Keskustelua raskaammasta musiikista ›

En ole tohon legendaariseen Amorphikseen oikein päässyt vielä tutustumaan, mutta nyt ajattelin ostaa levyn.
Kiinnostaisi vaan tietää, että mistä heidän levystään tämä tutustuminen kannattaisi aloittaa? Meikäläiseen iskee enemmän tuo vanha jylhempi meno. Black Winter Day on ainakin loistava biisi eli olisiko se sitten se Tales from the thousand lakes?
Vai kenties joku kokoelma? Niin, kertokaahan.

...eli olisiko se sitten se Tales from the thousand lakes?
 
Olisi. Suomimetallin merkkipaaluja.

Karelian Isthmus :)

Tuossahan se tuli jo että Tales.. on se ainut vaihtoehto, sen verran loistava levy on kyseessä. Amen.
 
Eipa siina paljon ihmettelemista ole. Kakkoslevysta eli Talesista kannattaa aloittaa, siita voi sitten siirtya oman makunsa mukaan joko eteen tai taaksepain. Debyyttipitka Karelian Isthmus on vielakin puhtaampaa skandinaavi-death metallia, kolmas levy Elegy siirtyy jo uusille urille kohti nykyista tyylia. Kaikki kolme hyvia levyja joka tapauksessa. Ja jos Tales kolahtaa, ei pida sivuuttaa myoskaan Black Winter Day-EP:ta jolla liikutaan aivan samoilla linjoilla.
 
Elegyn jalkeen Amorphis on tehnyt huomattavasti rokimpaa ja ehkapa popimpaa materiaalia. Hyvaa tavaraa naissa uudemmissakin on, mutta omasta mielestani hieman tasapaksua. Tales from the Thousand Lakes puolestaan kolisi aikanaan taysilla heti ensikuulemalla. Harvinaista etta tallainen levy on silti kestanyt ajan hampaan niin hyvin.

Miten muuten vanha Sentenced? Minkälaista se on?

Miten muuten vanha Sentenced? Minkälaista se on?
Parempaa.
Vokaallit on reipasta ärinää ja biisit on härömpiä, vaihdoksia piisaa. Ainakin North from here noudattelee tätä tyyliä.
Sitten siitä etiäppäin on rauhoittumista, mutta edelleeen todella hyvää pauketta.
 
Yhtymäkohtia nykyiseen ei niin hirvittävästi ole.

Parempaa.
Vokaallit on reipasta ärinää ja biisit on härömpiä, vaihdoksia piisaa. Ainakin North from here noudattelee tätä tyyliä.
Sitten siitä etiäppäin on rauhoittumista, mutta edelleeen todella hyvää pauketta.
 
Yhtymäkohtia nykyiseen ei niin hirvittävästi ole.
 
Mikäs levy Sentencediltä olisi kannattava ostos, jos juuri hakee tuota jylhempää pauketta?

Mikäs levy Sentencediltä olisi kannattava ostos, jos juuri hakee tuota jylhempää pauketta?
North from here on vähän heikommilla saundeilla kun muut ja on saanut ripauksen bläkkiä mukaansa. Oma suosikkini.
 
Story kokoelma on myös hyvä ratkaisu jos haluaa tutustua laajalti menneeseen.

Mikäs levy Sentencediltä olisi kannattava ostos, jos juuri hakee tuota jylhempää pauketta?
 
Suosittelen myös North from hereä ja Amokkia. Siinäpä ne Sentecedin helmet on. Parasta A-ryhmää. Iskivät aikoinaan hermoon ja lujasti.

Suosittelen myös North from hereä ja Amokkia. Siinäpä ne Sentecedin helmet on. Parasta A-ryhmää. Iskivät aikoinaan hermoon ja lujasti.
 
Samaa mieltä. Levyt ovat varsin eri tyylisiä, mutta aivan tolkuttoman loistavia molemmat. NFH:n blackmetallinen riffi-ilotulitus jaksaa ilahduttaa aina vain, ja Amokin seesteisempi ja rauhallisempi - jo tuulahduksen Sentencedin tulevasta linjasta tuova - musiikki on ehkä parasta, mitä pohjoisen pojat ovat urallaan tehneet. Muista myös Love & Death -ep, mikäli pidät Amokista. Viimeinen Jarvan aikana tehty levytys on hyvin pitkälti samoilla linjoilla Amokin kanssa - ja sisältää hilpeän coverin White Weddingistä!

Sentencedistä ei kannata edes puhua samassa lauseessa amojen kanssa. Case in point: Tales.
 
Tales on jumalattoman hyvä levy. Sitä ei ole kieltäminen.
Niiden vatussien paras ja aivan ehdottomasti, pitääkö sitä kokoajan olla vatvomassa?

Amoihin Tales ja Senareihin North From Here.

Amorphis: Karelian Isthmus ja Tales from the thousand lakes
Sentenced: North from here
 
Omalla kohdallani kumpaankin bändiin lopahti aika pitkälti kiinnostus näiden levyjen jälkeen.

Amoihin Tales ja Senareihin North From Here.
 
Näin. Ja jos tykkää North From Here levystä, niin kannattaa tutustua myös Shadows Of The Past levyyn. Sentencedin eka levy. Aika samanlaista menoa kun NFH, mutta eri laulajalla.

Amorphiksen pari ekaa on kyllä aikamoisen kovia levyjä. Tales on varsinkin fiilikseltään jotain niin suomalaista, että sellaista ei ole vieläkään Suomesta ulos tullut. Finlandia-hymniä lukuunottamatta. Elegy myös vielä toimii vaikkei ihan kahden edellisen tasolle pääse. Sit on sellainen tasonlasku ja wannabe Kingston Wall että hyi helevetti.
 
Sentencedin North from here toki on avallan erinomainen, mutta aika epätasainen loppupeleissä. Amok on tasainen, loistava levy.
 
Kumpikin Sentencedin levy kannattaa kyllä hankkia jo niiden erilaisuuden vuoksi. Mutta jos Sentencedin paras pitää valita, se on Amok juuri tuon tasaisen materiaalin vuoksi. Vaikka pidän enemmän North from Heren musatyylistä

The Trooper EP:ltä ja siltä kokoelmalta löytyy objektiivisesti sanottuna Sentencedin parhain kappale, nimittäin Desert by night.

The Trooper EP:ltä ja siltä kokoelmalta löytyy objektiivisesti sanottuna Sentencedin parhain kappale, nimittäin Desert by night.
 
Totta. Upija piisi.

Omat suosikkini ovat Tales ja Elegy. Omaan elämään liittyvät nostalgiapointit kallistavat itseni Elegyn puolelle, joskin olen sitä mieltä ettei Talesia sinänsä voi ylittää. (Elegyn yhteydessä on hyvä mainita myös "My Kantele"-EP, joka on mielestäni oivaa, tunnelmallista tavaraa. KW-vaikutteista kylläkin, muttei vielä liian, vaikka cover "And I Hear You Callista" löytyykin.)
 
Pari uusinta levyä ovat kyllä aivan ihme meininkiä. Taitaa mennä kaikki into ja energia sivuprojekteihin, kun kuulostavat niin pystyynkuolleilta. Jos viime levyn yhteydessä mainostettu itsensä uudestaan löytäminen rajoittuu pariin itämaisvaikutteiseen melodiaan, niin ohhoijakkaa.

Eiköhän se Tales ole. Koitahan saada siitä vielä se uudempi painos missä on Black Winter Day EP mukana sisältäen Doors-coverin Light My Fire.
 
Sitten Karelian Isthmus, jos vielä jöötimpää haluat niin Priviledge Of Evil-EP. Ja tosta Karjalan kunnaksesta taitaa saada uudemman painoksen missä bonuksena toi kyseinen EP.
 
Sillon kun noi tuli olin vastaanottavaisessa iässä, ja siksi noi ehkä iskee koviten. Siitä eteenpäin on vähän enemmän tyttöjen kamaa. Elegyllä on tosin hetkensä.