Kitarat: kitarakamat ›

Mikä on kitaran vaikutus puiden soundiin?

Kuulostaa ihmiskunnalta.
 
Hei, elämä on.

Mikä on relikoinnin vaikutus (sehän taisikin olla "relicointi") soundiin???

buttfinger: https://muusikoiden.net/dyn/users/178767.jpg
 
Tää!!!
 
Nyt lähti kyllä plussa peliin

buttfinger: https://muusikoiden.net/dyn/users/178767.jpg
 
Eihän sillä väliä, miltä se puukorville kuulostaa, vaan artistille itselleen. Slashillähän on ihan kirjakin, joka käsittelee nimenomaan kitaroiden soundia.
 
"I bought this right before the session for Knockin On Heavens Door and recorded that song with this guitar, says Slash of the original 1959 Flying V he has owned since 1990.
 
Theres a certain kind of smooth, sweet tone on that solo that is attributable to that guitar. And it wouldnt have been the same with the Les Paul.
 
But what is it about those original korina guitars that makes them so different? They have a certain tonal quality that you dont find in any other guitar, Slash asserts. Im sure its the nature of the wood, or whatever. Its also the different kind of neck. All of that must add up to something, because they definitely sound different.

Kyllä itselle ainakin ostopäätökseen vaikuttaa se monestakohan palasta se bodyn on tehty. Ei sillä, että se vaikuttaisi soundiin... Kuitenkin jos kitara, Fender on tehty vaikka kolmesta kalikasta sen body ja hintaa pari tonnia niin kyllä siinä joku mättää.
Kahden palan japsi Tokain saa tonnilla. Ja kahdella tonnilla tai vähän yli alkaa saamaan kotimaisia käsityökitaroita.
Vaikka se kolmepalainen body olisi yhtä hyvä käytössä, niin sen pitäisi näkyä myös siinä hinnassa että on tehty edullisemmin.
Ja Meksikon Fenderit voi olla vaikka viidestä palasta. Minusta sellaista kitaraa ei ole järkeä ostaa.
Ainakin itselle tämä vaikuttaa ostopäätökseen ja niin vaikuttaa myös soittimen väri ja ulkonäkö, vaikka sekään ei soundiin vaikuta.

Niin toisaalta tuo on vähän huono argumentti tuo, että miltä se puukorville kuulostaa.
 
Katselin tuossa taannoin jotain hifiryhmiä, niin luulin aluksi tota joksikin vitsiksi, mutta ei ilmeisesti ole. Myytiin satojen eurojen verkkovirtakaapelia hifivehkeisiin. Pistorasiaan tulee ties mitä halpaa asennuskaapelia metrikaupalla ja sitten siellä on joku metrin pätkä välissä jotain kaapelia, minkä on tehnyt joku sumuisten vuorten harmaapartainen 600-vuotias guru.
 
Ottamatta yhtään kantaa sen kummemmin itse aiheeseen. Vain tuon argumentin painavuuteen. Samalla tavalla voisi sanoa, että sama se, miltä se puukorville kuulostaa, vaan kaapelin omistajalle, ja siitä pienen omaisuuden maksaneelle itselleen. Ja kaapelin omistaja varmasti on kirjoittanut eri foorumeille aiheesta ainakin kuusiosaisen kirjasarjan verran asiaa.

Ei taida tääkään Versoul mennä kaupaks kun on, hui, jopa kolmen palan kaula ;o)
 
https://muusikoiden.net/dyn/tori/1469308.jpg

Gypsy: Niin toisaalta tuo on vähän huono argumentti tuo, että miltä se puukorville kuulostaa.
 
Katselin tuossa taannoin jotain hifiryhmiä, niin luulin aluksi tota joksikin vitsiksi, mutta ei ilmeisesti ole. Myytiin satojen eurojen verkkovirtakaapelia hifivehkeisiin. Pistorasiaan tulee ties mitä halpaa asennuskaapelia metrikaupalla ja sitten siellä on joku metrin pätkä välissä jotain kaapelia, minkä on tehnyt joku sumuisten vuorten harmaapartainen 600-vuotias guru.
 
Ottamatta yhtään kantaa sen kummemmin itse aiheeseen. Vain tuon argumentin painavuuteen. Samalla tavalla voisi sanoa, että sama se, miltä se puukorville kuulostaa, vaan kaapelin omistajalle, ja siitä pienen omaisuuden maksaneelle itselleen. Ja kaapelin omistaja varmasti on kirjoittanut eri foorumeille aiheesta ainakin kuusiosaisen kirjasarjan verran asiaa.
 
Jos toinen kuulee jotain ja toinen ei, niin en tiedä kumman ongelma se on. Toki siinä on aika iso välimatka kullatun pistokkeen ja puumateriaalin välillä.
 
Jos nyt kuuntelee Knocking on Heavens Doorin soolon, niin minusta se kuulostaa ihan vain Slashiltä. Mutta jos se miehen mielestä soundin narskuna ja muu on hänelle saanut sen fiiliksen, että siinä vedetään se 600 miljoonan kuuntelukerran soolo, niin onko se sitten ollut turhaa tuoda se Flying V studioon?

Tympee Huttunen: Jos toinen kuulee jotain ja toinen ei, niin en tiedä kumman ongelma se on.
 
Ja kuulemisen ja kuulemattomuuden lisäksi on vielä se "kuuleminen". Jotkut kuulevat ihan tyhjästä ääniäkin.
 
En sano, etteikö tuossa jonkun korinaluutun erilaisuudessa olisi jotain perää sähkölläkin, mutta joku Slash ei ole yhtään sen immuunimpi tuossa kohtaa "kuulemiselle", kuin kukaan muukaan.
 
Minulle tämä ei ole mikään ongelma. Slash saa kuulla, olla kuulematta tai "Kuulla" asioita ihan vapaasti ja viedä studioon mitä lystää.

Gypsy: Ja kuulemisen ja kuulemattomuuden lisäksi on vielä se "kuuleminen". Jotkut kuulevat ihan tyhjästä ääniäkin.
 
En sano, etteikö tuossa jonkun korinaluutun erilaisuudessa olisi jotain perää sähkölläkin, mutta joku Slash ei ole yhtään sen immuunimpi tuossa kohtaa "kuulemiselle", kuin kukaan muukaan.
 
Minulle tämä ei ole mikään ongelma. Slash saa kuulla, olla kuulematta tai "Kuulla" asioita ihan vapaasti ja viedä studioon mitä lystää.
 
Ei ole minullekaan ongelma, vaan se viittasi tuohon kuvaan Slashista, joka lienee kuitenkin aika korkinhaistelija ja pointti olikin, että vaikka sillä ei ole merkitystä muille, niin hänelle tuntuu olevan. Ja se siinä varmaan pääasia on, että soittaja itse on tyytyväinen soundiinsa, joka heijastunee myös soittoon.
 
Lisäksi kuva on parin vuosikymmenen takaa ja hämää varmaan johtoviidakollaan ja looppereillaan. Eihän hänen rig kovin monimutkainen ole.

Joo, tuollainen signaaliketju, mikä tuossa kuvassa, saa sen kitaran oman soinnin katoamaan ja silloin on ihan sama mikä lankunpätkä on käsissä.
 
Ja sitten tuohon kuulemiseen lisänä vielä, että noi vanhat gibsonit ja stratot ja miksei uudemmatkin kuulostaa hienoilta ihan mies - kitara - piuha - putkivahvistin menetelmällä, vaikka olisi kaksi-, kolme- tai neljäpalainen strato kyseessä.
 
Sitä voi kelailla vaika lukiessaan tuota, miten 50-luvulla, historian alkuhämärissä, myöhemmin arvostetuiksi vintagesoittimiksi tulleita, stratoja valmistettiin runkojen osalta.
Hienosti ne vaan soi, ei voi mitään.
 
https://maihinnousu.net/dyn/gallery/f/5212.jpg
 
Tuossa Factory video 50-luvulta missä näkyy kuinka kolmepalaista straton bodyä sahataan vannesahalla, ns. "bodyblankista",.
 
https://youtu.be/YxXBQCTNDc0

Gypsy: Ihan täysin eri asia. Älä nolaa itseäsi enempää.
 
Jaa näinkö tätä keskustelua käydään. Jatka toki keskenäsi.

erty: Jaa näinkö tätä keskustelua käydään. Jatka toki keskenäsi.
 
Joo juuri näin kuten teit, kun joku juuri aiemmin oli kirjoittanut, ettei kelpaa viiden palan kustannussäästöbodyt: "Ei taida tääkään Versoul mennä kaupaks kun on, hui, jopa kolmen palan kaula ;o)"
 
Mietihän vähän itse, miten nokkaasi pitkin täällä muita katselet.

Tympee Huttunen: Ei ole minullekaan ongelma, vaan se viittasi tuohon kuvaan Slashista, joka lienee kuitenkin aika korkinhaistelija ja pointti olikin, että vaikka sillä ei ole merkitystä muille, niin hänelle tuntuu olevan. Ja se siinä varmaan pääasia on, että soittaja itse on tyytyväinen soundiinsa, joka heijastunee myös soittoon.
 
Ja minun pointti oli se, että jos Slash kuulee tai "kuulee" jotain, niin ei se käy tätä ikuista kiistaa ratkaisemaan. Ja jos joku ei kuule sitä samaa, niin se ei välttämättä johdu siitä, että se joku olisi "puukorva".
 
Minä nimittäin itse suorastaan vihaan vaaleansinisiä kitaroita ja minusta ne kaikki saundaavat paskalta. Jotenkin kireä yläpää. Ja sellaisella minä varmasti myös soitan huonommin, kuin vaikkapa valkoisella kitaralla.

BigPapa: Sitä voi kelailla vaika lukiessaan tuota, miten 50-luvulla, historian alkuhämärissä, myöhemmin arvostetuiksi vintagesoittimiksi tulleita, stratoja valmistettiin runkojen osalta.
Hienosti ne vaan soi, ei voi mitään.
 
Näin on, kamalilla toleransseilla ja jotkut jotka noita on ihan oikeasti suurissa määrin päässyt soittamaan sanovat, että osa on ihan kelvotonta kuraa.
 
Toisen tunnetun vanhoissa kuusinumeroisen hintalapun omaavissa nykyisin arvostetuissa vintagesoittimissa ihan sama. Osa kuulemma ihan paskoja.
 
Ja siinä oli joku matalapalkattu mummukin mikkikoneen ääressä maanantaivitutuksessa matalalla työmoraalilla. Laittamassa suurinpiirtein näppituntumalla käämiä mikkiin. On muuten kumma, että vaikka ne on laidasta laitaan ja käsin käämiessä edes sama ihminen ei saa kahta samanlaista mikkiä aikaan, vaikka olisi nykyaikainen kierroslaskuri ja kaikki, niin nuo ovat kaikki priimaa ja hunajaa.

Tympee Huttunen: Lisäksi kuva on parin vuosikymmenen takaa ja hämää varmaan johtoviidakollaan ja looppereillaan. Eihän hänen rig kovin monimutkainen ole.
 
Joo, hauska läppä toki ja onhan tuo kokonaisuutena aika häröpallo, mutta suuremmasta kuvasta näkyy, että signaaliketju on lopulta aika perus kitara-spedu-vahvari -osastoa monella saundivaihtoehdolla vaan.
https://guitar.com/wp-content/uploa … -diagram-Slash-2007@3000x3183px.jpg
 
Kaikki on tietty suhteellista, eikä ollut tarkoitus vitsiä kritisoida, mun mielestä nää on hauskoja :)

Se mikä minua ihmetyttää tuollaisissa kommenteissa, että hienosti saundaa ja oikeastaan millään ei ole mitään väliä ja katsotaan vähän tuolleen alaspäin niitä, jotka karsastaa tuollaisia kustannussäästöhommia kalliissa kitaroissa, niin onko sillä sitten oikeasti mitään helvetin merkitystä, että mistä sähkökitara on kasattu? Vai onko niin, että Fender on vaan niin mahtava, ainakin sinun märissä unissasi, että kaikki mitä Fender tekee, miten tekee ja mistä tahansa tekee, niin pelkkää priimaa tulee?
 
Tulee vähän mieleen se sanonta, kun vanhemmat kehuvat lastaan, että tulipa Simolla hieno kakka.
 
Mulla on tuossa vieressä poppelibody. 400 €:n kitarasta. Kahdesta palasta. En mä kyllä näe sitä sen huonompana, kuin Fenderin palapelit, joskaan en sen kummemmin parempanakaan. Mutta kyllä mä tuon ottaisin ennemmin. Ja se ihan varmasti soi komeasti mies - kitara - putkivahvistin -meiningillä. Tai miksi ei vaikka nainenkin.
 
Miten tehdään huono sähkökitaran body?