Aloittelijat ›

Antti1: No niin, kiitos. Tästä on helpompi jatkaa selvittämistä. Mitä sun mielestä tosta puuttuu tai on liikaa? Mihin siis olet hakemassa parannusta?
 
Soundi on liian rakeinen. Pitäisi olla enemmän ''pölynimurimaisempi'', eli ''wuuuf!''. Myöskin diskantit täysillä liian ''raaka''. Kitarassani on yksikelaiset mikit, mutta en tiedä olisiko humbuckerit autuaaksi tekevä asia kuitenkaan, koska YJM.kin soittaa yksikelaisilla.
 
Luin tuolta netistä ohjeita, miten yksikelaisen skeban voi saada kuulostamaan humpparilta, mutta ne olivat mielestäni aika huonoja ohjeita. Esim. neuvottiin ettei pidä käyttää tallamikkiä eikä mikkikombinaatioita. Noh, jos heviä soietaan, ei sitä kyllä kaulamikillä(kään) soiteta. Keski- ja tallamikin yhdistelmä käytännössä on humbucker, mutta se kuulostaa oudolle. Toki siihenkin voi tottua oma korva, mutta muiden korva ei välttämättä niinkään.
 
En nyt siis oikein olekaan sitä mieltä, että vahvistinpuoli olisi ongelma. Olen kokeillut tuota 005.sta myös sinisellä kanavalla ja parilla säröpedaalilla. Mutta kyllä sen oma särö on paras, joskin yksikelaisilla liian ''karkea''. Jos laittaa bassoa, ääni kuulostaa liian pyöreältä. Hevikitaristit yleensä käyttävät treble-boostereja, yksikelaisilla niitä taas ei taida tarvita, kun on trebleä tarpeeksi. Toki riippuu vahvistimestakin. Esim. Mooer Audiofile syö soundista ''kaiken'' diskantin, mutta jos sen kombinoi Brown Sound 005-pedaalin kanssa, niin tulee melko hyvää ja laulavaa soundia. Siinä on myös kaiutinsimulaatio ja pakko olla noise gatekin, koska ei hurise käytännössä yhtään, vaikka olisi säröt täysillä ja yksikelainen päällä.
 
Sitten sellainen kysymys myös, että onko yleensäkin preamp-pedaaleissa sisäänrakennettu noise gate? En löytänyt asiasta tietoa mistään, mutta kokeilujeni perusteella on pakko olla.
 
Ja mitä hevisoundeihin tulee, niin netistä kun lukee, niin ei tiedä onko ne jutut vitsejä vai ei. Tyyliin ''metallissa bassot pois ja diskantit täysille''. Ja toisissa lukee että metallissa on basso tärkeää. Eli mitä näitä nyt uskomaan. Kai se parempi olisi uskoa omaa korvaa.
 
Sen ainakin tiedän, että omat lempikitaristit on käyttäneet putkivahvistimia ja OD-pedaaleja. Mutta mulla on erilainen lähestymistapa.
 
Kyllä välillä olen miettinyt, jos ostaisi torilta jonkun kymmenen euroa maksavan trankkucombon, mutta niiden oma särö on aika surkea ja line in-äänityksissä ehkä vielä huonompi (jos mahdollista?).
 
Torilla näin sellaisen pienen Fender putkivahvistimen, ja mietin voisikohan se olla hyvä. Mutta periaatteen miehenä taidan kuitenkin rajata putkivehkeet pois. Ne eivät sovi omaan ideologiaani.
 
Kannattaisiko kuitenkin ensimmäiseksi panna ostoslistalle kunnollinen kitara (humbucker)? Tämä lähinnä semi-retorinen kysymys. Vastaan itselleni: kyllä.