Bassot ›

Lisänä vielä aiempaan (ylipitkään) kirjoitukseeni ja muiden kommentteihin plektran paksuudesta ja otteesta vielä vähän löylyä kiukaaseen.
 
Kommenteista käy hyvin ilmi, että eri plektrat niin muodoiltaan, paksuuksiltaan ja otteiltaan on hyvin henkilökohtaisten mieltymysten summa. Siksi kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla kaikenlaista.
 
Haastan silti vielä sen verran, että myös soittotekniikalla on aika iso merkitys edellä mainittuihin. Paksukin plektra menee eikä sormissa tarvitse joustaa niin paljoa kunhan ei pidä plektraa suoraan poikittain kieliin nähden ja/tai rouhi liian syvältä. Toki silläkin saa omanlaistaan saundia ja jyystöä.
 
Tässä tulee mukaan kuvioihin otekorkeus (vrt. aiemmin postaamani video, jossa iso kova plektra ja ote lähes kärjestä), plektran kärjen muoto (esim. Flow plektrassa loivempi kärki, joka liukuu viistottain sulavasti kielen yli), jne. Tällä tavoin voi halutessaan saada tasaisuutta, saundia, helppoutta, nopeutta, timea, atakkia, yms. asioita säädettyä.
 
Plus, että bassollakin huomaa miten eri saundisia eri plektrat on. Siksikin kannattaa testata sekä plektroja että harjoitella plektralla soittoa soittoteknisestikin. Oma asiansa on vielä miten siirtymät eri kielien välillä onnistuu, jotta lopputulos kuulostaa tasaiselta.