Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Tarkoitus on rakentaa Ibanez RG-tyyppinen kaula. Mistä kannattaa tilata sopiva kaularauta? Ja eteenkin minkälainen kaularauta on "se oikea" ?

Vaikka toi https://millbrook.fi/tuotteet.php?k=17601&tuotekoodi=TRA18

Jeszse: Vaikka toi https://millbrook.fi/tuotteet.php?k=17601&tuotekoodi=TRA18
 
Tänks. Mitä se tarkoittaa kun se on "double action"?

finlanderr: Tänks. Mitä se tarkoittaa kun se on "double action"?
 
Kaksitoiminen eli taipuu molempiin suuntiin. Tommosia ku on olemassa ni en tajua miks kukaan haluaa käyttää yksitoimisia.

Jeszse: Kaksitoiminen eli taipuu molempiin suuntiin. Tommosia ku on olemassa ni en tajua miks kukaan haluaa käyttää yksitoimisia.
 
Ai kato. En tiennyt että semmoisia yksitoimisia on olemassa ensinkään :)

finlanderr: Ai kato. En tiennyt että semmoisia yksitoimisia on olemassa ensinkään :)
 
Yksitoiminen on se vanha tavallinen, käytännössä se toimii riittävän hyvin. Ehkä se on nykyisten ohuehkojen kielisettien syy, että jos kaula on liian suora, sitä ei kielten vedolla, kaularautaa löysäämällä, välttämättä saada riittävälle notkolle. Silloin kaksitoiminen rauta on hyvä.

Moi.
 
Kefiiri: Yksitoiminen on se vanha tavallinen, käytännössä se toimii riittävän hyvin.
 
^Tämä.
Edellyttäen toki että instrumentti on edes sinnepäin rakennettu suhteellisen kuivista ja stabiloituneista puista.
Yksitoimisella puristavalla on myös mahdollista uran muotoa muuttamalla vaikuttaa siihen miten kaula mistäkin kohtaa säädettäessä käyttäytyy.
 

 
Kefiiri: Ehkä se on nykyisten ohuehkojen kielisettien syy, että jos kaula on liian suora, sitä ei kielten vedolla, kaularautaa löysäämällä, välttämättä saada riittävälle notkolle.
 
:)
 
Kaunis ajatus, mutta todellinen syy halpismassatuotantoinstrumenttien kaksitoimisiin kaularautoihin on se että noita käytettäessä voi kaulapuut valkata vaikka siitä rahtusen kosteammasta kasasta, eikä nauhojenkaan asennuksessa ole niin väliä vaikka ura on turhan tiukka.
Syynsuuntiakaan ei tarvitse murehtia, sen kun sahaa lankut niin että saanto on pöllistä/lankusta parasta ja lykkää CNC masiinaan.
 

 

 
Mitä kaularaudan valintaan ylipäätään tulee, tällä hetkellä ei tarjolla juurikaan ole rautoja joita voisi varauksetta ja hyvällä omallatunnolla suositella ensikertalaiselle.
Etenkin jos -ja tässä tapauksessa kun- on tarkoitus värkätä hoikka ja ohut kaula.
Paitsi tietysti se perinteinen puristava yksitoiminen :).
Sekin sillä varauksella että kierteet on varmasti valssattu (kuten vaikkapa StewMacin "Gibson" kaularauta), ei leikattu kuten halvoissa -ja Fenkuissa- tapana on.
 
Tuosta linkitetystä ei ole omakohtaista kokemusta, mutta näyttää erehdyttävästi siltä rautatyypiltä jota rantabasaari ainakin reilu vuosikymmen sitten möi.
Tuossa käytännössä pitkälti käyttökelvottomassa raudassa oli säätöosassa toisessa päässä oikeakätinen ja toisessa vasenkätinen kierre, ja vaikka ideana tavallaan hieno onkin, tekee säädöstä tietenkin tuplasti karkeamman/nopsakkaamman kuin yhdellä kierteellä varustetussa ja kaularaudan säätö ei ainakaan mun mielestä ole nopeus- vaan tarkkuuslaji ;)
 
Äkkinäisen säädön lisäksi ollaan ihan sillä hilkulla ettei yhdistelmäkierre olekaan enää itsepidättävä joten on mahdollista että löystyy ajanmittaan jos sille päälle sattuu.
 
Tuosta samaisesta ja saman näköisestä rakenteesta on myös olemassa -ainakin mun mielestä ylivertainen- variaatio jossa kummassakin päässä säätötankoa on samankätinen kierre, mutta nousut ovat tavalla tai toisella erilaiset.
Tuolla rakenteella säätö on moninkertaisesti (nousujen suhde) tarkempi kuin perinteisellä yhdellä kierteellä varustetussa.
Jos on tuollainen, lienee paras vaihtoehto ohueen kaulaan.
Koska ko. rautaa ei ole tällä hetkellä varastossa, ei voi käydä paikanpäällä kuikuilemassakaan vaikka muista syistä seudulla olenkin käymässä.
 
Joka tapauksessa olisivat voineet WD:llä valkata edes 5mm avainvälillä olevan kuusiokolon kun kuusiokanta ei syystä tai toisesta ole vaihtoehto, 4mm on erittäin vaurioaltis koko tuollaisessa käytössä.
Etenkin kun (ohuisiin) kauloihin laitetaan tänä päivänä usein hiilikuituvahvisteet jäykkyyttä lisäämään.
Mikään amerikantemppu ei tietenkään ole vaihtaa kuusiokoloa kuusiokannaksi, mutta vaatii tietysti metallintyöstövalmiuksia ja -kokemusta.
 
"Barrel nut" (normi holkkimutteri suljettuna putken sisään) rakenteet suosittelisin jättämään suosiolla kauppaan, murheellisia kapistuksia kaikella tapaa.
Jos on ihan pakko käyttää (=ovat halpoja), uittaa säätöpään kunnolla öljyssä (tai kuumennetussa viskositeetiltaan jäykemmässä voiteluaineessa) ja valuttaa ja pyyhkii huolella ylimääräisen voiteluaineen pois tarkkaan ennen asennusta.
Ja hankkii LAADUKKAAN kuusiokoloavaimen joka sopii tismalleen koloon, ja pyhittää tuohon käyttöön.
Vaikka noinkin tekee, kielten veto päällä säätäminen on riskialtista puuhaa.
Onhan se muissakin rakenteissa, mutta jotkut ovat sitä mieltä että veto päällä pitää kaularauta säätämän.
 
T:Samuli

basisti1971: Koska ko. rautaa ei ole tällä hetkellä varastossa, ei voi käydä paikanpäällä kuikuilemassakaan vaikka muista syistä seudulla olenkin käymässä.
 
Liekö tilattu viimeset pois, linkittäessäni näytti vielä vihreää.

Ite oon käyttäny kaikissa rakentamissani näitä sp-elektroniikan muoviin käärittyjä kakstoimirautoja eikä oo ongelmia ollu tai rekkuloita tullu. https://www.spelektroniikka.fi/p564 … n-n-440-mm-trussrod440-2012-fi.html

basisti1971: todellinen syy halpismassatuotantoinstrumenttien kaksitoimisiin kaularautoihin on se että noita käytettäessä voi kaulapuut valkata vaikka siitä rahtusen kosteammasta kasasta, eikä nauhojenkaan asennuksessa ole niin väliä vaikka ura on turhan tiukka.
Syynsuuntiakaan ei tarvitse murehtia, sen kun sahaa lankut niin että saanto on pöllistä/lankusta parasta ja lykkää CNC masiinaan.
 
T:Samuli
 
Noinhan asia tosiaan taitaa olla :/
 
Hyvä selvitys erilaisten kaularautojen ominaisuuksista, eipä ennen ole tullut vastaan yhtä informatiivista pläjäystä. Erilaiset kierteen nousut samassa kaularaudassa olivat vallan uutta tietoa. +

Kannattaa myös laittaa pari hiilikuitutankoa kaulaan otelaudan alle rungon päähän stabiloimaan rakennetta ja vähentämään puun elämisen vaikutuksia...

basisti1971: Moi.
 

 
^Tämä.
Edellyttäen toki että instrumentti on edes sinnepäin rakennettu suhteellisen kuivista ja stabiloituneista puista.
Yksitoimisella puristavalla on myös mahdollista uran muotoa muuttamalla vaikuttaa siihen miten kaula mistäkin kohtaa säädettäessä käyttäytyy.
 

 

 
:)
 
Kaunis ajatus, mutta todellinen syy halpismassatuotantoinstrumenttien kaksitoimisiin kaularautoihin on se että noita käytettäessä voi kaulapuut valkata vaikka siitä rahtusen kosteammasta kasasta, eikä nauhojenkaan asennuksessa ole niin väliä vaikka ura on turhan tiukka.
Syynsuuntiakaan ei tarvitse murehtia, sen kun sahaa lankut niin että saanto on pöllistä/lankusta parasta ja lykkää CNC masiinaan.
 

 

 
Mitä kaularaudan valintaan ylipäätään tulee, tällä hetkellä ei tarjolla juurikaan ole rautoja joita voisi varauksetta ja hyvällä omallatunnolla suositella ensikertalaiselle.
Etenkin jos -ja tässä tapauksessa kun- on tarkoitus värkätä hoikka ja ohut kaula.
Paitsi tietysti se perinteinen puristava yksitoiminen :).
Sekin sillä varauksella että kierteet on varmasti valssattu (kuten vaikkapa StewMacin "Gibson" kaularauta), ei leikattu kuten halvoissa -ja Fenkuissa- tapana on.
 
Tuosta linkitetystä ei ole omakohtaista kokemusta, mutta näyttää erehdyttävästi siltä rautatyypiltä jota rantabasaari ainakin reilu vuosikymmen sitten möi.
Tuossa käytännössä pitkälti käyttökelvottomassa raudassa oli säätöosassa toisessa päässä oikeakätinen ja toisessa vasenkätinen kierre, ja vaikka ideana tavallaan hieno onkin, tekee säädöstä tietenkin tuplasti karkeamman/nopsakkaamman kuin yhdellä kierteellä varustetussa ja kaularaudan säätö ei ainakaan mun mielestä ole nopeus- vaan tarkkuuslaji ;)
 
Äkkinäisen säädön lisäksi ollaan ihan sillä hilkulla ettei yhdistelmäkierre olekaan enää itsepidättävä joten on mahdollista että löystyy ajanmittaan jos sille päälle sattuu.
 
Tuosta samaisesta ja saman näköisestä rakenteesta on myös olemassa -ainakin mun mielestä ylivertainen- variaatio jossa kummassakin päässä säätötankoa on samankätinen kierre, mutta nousut ovat tavalla tai toisella erilaiset.
Tuolla rakenteella säätö on moninkertaisesti (nousujen suhde) tarkempi kuin perinteisellä yhdellä kierteellä varustetussa.
Jos on tuollainen, lienee paras vaihtoehto ohueen kaulaan.
Koska ko. rautaa ei ole tällä hetkellä varastossa, ei voi käydä paikanpäällä kuikuilemassakaan vaikka muista syistä seudulla olenkin käymässä.
 
Joka tapauksessa olisivat voineet WD:llä valkata edes 5mm avainvälillä olevan kuusiokolon kun kuusiokanta ei syystä tai toisesta ole vaihtoehto, 4mm on erittäin vaurioaltis koko tuollaisessa käytössä.
Etenkin kun (ohuisiin) kauloihin laitetaan tänä päivänä usein hiilikuituvahvisteet jäykkyyttä lisäämään.
Mikään amerikantemppu ei tietenkään ole vaihtaa kuusiokoloa kuusiokannaksi, mutta vaatii tietysti metallintyöstövalmiuksia ja -kokemusta.
 
"Barrel nut" (normi holkkimutteri suljettuna putken sisään) rakenteet suosittelisin jättämään suosiolla kauppaan, murheellisia kapistuksia kaikella tapaa.
Jos on ihan pakko käyttää (=ovat halpoja), uittaa säätöpään kunnolla öljyssä (tai kuumennetussa viskositeetiltaan jäykemmässä voiteluaineessa) ja valuttaa ja pyyhkii huolella ylimääräisen voiteluaineen pois tarkkaan ennen asennusta.
Ja hankkii LAADUKKAAN kuusiokoloavaimen joka sopii tismalleen koloon, ja pyhittää tuohon käyttöön.
Vaikka noinkin tekee, kielten veto päällä säätäminen on riskialtista puuhaa.
Onhan se muissakin rakenteissa, mutta jotkut ovat sitä mieltä että veto päällä pitää kaularauta säätämän.
 
T:Samuli
 
Olen kyllä samaa mieltä siitä että 4mm kuusiokolo ei ole robusti ratkaisu. Ja kyllä vetopäällä säätäminen täytyy onnistua. Laittakaa ihmeessä linkkiä jos parempaa double axtion rautaa on jossain saatavilla.

Eikö Ibanez tyyppinen kaularauta ole sellainen jossa messinkinen säätöpultti jota säädetään piippu-avaimella ?

Little Savage: Eikö Ibanez tyyppinen kaularauta ole sellainen jossa messinkinen säätöpultti jota säädetään piippu-avaimella ?
 
Riippuu kaulasta. Esim WizardII vs. Super Wizard (esim RG350 vs. RG655)