Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Miettinyt ennenkin asiaa, mitä tuolla "Yleistä keskustelua musiikista" tulin kommentoineeksi, mitä ajan saatossa oman aikansa raskaan musiikin edustajat, ketkä loivat koko genren kategorioituvat nykyään "Classic Rock" -genren alle, niin mitä tottakai yhä rankempaan ja raskaampaan suuntaan kaikki nämä metallin ala-genret on mennyt, niin jotain mielipiteitä tästä olisi kiva kuulla enemmän asiaan vihkiyneiltä metallipäiltä, mikä on kautta aikain raskain metalli-riffi, mitä olette kuulleet tai tiedätte olemassa olevan julkaistu omasta mielestänne.
 
Raja-ehtoina voisi pistää tähän, että kitara ei ole viritetty yhtään edes puolikasta sävelaskelta kauttaaltaan alaspäin.
 
Itse en ole kotisoittajana enää nykyään tässä iässä metalli-musiikin vannoutunut valan sille vihkiytymisseremonian yhteydessä tarjonnut palvelukseensa, mutta kuuntelen sitä mielelläni yhä nykyään ja olen avoin uudelle, tuntuu, että aika ajoin tulee uusiakin bändejä, jotka yrittävät saada yhä raskaamman kuuloista tavaraa ulos, vaikka itse olen lähinnä jäänyt noihin omien ylä-asteaikaisien 1990-luvun lopun metalliyhtyeisiin, mitä levyjä itselläni eniten on levyhyllysääni. En seuraa nykyään säännöllisesti enää metalli-genren ajankohtaisia julkaisuja.
 
Välillä toki Gain on 10:ssä ja humbucker -mikit tottakai käytössä stratocasterissani, niin olen miettinyt raskaan rifin kaavaa, mutta tiedä sitten sitä.
 
Itselläni ei ole oikein tähän antaa mitään mielipidettä, vaikea listata mihinkään raskaimusjärjestykseen niitä satoja/tuhansia, joita olen kuullut ja kuunellut.

Onkos kaikki Black Sabbath soitettu normivireellä? Kun minusta ei ole ja Sabbath oli kuitenkin aika ensimmäisiä raskaampaa musaa soittaneista bändeistä.
Tähän voisi luetella BS kappaleita vaikka kuinka paljon... Eikä ne nykyajan bändit tee hommaa Sabbathia raskaammin, vaikka kitarat olisivatkin alavireessä.

mpekkanen: Onkos kaikki Black Sabbath soitettu normivireellä? Kun minusta ei ole ja Sabbath oli kuitenkin aika ensimmäisiä raskaampaa musaa soittaneista bändeistä.
Tähän voisi luetella BS kappaleita vaikka kuinka paljon... Eikä ne nykyajan bändit tee hommaa Sabbathia raskaammin, vaikka kitarat olisivatkin alavireessä.
 
Voin muistaa erittäin väärin, mutta käsittääkseni sabbath soittaa paljon c# vireestä.
Ja taas muistin varassa, Opeth soittaa/on soittanut ihan e-vireestä, ja jos oikein halunneet raskauttaa, niin muottaneet drop-d:hen.

mpekkanen: Onkos kaikki Black Sabbath soitettu normivireellä? Kun minusta ei ole ja Sabbath oli kuitenkin aika ensimmäisiä raskaampaa musaa soittaneista bändeistä.
Tähän voisi luetella BS kappaleita vaikka kuinka paljon... Eikä ne nykyajan bändit tee hommaa Sabbathia raskaammin, vaikka kitarat olisivatkin alavireessä.
 
Eikös Anthony Iommin sormenpää-äksidentin jälkeen herra soittanut kaiken C# vireestä ja normaalia ohuemmilla kielillä.

On se ihan totta, että ainoa mikä ratkaisee, että loppukuluttajan, eli yleisön edustajan osalta lopputulos kuulostaa mahdollisimman raskaalta niin saa tottakai loppu-ulostuloa raskaamman kuuloiseksi virittämällä joitain sävelaskelia alaspäin kitaran kielet kauttaaltaan.
 
Mitä on tullut selväksi koko maailmalle, että teiniaikani oman aikani tärkein nuoriso-idoli oli silloin kun HIM ja Ville Valo tuli markkinoille, niin siinä ensimmäisen CD:n julkaisun ajankohtana markkinointivalttina myös käytettiin sitä, että yhtye oli virittänyt oli se peräti 5 ja 6 sävelaskelta alaspäin kitarat sen lisäksi, että se levy kuulosti tuoreelta poikkeuksellisesti tuotetulta.
 
Mitä 5-6 aävelaskelta alaspäin, edellisestä oktaavista espanjalainen viritys G-F -vire, niin jo on. Mutta siihen maailman aikaan se kolisi itselleni lujaa, mitä hankkisin sen levyn Turun Musiikkinurkasta oitis, kun näin itse laulusolistin Jyrkissä levyn julkaisun aikoihin "Tossa kundissa on jotain!" ja bändi veti yhden livevedon ja musiikkivideo perään, eikä se ollut se puistossa kuvatta Chris Isaak "Wicked Game", mikä sitten myöhemmin Valo totesi Jyrkissä, että toivoisi, että sitä enää esitettävän. Onhan se tottakai levinnyt nyt teknologian kehittymisen myötä maailmalle, mutta tuntuu, että bändi osti silloin sen videon omistuksen itselleen niin se oli yksi keino, millä sen pystyi estämään siihen maailman aikaan sen esimmäisen virallisissa kanavissa, ei toimi enää.
 
Metallikitaristien osalta on tosiaa mahdollisimman ohuista kielistä ei se sattumaa ole, niistä on etua siihen musiikkityyliin, mutta mitä itse ksvanut lähinnä rautalanka/yms. mitkä ne leipäpuu-soittokaverit johdatti minut siihen lopulta mitä itse tykkään musaa soittaa, niin siinä on sitten ja ihan päinvstoin, että me perinteeseen nojaavat instrumentali-kitaristit suosimme mahdollisimman paksua kielisettiä, tässä omassa edustamassani musiikkityllissä niistä on vastaavia etuja saavutettaissa, mitä metallikitaristit saavuttaa mahdolliimman ohuesta setistä. Se on fakta.

Rokkipeikko:
 
Mitä 5-6 aävelaskelta alaspäin, edellisestä oktaavista espanjalainen viritys G-F -vire, niin jo on. Mutta siihen maailman aikaan se kolisi itselleni lujaa, mitä hankkisin sen levyn Turun Musiikkinurkasta oitis, kun näin itse laulusolistin Jyrkissä levyn julkaisun aikoihin "Tossa kundissa on jotain!" ja bändi veti yhden livevedon ja musiikkivideo perään, eikä se ollut se puistossa kuvatta Chris Isaak "Wicked Game", mikä sitten myöhemmin Valo totesi Jyrkissä, että toivoisi, että sitä enää esitettävän. Onhan se tottakai levinnyt nyt teknologian kehittymisen myötä maailmalle, mutta tuntuu, että bändi osti silloin sen videon omistuksen itselleen niin se oli yksi keino, millä sen pystyi estämään siihen maailman aikaan sen esimmäisen virallisissa kanavissa, ei toimi enää.
 
Metallikitaristien osalta on tosiaa mahdollisimman ohuista kielistä ei se sattumaa ole, niistä on etua siihen musiikkityyliin, mutta mitä itse ksvanut lähinnä rautalanka/yms. mitkä ne leipäpuu-soittokaverit johdatti minut siihen lopulta mitä itse tykkään musaa soittaa, niin siinä on sitten ja ihan päinvstoin, että me perinteeseen nojaavat instrumentali-kitaristit suosimme mahdollisimman paksua kielisettiä, tässä omassa edustamassani musiikkityllissä niistä on vastaavia etuja saavutettaissa, mitä metallikitaristit saavuttaa mahdolliimman ohuesta setistä. Se on fakta.
 
Monet metalli yhtyeet soittaa 9 tai 10 seteillä normivireellä ja ei nuo rautalangan soittajat niin hirveän paksuilla soita. Moni tykkää kuitenkin soittaa punomattomalla g kielellä, niin se tarkoittaa käytännössä 11 kielisettiä.
Nykyään taas monet metallikitaristit virittää niin alas, että setti voi olla hyvin joku 13 paksuinen.

Sir Härö: Eikös Anthony Iommin sormenpää-äksidentin jälkeen herra soittanut kaiken C# vireestä ja normaalia ohuemmilla kielillä.
 
Kolmen sekunnin googlettelun perusteella sirkkeli vei sormenpäät Iommilta 17-vuotiaana, siis jo 1965, joitain vuosia ennen Black Sabbathin perustamista.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tony_Iommi#Factory_accident
C#-vireeseen Iommi siirtyi minun tietääkseni vasta Master of Realitylla (1971), kolmannella albumilla, niinkin kauan kuin 6 vuotta sirkkelionnettomuuden jälkeen. Joten olen vähän ihmetellyt sitä tarinaa, että niiden sormiproteesien takia oli pakko alkaa virittää kitaraa paljon alemmas, jotta rasitus sormille vähenisi. Ehkä näinkin, mutta kuusi vuotta tähän kuitenkin meni.

mpekkanen: Monet metalli yhtyeet soittaa 9 tai 10 seteillä normivireellä ja ei nuo rautalangan soittajat niin hirveän paksuilla soita. Moni tykkää kuitenkin soittaa punomattomalla g kielellä, niin se tarkoittaa käytännössä 11 kielisettiä.
Nykyään taas monet metallikitaristit virittää niin alas, että setti voi olla hyvin joku 13 paksuinen.
 
On niitä poikkeuksia joka lähtöön, mutta pääsääntöisesti jotenkin iskostunut pitkäkestoiseen muistiin ja mitä empirian kautta kokemus, että pääsääntöisesti se jaottelu perusteiltaan menee näin, miten kuvailin.
 
Toisaalta, viimeiset 5-6 settiä nyt on vakiintunut itselläkin sähkökitsaran osalta 10-52 -setti, viimeksi juuri kesäkuussa ostin Laineelta kaksi settiä juuri samoja.
 
Sarja menee light top (1)-heavy bottom (6-E) 10-13-17-30-42-52. Mitä noissa on kokemukseni mukaan valmistaja D'addario, joiden klassisen kitaran kielistä nyt ei erityisen positiivisia kokemuksia, mutta kotioloissa nyt ihan hinta-laatu suhde omaan talouteeni nähden riittävä, mitä kielet pysyy aika hyvin vireessä kuitenkin ihan kivan aikaa, vaikka olen paljon korona-lockdownin ajoilta kuitenkin soitellut.
 
Ainakin tuon valmistajan osalta maksimi on 10-54, mitä Soitin laine myy noita sähkökitarakielisettejä, niin hinnat on 8,99€ / setti. Saa luvan kelvata itselleni tällä hetkellä.
 
Lisäyksenä vielä, mitä olen vertaillut ajat sitten noiden eri soittotyylien kitaristien suosimia kkielivahvuuksia lähinnä merkkeihin nyt niinkään kiinnittämättä huomiota, niin mielestäni ei se Masa turhaan luennoinut vielä aktiivivuosinaan näistä kielisarjoista, mitä sitä voi ihan nyrkkisääntönä mielelläni ainakin itse pidän näin.
 
Noissakin on sitten eroja riippuen tietenkin kitaramallista/valmistaja soittotyylien suhteen, millä etäisyydellä esimerkiksi otelauta on kieliin nähden yms. Tai no, mitä olen Fenderin sivuilla katsonut, mitä silläkin valmistajalla on muutamien raskaamman musiikin edustajan Signature -malli saatavilla, ja siellä sivuilla on nähtäissä ne speksit. Aika olematon otantani siis.

En nyt lähde toistamaan samaa, mitä en pidä copy-paste, enkä duplikaatista sisällöstä netissä enkä muutenkaan, mutta lähteeni ja mistä ensimmäisen kerran tuon Iommin onnettomuuden ennen Sabbath-uraa tuli vastaan, kirjoitin tuohon Black Sabbath -säikeeseen, vaikka muutoin en ole osallistunut siihen lainkaan. Olen kyllä lueskellut jonkin verran tätä raskaamman rockin -alakategoria, mutta ei ole seuratuin kategoriani näistä tämän saitin keskusteluialueista.
 
Juuri tuli lkuviikosta, mitä olin ajan kuluksi kävelykadulla soittamassa, "Soita Paranoid", ei se ensimmäinen kerta ollut, kun tulee itselleni vastaan eikä taatusti viimeinen, mitä ajattelin jatkaa harrastustani loppuun saakka.

Rokkipeikko: Raja-ehtoina voisi pistää tähän, että kitara ei ole viritetty yhtään edes puolikasta sävelaskelta kauttaaltaan alaspäin.
 
Jää aika monta ehdokasta pois tuolla ehdolla.
 
Jos haetaan riffiä, joka menee stankussa ja on raskas vaikka nokkahuilulla, niin Celtic Frostin Procreation Of The Wicked kannattaa tsekata:
https://www.youtube.com/watch?v=hjuVI6xkNAI
 
Oleellista tuossa mun mielestä on se, mihin kohtiin tahtia matalimmat sävelet osuu (ja niiden oma rytmi) ja kuinka korkeemmat sävelet korkeempina tuo kontrastia. Tuota voi siis ajatella vähän kuin rumpukomppia, eli samalla tavalla kuin basarirytmi nähdään omana rytminään, voi pilkkoa myös sävelet korkeuden mukaan omiin rytmeihinsä (muistaakseni joku musateoreetikko käytti tästä termiä "pitch rhythm"). Riffissä on hyvin liikettä, vähän kuin joku rämpisi suossa tai isoja asioita kaatuilisi. Vähän turhan nopea tosin?
 
Sepulturalla on mainio, vähän raskaampi versio - ei toki täytä vire-ehtoa:
https://www.youtube.com/watch?v=6LlR-LLIbqo
 
Oon usein miettinyt onko tuo innoittanut Sad But Truen.

Jos stankkuvireessä pitää olla niin Metallican Orion ja To Live Is To Die on melko raskasta riffiä mielestäni. Soundihan tuossa vaikuttaa toki paljon.

Tuo Celtic Frostin kappale oli itselleni uusi, kuulin sen nyt ensimmäistä kertaa, Sepulturan Roots-C-kasetin ala-asteella musiikinopettaja takavarikoi minulta, koska epäili, että harrastan tuon musiikin perusteella jotain pimeitä rituaaleja. Numero laski 2 numeroa päästötodistuksessa, enkä edes saanut kasettia muistaakseni edes takaisin. Mitä 1996 vuotta mitä se oli, kauttaaltaan järkyttävä paikka näin jälkikäteen ajateltuna, ja varmaan sovellu nykysinkään kaikille mitä digitaalisaation kehitys on luonut uusia haasteita niin pedagogeille kuin oppijoillekin. Ei tekniikan lisääntyminen poista kuitenkaan missään olosuhteissa ihmisyhteisön ja ryhmädynamiikkaan liittyviä ongelmia, mitä jokainen ihminen on yksilö.
 
Tuossa Celtic Frostin biisissä aika harvinaista, että metallikappaleessa ei ole lainkaan kitarasooloa. No, nyt on keskustelu riffeistä. Aika simppelin kuuloiset nuo riffit ja muutamat osat, mitä tuossa kitara/ktararaidoissa on. Positiivinen, kun toinen kitararaita varmaan kammella tai jollain kuulostaa vähän, että E-kieli tai jokin matala sävel matalammalta tuossa alkuvaiheessa, mitä tuo toinen kitara tulee mukaan.
 
Korjatkaa asiaan vihkiytyneet, mutta jotenkin vaikuttaa, että tuollaisia Celtic Frostin kaltaisia tai tuon kitararaitojen osalta riffittely on jokseenkin "tusinatavaraa", tai vastaavia bändejä kuitenkin on tolkuton määrä.
 
On totta, että riffissä ja rytmi on olennainen osa sen suhteen, että se kuulostaa ja hyvältä. Pääsääntönä metalliriffin rakentaminen kannattaa pitää 6-E kieltä lähtökohtana, mitä sitä alemmas ei pääse se lienee aika standardi.
 
Master Of Puppets on lopulta aika tylsä levy, vaikka monet pitävät sitä Metallican jopa parhaana levynä. No, yksi niistä Metallican alkupään tuotannon klassikkolevyistä, on se itsellänikin mutta pitkään aikaan kuunellut sitä. Orionhan on siinä toiseksi viimeinen raita ja onko sitten se Damage Inc, mikä päättää sen levyn. Pistin soimaan kertauksen vuoksi tätä kirjoittaessani Dream Theaterin Damage Inc.livevedon cover-version tuosta Metallican kappaleesta arvioiden nyt rankkuutta kun en pitkään aikaan ole kuunellut sitä.
 
Orion on yksi suosikeistani tuolta MOP-albumilta ollut alusta lähtien, mutta se nyt rankimmasta päästä ole Metallican -kataloogissa. Cliff'em all videon lopputekstien aikaanhan soi siitä kohtaa Orion lähinnä siitä kohdin, missä alkaa se basso-etualalla jokseenkin melodisesti.

Aloin oikein miettimään Metallican tuotantoa raskaammasta päästä, kun asia nousi esille, niin tuli ensimmäisenä mieleen Death Magnetic -albumi kokonaisuutena. En ostanut sitä 2008 heti julkaisun jälkeen, mutta joskus 2010-2011 aikoihin, mitä Kodin 1 -Anttilan Top-Ten osastolle oli tyhjennysmyyntilaarissa, niin sieltä tarttui muutama levy ja tuo Death Magnetic oli yksi niistä. Some Kind of Monster oli toinen Metallica niistä, mitä ostin.
 
Jos joku kysyy suositustani Metallican tuotannosta, ja pitää raskaammista Metallica-Riffeistä, valintani on Death Magnetic, sen lisäksi että jokainen levyn raita kestää yli "normi" -ajan, vaikka ei ole epätavallista, että Metallicalla on pidempiäkin studioraitoja ollut ensimmäisestä LP:stä lähtien. Nyt pitkästä aikaa kuuntelen levyä alusta saakka, kun tuli puheeksi, mikäs siinä.

No jos ainoastaan normivireiset lasketaan niin Accept - Balls to the Wall tuli ekana mieleen.

Tieteellisen tutkimuksen mukaan Alice in Chainsin Phantom Limbissa on raskain riffi - se kuulemma mitataan Richterin asteikolla.
 
https://www.youtube.com/watch?v=xBc … qw5aec&ab_channel=AliceInChains

carnation: Tieteellisen tutkimuksen mukaan Alice in Chainsin Phantom Limbissa on raskain riffi - se kuulemma mitataan Richterin asteikolla.
 
https://www.youtube.com/watch?v=xBc … qw5aec&ab_channel=AliceInChains
 
On muuten ihan ässä riffi. Toinen omaan korvaan varsin raskas samalta levyltä on Stone:
https://www.youtube.com/watch?v=9KmYFY5oOvM
 
...joka on muuten sekin samaa sarjaa kuin aiemmin mainitsemani Procreation of the Wicked ja Sad But True, ja jonka veikkaisin jälkimmäisestä ehkä inspiraationsa osittain ammentaneen (muistelisin Cantrellin maininneen Sad But Truen yhtenä Metallica-suosikkinaan, toisen ollessa Bells, joka sekään ei ihan kevyemmästä päästä Metallicaa ole).

Sabbath Bloody Sabbathissa on siellä loppupuolella melko rankka riffi, mutta se on sieltä cis-vire-ajalta niin se ei varmaan sitten kelpaa. Minusta kyllä melkein kaikki rankimmat riffit on soitettu nimenomaan cis-vireessä. Yksi omia suosikkejani on Lord Vicarin ensimmäisen levyn ensimmäisen biisin Down the Nails ensimmäinen riffi.
 
Pentagram ja Victor Griffin käyttivät aikoinaan virettä Bb-Ab-Db-Gb-Bb-Eb, eli kun ottaa kahdella alimmalla kielellä mukamas vitossoinnun niin se onkin oikeasti oktaavi. Esimerkiksi kappale All Your Sins on soitettu tällä vireellä ja nykyäänkin soitetaan livenä. Pentagramilla nyt on ehkä rankempiakin riffejä sitten ihan tavanomaisessa cis-vireessä mutta tuo viritys on mielenkiintoinen.

PHS666:
Pentagram ja Victor Griffin käyttivät aikoinaan virettä Bb-Ab-Db-Gb-Bb-Eb, eli kun ottaa kahdella alimmalla kielellä mukamas vitossoinnun niin se onkin oikeasti oktaavi. Esimerkiksi kappale All Your Sins on soitettu tällä vireellä ja nykyäänkin soitetaan livenä. Pentagramilla nyt on ehkä rankempiakin riffejä sitten ihan tavanomaisessa cis-vireessä mutta tuo viritys on mielenkiintoinen.
 
Tuo vire on kuin normaali seiskakielisen viritys ilman paksua E-kieltä, mutta puolisävelaskelta matalempi. Aika erikoinen viritys...

mpekkanen: Tuo vire on kuin normaali seiskakielisen viritys ilman paksua E-kieltä, mutta puolisävelaskelta matalempi. Aika erikoinen viritys...
 
Niin on. Kannattaa kokeilla. Kyllä lähtee doom metallit sillä. Rehellisesti sanottuna en kyllä tiedä montaa biisiä jotka on tuolla soitettu, kun en ole koko Pentagramin tuotantoakaan jaksanut sillä lailla kitara kädessä analysoiden kuunnella.