku ihan perusrytmi.
Jos ei osaa tehdä musiikkia toisten muusikon/soittajien kanssa, yksinkertaiseenkaan rytmiin, niin minusta sellainen ei ole kovinkaan hääppöinen muusikko.
Kyllä sen kuulee myös laulajista onko se laulu rytmilleen oikein vai ei.
 
Ehkäpä minua tässä enemmänkin mietityttää se, onko se varmasti olennainen määritelmä muusikkouden kannalta. Jos oletettu soittaja tai laulaja ei ole improvisoinut noilla parametreillä, ei koe sitä olennaisena tai millään tavalla innoittavana, niin onko juuri kolmen soinnun kanssa porukassa improvisointi silloin hyvä peruste määritellä soittaja oikeaksi tai epäoikeaksi muusikoksi.
 
Erilaisia tyylejä ja musiikkikulttuureita on erittäin runsaasti. Voihan sitä toki lähteä mihin lie Mongolian aroille, iranilaisten perinnemuusikoiden tai vaikka kotimaisen noise-artistin pakeille kitaran ja patteri-Pignosen kanssa kokeilemaan ovatko nämä oikeita muusikoita, mutta minusta soittajia ja heidän edustamaansa musiikkiperinnettä tai -suuntausta pitäisi arvostaa siinä määrin, ettei nosta oman musiikkiperinteensä konventioita niiden yläpuolelle. Kylläpähän heiltä voisi improvisointi sujuakin, mutta se ei ole tässä se olennainen pointti.
 
Muok.
Ja vähäsen henkilökohtaista näkökulmaa tähän.
 
Aiemmin soitin sähkökitara, ja penskana tuli noita blues-improviseissöneitä harrasteltua reilumminkin. Nykyään soitan klassista kitaraa, eikä kolmen soinnun jammailu muiden kanssa kiinnosta eikä tunnu millään tavalla relevantilta siinä mitä nykyään teen. En väitä olevani niin sanotusti oikea muusikko, kaukana siitä, mutta se mikä minussa muusikkoutta lähestyy on jokin ihan muu kuin jammailu, johon en tunne tällä hetkellä mitään vetoa. Siksi sen pitäminen niin olennaisena osana oikeaa muusikkoutta tuntuu vähäsen röyhkeältä. Se ikään kuin sivuuttaa sen, mitä minä pidän hienona, mikä herättää minussa intohimoa, missä koen olevani hyvä ja sen, mikä musiikin saralla tempaa minut mukaansa ja kietoo joskus tuntikausiksi pauloihinsa.

Vessajono: Eiku jos ei oo vaan treenannut ikinä eikä tiedä tai tajua bluesin soittamisesta mitään? My point being, että minkä takia tässä pitää nyt juuttua tohon rytmimusiikkiin?
 
Mun mielestä kaikki musiikki lähtee ensin rytmistä. On klassisessakin musiikissa rytmi tärkeä, samoin kuorossa jne.
Ei sellaista musaa kukaan jaksa kauan kuunnella jos se ei mene rytmiin, olipa se sitten mitä tahansa.
Ja jos tuo rytmi ja musiikin perusalkeet on edes jotenkin hanskassa, niin silloin voi jammailla muidenkin soittajien kanssa yksinkertaista musaa jota ei ole ennestään sävelletty. Olipa se sitten bluesia tai jotain muuta rytmimusaa.
Minä en usko, että voi olla oikeasti hyvä klassisen puolen soittaja jos omalla soittimella ei osaa jammailla mitään asteikoita mihinkään rytmiin.
Ehkä olen sitten väärässä, mutta minusta sellainen on muusikko joka kykenee tekemään musaa myös toisten muusikoiden kanssa. Jos rytmi ja teoria otetaan kokonaan pois musiikista, niin onko sellainen oikeasti musiikkia?

Oikeastaan termi "rytmimusiikki" on vähän epäreilu: eikö muka sit muissa musiikkityyleissä ole rytmiä? ;)
 
Vähän sama kuin yhteen aikaan oli muodissa "melodinen hevi". Aijaa, eikö sit muunlaisessa hevissä oo melodioita?

Improvisointi on jalo taito mutta kyllä voi olla muusikko, hyväkin, vaikka ei osaisi improvisoida pätkääkään.
 
Mietin että voisiko olla olemassa säveltäjä joka ei osaa improvisoida? Kyllä vissiin. Improvisointi lienee väistämättä eräänlaista säveltämistä, mutta ei kai säveltäminen vaadi improvisointia?
 
Kiintoisia huomioita atonaalisesta improvisoinnista, ei taida liittyä ketjun aiheeseen, mutta silti:
 
https://verkkolehdet.jamk.fi/openst … rovisaatio-luovan-ilmaisun-keinona/

Penasol: Mikäs siitä bluesista tekee niin erityisen tyylin? Tai siis miksi vaikkapa klassisen musiikin puolella pitäisi osata improvisoida bluesia ollakseen niin sanotusti oikea muusikko?
 
Voiskos blues-muusikoillekin laittaa vaatimuksia? Ihan yhtä hyvällä perusteella voidaan sanoa vaikka niin, ettei ole oikea kitaristi jos ei osaa esimerkiksi Heitor Villa-Lobosilta mitään.
 
Musaa on monenlaista. Arvostetaan sitä. Turha niitä on järjestykseen laittaa.
 
Ota plussa.
 
Sanan "blues-" voi korvata vaikka sanalla "flamenco-" tai "urku"- viitattaen eri improvisaation tyylikirjoihin. Katsotaan sitten miten suu pannaan. Eli: kukin tyylillään.
 
Kunhan suunta on aina eteenpäin eikä jumiteta samoihin likkeihin tai toimintatapoihin vuosikymmeniksi. Semmoista touhua en katsele sekuntiakaan.

Tämä tyyppi on klassikko. Improvisaatiota koko rahalla. Tältä hepulta löytyy myös bluessoolotulkinta. https://www.youtube.com/watch?v=rRBCCVjh5Y8

onjokäytössä: Tämä tyyppi on klassikko. Improvisaatiota koko rahalla. Tältä hepulta löytyy myös bluessoolotulkinta. https://www.youtube.com/watch?v=rRBCCVjh5Y8
 
Mikä on sun agenda tällä palstalla, ja kenen tuplanikki olitkaan?