Aloittelijat ›

Igor, ihmisen taidot karttuvat soittaessa, musiikkia ylipäänsä kuunnellessa ja tärkein; sen ymmärtämisessä.
Päivittäin soitteleminen tietysti osoittaa innostusta musiikkiin ja se auttaa etenemisessä.
Muista, että mitä enemmän kappaleita keräät itsellesi soitettavaksi, mitä paremmin opit ne ja jaksat vielä hankkia lisää, etenet varmasti.
 
Aina ei huvita, se on totta.
Eikä pidä huvittaakaan.
 
Lyyrikatkaan eivät tule jos eivät ole tullakseen; täytyy tehdä silloin kun siltä tuntuu.
 
Voit edetä hitaasti ja mielenkiinnolla,
tai nopeasti ja taktisesti kuin robootti.
 
Itse valitsen ensimmäisen.

Tuntuu vähän että soitto on sulle vähän niinku pakkopullaa, tiedä sitten olenko oikeassa. Mutta ihmetyttää vaan että miks soitat jos tuosta otsikostakin voi saada sen käsityksen, että sinua kyllästyttää soittaminen?

Mitäs jos soittamisen ohella tutkisit esim. miten se emolli tai joku muu sointu/skaala muodostuu. Teoriakirja välillä käteen niin alkaa tuleen ihan uusia ulottuvuuksia soittamiseen. Ja tää ei ole vittuilua. Kokeile.
 
Mua ainakin rupeaa ahdistamaan noi teoriat ja muut, kun koulussa saa muutenkin päntätä ihan tarpeeksi. Ei vaan jaksa kiinnostaa, vaikka tiedän että teorian opiskelusta olisi varmasti paljon hyötyä. Mielummin vain soitan. Kyllähän noita teoreettisiä asioita huomaa ja löytää ihan soittamallakin.

Mua ainakin rupeaa ahdistamaan noi teoriat ja muut, kun koulussa saa muutenkin päntätä ihan tarpeeksi. Ei vaan jaksa kiinnostaa, vaikka tiedän että teorian opiskelusta olisi varmasti paljon hyötyä. Mielummin vain soitan. Kyllähän noita teoreettisiä asioita huomaa ja löytää ihan soittamallakin.
 
Se on sitten taas ihan omasta mielenkiinnosta kiinni, jaksaako teoriaan paneutua. Mä en ole ikinä ollut ainuussakaan musiikkikoulussa eikä musiikkitunnit aikoinaan koulussakaan paljoa jaksaneet innostaa.
 
Itse olen saanut esim. riffeihin hemmetisti potkua teorian opettelun myötä.

Juttu on näin,kitaralla soittaminen on ainut asia millä voin ilmasta itteni ja siihen liitty monta asiaa joka koskee mun elämää. Emt ymmärtääkö joku , voi olla että ymmärtää, voi olla ettei ymmärrä.. Se on niin monmutkanen asia.. joskus kiinostaa joskus ei. Mut tuntuu siltä etse ois koko ajan..

Tuleeko teilla tammosii: soitat semmosen 8h paivassa, sit jonkun viikon verran jaksat sit alkaa vituttaa ihan armottomasti,siis vit*n turhauttavaa,mitaan ei opi/saa aikaseks,elikka jaa jumiin jos teilla on mitaan mika auttaaa mun päätä selviimään tästä "välivaiheesta" kertokaa ihmeessa,hyvaksyn kaikki ehdotukset ja lupaan ainakin yrittää..
 
juu mullaki aikalailla samanlaine vaihe päällä. tässä just aamulla eka kerran pariin viikkoon kunnolla yritin soittaa, ja kappas; kunnon tilulilut irtoaa yhtäkkiä kuin tyhjää vain!?!
 
koita tätä: tauko

Ei sun nimi oo JCM900. Se on sun nimimerkki!
 
Miettippä muuten, oisko aika hienoa, jos antais lapselleen nimeksi JCM900?
 
"Täten kastan sinut JCM900 Ilmari Kettuseksi."

Tauon pitäminen on aina välillä kannattavaa, kuten muutkin on sanonu. Kannattaa kehittää jotakin tekemistä mikä ei mitenkään liity musiikkiin ja vie ajatukset pois musiikista.
Hanki vaikka Bonsai puu (eikös se ole sellanen pikkunen puu mitä näprätään).
Tai voi koittaa soittaa jotain muuta instrumenttiä esim. pajupilliä

Miettippä muuten, oisko aika hienoa, jos antais lapselleen nimeksi JCM900?
 
"Täten kastan sinut JCM900 Ilmari Kettuseksi."
 
ei kyllä muutkin mnimet täytyy olla tota kalipeeria
 
JCM900 SG Tubescreamer on mun tytyön nimi

Monomania ei ole kellekään hyväksi. Musiikki on hyvä harrastus, mutta elämässä pitää olla muutakin.

Oppiminen ei tapahdu treenatessa, vaan silloin kun treenauksen jälkeen pitää taukoa. Sä voit treenata samaa kuviota tuhat kertaa, ja se menee aina vaan huonommin - sitten seuraavalla viikolla, vaikkei sitä olis soittanut kertaakaan välissä, se meneekin kuin vettä vaan.
 
Pidä tauko.
 
Kivi on uskomattoman oikeassa!
Jollekkin kaverille ku opettaa jotai riffiä ja se sanoo et: "vittu ku on vaikee!"
Ja sit se soittaa sitä ihan päin helvettiä mun kitaralla seuraavat 2-tuntia. Sit mä revin väkipakolla kitaran sen kädestä ja lausahdan:
"Jos annat sen ajatuksen ny muhia viikon, ni sä opit sen ilman harjoittelua!"
 
Ja sit se osaa sen...

Ja edellä mainittujen ohjeiden lisäksi voisin suositella esim. jonkin soittokaverin etsimistä. Yhdessä on mukava jammailla ja istua iltaa kitaraa soitellen. Samoin bändi tms.
 
Eikä sitä kitaraa 8 tuntia joka päivä nyt sentään pidä soitella... soittelet vaikka reilu puol tuntia aktiivisesti niin hyvä on, jos tekee mieli soitella enemmän niin soittele :) Ja soitteles vaikka levyjen tahdissa niin on harjoittelu mukavampaa :)
 
Mutta tuo tauko on kyllä hyvä vaihtoehto... Kuuntele vaikka sillä aikaa erityylistä musiikkia niin voit vaikka saada uusia innostuksia :)

mitaan ei opi/saa aikaseks,elikka jaa jumiin
 
Älä yritä liikaa! Vedät rennosti vaan, vaihdat välillä bassoon tai hakkaat rumpuja. Jos se ei oo rentoo, siitä ei tuu mitään. Suuret tulostavoitteet kannattaa heivata tässä lajissa ja hyväksyä se oppiminen pitempänä prosessina. (kuulostipa hienolta).

Jos mua rupee V**uttamaan ku kyllästyttää tai ei opi, niin pidän taukoa seuraavaan päivään saakka ja sitten taas sama rumpa...vai rumba. Systeemi toimii vieläkin vaikka sormet onkin kipeät... mutta minkäs sille voi kun tykkää soittaa... ehkä jopa rakastaa soittamista... sormille ei armoa...elleiuoda verta ;)

Jos mua rupee V**uttamaan ku kyllästyttää tai ei opi, niin pidän taukoa seuraavaan päivään saakka ja sitten taas sama rumpa...vai rumba. Systeemi toimii vieläkin vaikka sormet onkin kipeät... mutta minkäs sille voi kun tykkää soittaa... ehkä jopa rakastaa soittamista... sormille ei armoa...ellei vuoda verta ;)