Kitarat: kitarakamat ›

Tätähän vois verrata vaikka huonekaluihin tai sisustukseen. Jotkut tykkää uusista ja jotkut nimenomaan haluaa vanhan ja kuluneen näkösiä tuoleja, pöytiä jne. ei siinä sen kummempaa. Myös autoharrastajissa on näitä relicoinnin ystäviä jotka tahallaan ruostuttaa/kuluttaa autoaan. Jossain näyttelyissä on esimerkiksi vanhoilla sota-ajan ajoneuvoilla omat sarjansa niille vehkeille, jotka on yritetty saada näyttämään mahdollisimman paljon juuri kentältä tulleilta likasilta ajoneuvoilta.
 
Vähän tyhmää mennä toisten makuasioita arvostelemaan. Jokane tekee miten haluu ja soittaa sitä kolmen soinnun kiertoa just sellasella vehkeellä ku ite tykkää. En mä ainakaa kitaroitani sillä perusteella osta tai muokkaa, että mitä muut siitä on mieltä. Kyllä ne on just sellasia että omaa silmää/korvas mielyttää.
 
Tossa viikonlopun relicointiprojekti:
https://muusikoiden.net/dyn/users/155767.jpg
 
Alkuperänen heavy relic pinnan oli joku menny vähän "pilaamaan" mielestäni, joten kaikki maalit veks, uudet niskaan(vaihdoin väriä) ja uus relicointi. Ihan ok tuli mielestäni :)

paskiaispaska: Alkuperänen heavy relic pinnan oli joku menny vähän "pilaamaan" mielestäni, joten kaikki maalit veks, uudet niskaan(vaihdoin väriä) ja uus relicointi. Ihan ok tuli mielestäni :)
 
Onpa muuten erittäin hieno! Kyllä mulle tommonen kelpais. :)

paskiaispaska:
 
Tossa viikonlopun relicointiprojekti:
https://muusikoiden.net/dyn/users/155767.jpg

 
Tässähän ei ole kyseessä relikointi lainkaan, jos termillä tarkoitetaan sitä että kitara saatetaan keinotekoisesti ja nopeasti sen näköiseksi kuin sillä olisi soitettu kauan ja soitinta huonosti kohdellen tai sitten sen näköiseksi kuin jollain kuuluisalla soittajalla täten kohdeltu soitin oli. Eihän kitara soittamalla tai huonosti kohtelemalla tällaiseksi mene missään ajassa, kai sen jokainen tajuaa. Tietysti, jos tämän kitaran esikuvan soittaja onkin ollut elokuvista tuttu Alien, joka ei vuoda verta vaan sellaista vihreää syövyttävää nestettä joka porautuu kaikesta läpi, niin sitten joo.
 
Minusta kyseessä on pikemminkin rumuuden estetiikka, tehdään niin kammottava että onkin jo hieno. Tätä ajatusta on kuvataiteissa ja muissa taiteen lajeissa sovellettu ikiajat ja nyt saamme nähdä tätä kitaran ulkoasuun sovellettuna. Tämä ei ole minusta ollenkaan samassa mielessä mauton kuin linkkaamassani videossa nähty SRV -performanssi. Mauttomana joku saattaa pitää tai sitten siistinä, mutta mielestäni tässä pitäisi käydä keskustelu samalta pohjalta kuin kuvataiteissa.

petteri m: Tässä kevyesti käytössä relikoitunut kitara. Nyt se pilataan korjaamolla
https://youtu.be/uhQuJTc5yFY
 
Herranjumala, että pelästytit. Muillekin huolestuneille tiedoksi: Willien Triggerin ylimääräistä reikää ei kursita videossa kokoon. Vähän heppaliimaa kannen ja sivun väliin kyynärpään kohdalta, vähän nitroselluloosalakkaa reiän reunoille, törröttävien nauhanreunojen viilausta ym. ylläpitohuoltoa.

varakeef: Herranjumala, että pelästytit. Muillekin huolestuneille tiedoksi: Willien Triggerin ylimääräistä reikää ei kursita videossa kokoon. Vähän heppaliimaa kannen ja sivun väliin kyynärpään kohdalta, vähän nitroselluloosalakkaa reiän reunoille, törröttävien nauhanreunojen viilausta ym. ylläpitohuoltoa.
 
Vähän ihmettelin itsekin tätä pilaamisväitettä. Älkää yrittäkö olla ironisia jos ette sitä hallitse.
 
Kysehän on siitä että kitara pysyy jotenkin soittokelpoisena. Ei se toinen kaikuaukko ole kannen lujuuden kannalta kovin hyvä juttu.

Se onkin sitten mielenkiintoinen tilanne kun käytössä relikoituneita ja tarkoituksella relikoituja kitaroita myydään samoilla palstoilla.

Ehtisiköhän Sabbathologist tarkistaa löytyisikö vielä muutama vanha relikointiketju nostettavaksi :D

Little Savage: Se onkin sitten mielenkiintoinen tilanne kun käytössä relikoituneita ja tarkoituksella relikoituja kitaroita myydään samoilla palstoilla.
 
Eihän sitä tarvitse kertoa miten se on relikoitunut. Reliikki on reliikki riippumatta siitä onko se tehty pajalla vai vaan kulunut.

hallu: Eihän sitä tarvitse kertoa miten se on relikoitunut. Reliikki on reliikki riippumatta siitä onko se tehty pajalla vai vaan kulunut.
 
Siinä on kitaroissa aika hemmetin suuri ero että onko relikoitunut vuosien saatossa vai pajalla mäiskitty mukakuluneeksi.

J.Nikkanen: Siinä on kitaroissa aika hemmetin suuri ero että onko relikoitunut vuosien saatossa vai pajalla mäiskitty mukakuluneeksi.
 
Tämä kiinnostaa minua vilpittömästi ja aidosti. Aloitin jopa yhden ketjun saadakseni tähän lisäselvyyttä. Olen itsekin miettinyt pääni puhki, että mikä se ero on? tulin siihen tulokseen, että eroa ei ole.
 
Nyt viimeinkin lytyi joku, joka sanoo että niillä on ero. Kerro mikä se on (ja pliis älä sano, että rahallinen arvo. Toivon vilpittömästi, että ero olisi jotain muuta rahasta me ollaan jo puhuttu ketjutolkulla).

darrell: Kiistaton ero, joka on tullut kaikissa näissä relikointikeskusteluissa esille, on kitaran paljosta soittamisesta aiheutunut otelaudan reunojen pyöristyneisyys ja sileys. Monet (kuten minä) tekevät tämän uusille kitaroille tai kitaroille, joissa sitä ei ole. Itse lasken sen tavallaan relikoinniksi, koska siinä tavoitellaan uudehkoon kitaraan vanhan kitaran tuntumaa.
 
Mutta sehän ei ole ero, koska otelaudan reunojen pyöristys nimenomaan on osa relikointia (tosin tehdäänhän niitä myös relikoimattomiin kitaroihin). Itse pohdiskelin sellaista, että esimerkiksi vuosikymmenten kuluessa tapahtunut puun kuivuminen voisi olla ero uuden relikoidun ja vanhan relikoituneen välillä, mutta kun nykyisin puhutaan siitä että puuta ikäännytetään paistamalla keinotekoisesti, niin onko silläkään sitten ihan oikeasti eroa? mitä mieltä raati on? muistan lukeneeni sellaisestakin, että joku viulun valmistaja oli ikäännyttänyt puuta keinotekoisesti mikrobien avulla??? en tiedä mitä se käytännössä on, mutta jos vaikutus on sama kuin puun säilyttäminen soittimessa pitkään niin tekeekö se eroa? no sitten mieleen tuli, että jos kitaraa soittaa niin minkälainen vaikutus sillä värähtelyllä on puuhun? toneritelaitehan perustuu ajatukseen, että ainakin akustisen kitaran sointi "aukeaa" vasta kun sitä on soitettu jonkin aikaa. Tosin siitä on myös väännetty, että onko tärisemisellä merkitystä lankkukitarassa (joidenkin mielestä on). Sitten on vielä se koulukunta joka etsii oikeasti vanhaa puuta purkurakennuksista etc. ja valmistaa siitä soittimia (näin telkkarissa ohjelman amerikkalaisesta kitarapajasta joka toimi juuri näin ja he jättivät myös puun esille juurikin että sen alkuperä näkyy ja tuntuu soittimessa) eli kitara on uusi, mutta valmistettu tosi vanhasta puusta.
 
Relikointejahan on monenlaisia ja tasoisia joissa jotkut ovat vain sitä, että uutta kitaraa tärvellään naarmuttamalla. Mutta sitten on todella pieteetillä tehtyä vanhentamista jossa ei jäljitellä vain ulkonäköä vaan ihan oikeasti pyritään keinotekoisesti vanhentamaan kitara heikentämällä mikrofonien magneetteja, happokäsittelemällä metalliosia ja vanhentamalla puu lämpökäsittelyllä ja jäljittelemättä vanha pintakäsittely joka sen jälkeen ikäännytetään keinotekoisesti kuluttamalla. Sehän on ihan järjetön duuni joka vie aikaa ja vaatii osaamista ja ammattitaitoa. Eikö silloin kun relikointi tehdään viimeisen päälle pieteetillä, myös jälki vertaudu ihan suoraan aidosti vanhaan soittimeen. Itse en ainakaan pysty niitä erottamaan toisistaan.

hallu: Tämä kiinnostaa minua vilpittömästi ja aidosti. Aloitin jopa yhden ketjun saadakseni tähän lisäselvyyttä. Olen itsekin miettinyt pääni puhki, että mikä se ero on? tulin siihen tulokseen, että eroa ei ole.
 
Nyt viimeinkin lytyi joku, joka sanoo että niillä on ero. Kerro mikä se on (ja pliis älä sano, että rahallinen arvo. Toivon vilpittömästi, että ero olisi jotain muuta rahasta me ollaan jo puhuttu ketjutolkulla).
 
Mä voisin esimerkiksi kuvitella että 50 vuotta vanha virityskoneisto versus uusi vanhennettu koneisto on aika eri asia. Toisia on pyöritelty 50 vuotta ja toisia ei. Relikoituneissa kitaroissa tuskin on myöskään relikoituja nauhoja tai rutisevia vanhoja potikoita. Masterhypermestari kun kolhii kitaraa pajalla on itselle mieltälämmittävämpi vaihtoehto kuin se että joku parkanon pärnäsen kitaran lavasta ja sarvesta puuttuu palasia mitkä ovat tulleet ties mistä parvekkeelta alas heittelystä. Autotehtaalla muotoillaan peltiä mutta muotoileehan se ojaan ajokin. Relic-kitarassa satulakin varmasti vimosen päälle.
 
Toinen on vanha kitara ja toinen on uusi kitara, siinähän se ero.

samiko:
Toinen on vanha kitara ja toinen on uusi kitara, siinähän se ero.
 
Joo. Molemmat näyttää vanhalta, mutta relic kitara on vanhan näköinen ilman vanhojen soittimien vikoja.

mpekkanen: Joo. Molemmat näyttää vanhalta, mutta relic kitara on vanhan näköinen ilman vanhojen soittimien vikoja.
 
No juu, ymmärrän kyllä tuon. Mulla on itselläni vanha strato, johon pistin melkein kaiken uutta (nauhat, satula, mikit, tremolojärjestelmä, sähköt) niin ajattelin, että jos se vanha pidetään soittokuntoisena, niin siinä vähän alkuperäisyys kärsii väkisinkin, mutta ei kitara uudesta eroa jos siihen vaihdetaan kaikki kuluvat osat. No ehkä se on niin, että vanha kitara joka on pistetty hyvään soittotikkiin ei tavallaan sitten ole enää vanha..... mutta siis erottaako uuden relikoidun kitaran sellaisesta vanhasta joka on laitettu hyvään iskuun ja jossa on nauhat, satula, tremolo, virittimet vaihdettu? ja lasketaanko sellaista kitaraa enää oikeastaan vanhaksi joka on käytännössä rakennettu uudelleen? mutta jos vanhalla haluaa soittaa, niin vanhasta pitää tehdä uusi tai vaihtoestoisesti uudesta vanha. Onko niillä sitten enää eroa?

hallu: No juu, ymmärrän kyllä tuon. Mulla on itselläni vanha strato, johon pistin melkein kaiken uutta (nauhat, satula, mikit, tremolojärjestelmä, sähköt) niin ajattelin, että jos se vanha pidetään soittokuntoisena, niin siinä vähän alkuperäisyys kärsii väkisinkin, mutta ei kitara uudesta eroa jos siihen vaihdetaan kaikki kuluvat osat. No ehkä se on niin, että vanha kitara joka on pistetty hyvään soittotikkiin ei tavallaan sitten ole enää vanha..... mutta siis erottaako uuden relikoidun kitaran sellaisesta vanhasta joka on laitettu hyvään iskuun ja jossa on nauhat, satula, tremolo, virittimet vaihdettu? ja lasketaanko sellaista kitaraa enää oikeastaan vanhaksi joka on käytännössä rakennettu uudelleen? mutta jos vanhalla haluaa soittaa, niin vanhasta pitää tehdä uusi tai vaihtoestoisesti uudesta vanha. Onko niillä sitten enää eroa?
 
No se hinta ainakin on mikä on erilainen. Esim 70 luvun Fenderiin kun vaihdetaan nauhat, mikit, satula ja virityskoneisto niin kitaran hinta periaatteessa laskee mint kuntoisesta, vaikka se olisi kitarana parempi kuin uusi.
Mutta ei noihin ns vintage kitaroihin kannata tehdä kuin pakolliset remontit, ellei se soitin ole sitten semmoinen ettei sitä myy eteenpäin.
Käsittääkseni haet eroa oikeasti vanhan soittimen ja uuden relic soittimen välillä... En tiedä onko kunnossa olevilla kitaroilla muille kuin soittajalle itselleen merkitystä.
 
Kauffmann guitarsilla on hyvän näköisiä relic käsittelyjä ja ne ei edes maksa ihan älyttömästi.
E: Kitarakuussa on noita Kauffmann kitaroita.

mpekkanen: No se hinta ainakin on mikä on erilainen. Esim 70 luvun Fenderiin kun vaihdetaan nauhat, mikit, satula ja virityskoneisto niin kitaran hinta periaatteessa laskee mint kuntoisesta, vaikka se olisi kitarana parempi kuin uusi.
Mutta ei noihin ns vintage kitaroihin kannata tehdä kuin pakolliset remontit, ellei se soitin ole sitten semmoinen ettei sitä myy eteenpäin.
Käsittääkseni haet eroa oikeasti vanhan soittimen ja uuden relic soittimen välillä... En tiedä onko kunnossa olevilla kitaroilla muille kuin soittajalle itselleen merkitystä.
 
Kauffmann guitarsilla on hyvän näköisiä relic käsittelyjä ja ne ei edes maksa ihan älyttömästi.
E: Kitarakuussa on noita Kauffmann kitaroita.
 
Soittajalle kitaran soittokunto on tietenkin kaikki kaikessa. Keräilijälle taas kitaran alkuperäisyys on kaikki kaikessa. Mun wanha strato on seitkytluvun loppua joten sillä ei ole keräilyarvoa lähtökohtaisestikaan ja ostin sen aikoinaan itselleni soittimeksi niin en ole koskaan miettinyt hetkeäkään sitä ettenkö tohtisi sitä korjata. Itseasiassa kun se on Fenderin "mustalta" kaudelta niin remontin jälkeen se on ollut parempi kuin konsanaan uutena :-D . Mutta minä soitin sillä ekat kolkytvuotta alkuperäiskuntoisena :-D . Se alkoi olla aika kamalassa kunnossa kun päätin, että se tarvitsee kunnollisen ja perusteellisen rempan. Nyt se on kuin uusi (tosin kolhuinen, niinkö reliikki).