Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Nimikkobiisihän kuulosti ihan hyvältä. Positiivinen yllätys. Kertsi vähän meh, mutta muuten oikein oivaa poljentaa

mpekkanen: Booooooooooooooring
 
Tuntuuko nyt coolilta?

Ojankaivaja: Tuntuuko nyt coolilta?
 
Olo on aika pettynyt...
 
Trujillo on muusikkona varmaan Metallican paras soittaja. Siksipä on surkuhupaisaa, että hänen aikanaan ei ole Metallica tehnyt yhtään hyvää kappaletta. Onhan hän ollut bändissä noin 20 vuotta.
Se että bändi oli nuoruudessa todella kova on vain surullista kun näitä uudempia vetoja kuuntelee.
Tästä tänään tulleesta kipaleesta olisi saanut jonkinlaisen jos energia olisi sama kuin Kill em All levyllä. Silloinkin biisi olisi pitänyt olla ainakin 3 minuuttia lyhyempi.

Tämä oli oivahko. Ei niin hyvä kuin Darkness, muttei myöskään niin huono kuin Suicide. Säkeistön korni laulumelodia (kaverini laulaa juuri vastaavilla imitoidessaan ironisesti hevirokkia), turha palapelimäisyys ja Kirkan sekoilut estävät pitämästä tätä hyvänä, ainakin ekan parin kuuntelun jälkeen.

Ei mahoton. Ja en tiedä onko joku mun confirmation bias, mutta mulle tuli tästäkin mieleen, että Tankkia on kuunneltu. Vielä kun sanoitukset olis sata kertaa tyhmemmät ;) Tosi nwobhm-linjaa nää uudet on mun korvaan ja jos sillä korvalla kuuntelee, niin ei nää nyt hassumpia ole.
 
Video on muuten tollasessa bändisoittokategoriassaan ilahduttavan makee.

Ei nyt kyllä oikein lähe tämäkään. Ihan silleen kivan innokasta soittoa, mutta ku riffit ja oikeestaan kaikki muukin musiikillinen sisältö on kiinnostavuudeltaan sitä luokkaa, että tuommosta odottais lähinnä ensimmäistä biisiään tekevältä 15-vuotiaalta.

Vessajono: riffit ja oikeestaan kaikki muukin musiikillinen sisältö on kiinnostavuudeltaan sitä luokkaa, että tuommosta odottais lähinnä ensimmäistä Metallica biisiään tekevältä 15-vuotiaalta.
 
Ja silti ne biisit oli tuhat kertaa kovempia.

Sanotaan positiivisena huomiona että tässä oli Metallicaksi parikin yllättävää ja vinoa sävellajinvaihdosta joita ei osannut odottaa. E: eiku eihän se bridge kiipeä portaat kuin sävelaskeleen ylöspäin, niinhän se nousee Sandmanissa ja monessa muussakin. Jostain syystä kuulosti ensin oudommalle. Mutta kakkoskertsin jälkeen vinksahti kivasti.
 
E: kuuntelin sen edellisen biisin tässä nyt uusiksi kun juutuubi aloitti sen automaattisesti ja tykkään kyllä siitä miten biisin alussa leikkivät rytmillä samaan tapaan kuin kasarilla, eli se pääriffi kuulostaa ainakin mun korvaan ensin lähtevän jo edellistahdin puolella kun se "oikeasti" lähteekin ihan ykkösellä. Minusta se kuulostaisi itse asiassa paremmalta silleen väärinkuultuna. Mutta niin kuulosti Ride-levyn nimikappaleen introkin vaikkapa, kai se on paras aina se ensinkuultu versio.

Tämähän on vähän kuin "laajennettu versio" My Apocalypsesta... Sellainen fiilis tuli näin ekalla kuuntelulla. Ei huono kuitenkaan.

Nyt ei voi sanoa, ettei Metallicassa basso kuuluisi kun Trujillo vetää 16-osia introssa. On se aika soittoukko.

Kuulosti just siltä miltä joku imatralainen pappapumppu kun vähän jammailevat rokkia treeniksellä.
 
Ei vaan mitenkään pölähdä mutta mikäs siinä, kivahan se on kuulla jotain tuoretta vaikka onkin kertakäyttökamaa.

Tää vois toimia jos veisun pituus raapastas tohon 3-3,5 minuuttiin. Yritystä oli ja on niitä paskempiakin biisejä elämän varrella tullu vastaan.

syanid: Tää vois toimia jos veisun pituus raapastas tohon 3-3,5 minuuttiin.
 
Koiralla on edelleen karvansa, juu.
 
Yritystä oli ja on niitä paskempiakin biisejä elämän varrella tullu vastaan.
 
:D Vaan kun kontekstina on yksi genrehistorian merkittävimmistä bändeistä, niin ei hirveästi lohduta tällainen ajatus.

Jotain onnistunutta tässä kuitenkin on, viisua seuratessa jäi odottelemaan sitä timanttista koukkua (jota ei koskaan tullut), mietin tässä olevan melko samankuuloista sahausta kuin parilla aiemmalla sinkulla on jo kuultukin. Sitten video lopui ja tuijotin yllättyneenä yli kahdeksan minuutin kuluneen!
Väkinäisyys puuttui.

juhahay: Väkinäisyys puuttui.
 
Juu ei kuulosta pelkältä riffijonolta vaan Metallica-mittapuulla suht ehyeltä kokonaisuudelta.
 
Ite olisin silti varmaan hypännyt introsta verse-riffiin kun Larssi lähti käyntiin, eli musavideolla 1:21 -> 1:54, mutta ehkä se riffi piti esitellä siinä syystä tai toisesta.

Minun mielestä kaikki kuulostaa aika samalta kuin edelliselläkin levyllä. Ei jää kyllä paljon mitään mieleen.

Metallica on itselle niin rakas yhtye, että siihen vaikea suhtautua neutraalisti. Sen tekemää vaikutusta ei voi ottaa pois, ja samalla tajuaa että ei ole realistista odottaa kulta-aikojen klassikoiden tavalla jyräävää levyä kuuskymppisiltä kaiken nähneiltä ukoilta. Kaksi edellistä levyä on kuin sumua. On kyllä yritetty palata juurille, mutta ei vaan lähde eikä ole mitään sanottavaa. Saman kaltainen fiilis tuli kahdesta ensimmäisestä lohkaisusta. If darkness had a sonissa sitten oli sitä jotain mistä Metallicassa on kyse. 72 seasonsista tykkäsin myös ja tuli samaan syssyyn kuunneltua kaikki neljä biisiä putkeen ja fiilis pysyi positiivisen puolella. Kirk nyt tietysti tekee sen mitä nykyään voi odottaakin, eli ruikkii mitä sattuu tulemaan ja pitää huolen siitä että soolo on biisien antikliimaksi eikä toisin päin. Kaiken kaikkiaan näistä neljästä jäi kokonaisuudessaan hyvä fiilis ja kiitollinen olo siitä että oma lempibändi tekee vielä musiikkia joka saa aikaan niitä tunteita jonka takia bändiä alkoi aikoinaan fanittamaan.

Introbiisinä aivan mahtava. Tässä vaiheessa Metallica taitaa tuutata uransa parhaat levyt. Kaikkihan sen tietää, että Load on yhtyeen paras ja Hardwired... to Self-Destruct toiseksi paras. Yhtye osaa hyödyntää thrash-juuria ja tuoda siihen mausteeksi parhaan ajanjaksonsa eli Loadin raskasta groovea ja kappalerakenteissa on jotain järkeä, jos verrataan Death Magneticin sekasotkuihin. Hetfieldin karismaattiseen lauluun ja kitarointiin voi aina luottaa, vaikka muut vähän falskaisi. Oiskohan tällä uudella levyllä Spit Out the Bonen veroinen täystyrmäys.

carnation: Kaikkihan sen tietää, että Load on yhtyeen paras ja Hardwired... to Self-Destruct toiseksi paras.
 
En voi lopettaa nauramista. Kiitos.