Kitarat: kitarakamat ›

Lueskelin tässä artikkelia Brad Gillisistä ja siitä kuinka aikoinaan teki Ozzyn Speak of the devil levylle "sen jykevän" soundin.
 
"Kitarateknikkoni Mark Newman ja minä saimme aikaan mahtavan kitara soundin käytimme kahta Mesa/Boogie Mark IIC -styrkkaria stereona, 10 millisekunnin viive, mieto chorus panoroituna vasemmalle ja oikealle. Niin me loimme tuon soundin, Gillis kuvailee."
 
Tossa siitä näytettä: https://www.youtube.com/watch?v=c9n4CJpsTNY
 
Mielestäni ihan kiva vanhahtava hevisoundi.
 
Artikkeli löytyy tästä: https://www.soundi.fi/uutiset/ozzy- … n-kanssa-se-oli-hirvittava-kokemus/
 
Lisää aiheesta sivuten mm: https://www.youtube.com/watch?v=JRkYg_WLCnk
 
Aiheesta löytyy, siis vaikka kuinka paljon netistä asiaa.
 
Miten tämän ns 4ms viiveen (10ms) soundin pystyisin toteuttamaan käytännössä? Mulla on muutama vahvistin nuppi ja muutama kaappi.
 
Siis pitäisikö olla ns y-kaapeli, mikä menee molempiin vahvistimiin, tai jokin pedaali mistä on 2 ulostuloa?
 
Mites sitten kun haluaa säröä? Pitääkö olla erillinen säröpedaali, millä ohjaa molempien säröä? Kaksi kanavanvaihtajaa voi olla aika haastava.. (tai jos molemmissa on (pitää olla) säröt kokoajan päällä, niin ei sitten hätää.
Ja millainen delaypedaali, että saa sen viiveen sinne toiseen vahvistimeen? Mitä efektejä tuossa pitää olla valisssä?
 
Lähinnä kysyn sitä, että käyttääkö kukaan mnettiläinen tällaisia hifistelyjä käytännössä? Ja jos niin miten ja miten toimii treeneissä keikoilla ym?
 
Tuleeko mieleen ketään kitaristeja, joiden soundi perustuu tuollaiseen stereo soundi kikkailuun livenä?

Hanki (stereo-) chorus tai flanger, jossa on kaksi ulostuloa. Pane särö eteen ja choruksesta johdot omiin vahvistimiin. Sitten leikkimään vahvistimien välisellä etäisyydellä soittajasta ja toisistaan.

Jos ymmärsin oikein mitä ketjun aloittaja hakee niin ratkaisu on TC Electronic Mimiq tai vastaava "track doubler": https://www.thomann.de/fi/tc_electronic_mimiq_doubler.htm
 
Tuosta sitten lähdöt kahteen vahvistimeen ja eiku kovaa ajoa.

Minulla on stereo-delayn perässä edellä mainittu Mimiq doubler ja siitä kahteen (täysin erityyliseen) vahvistimeen. Kyllä sillä ison soundin saa. Jos tulee hurinoita, niin väliin vielä esim. Lehlen P-Split katkaisemaan maalenkin.
 
Keikalle pitää tietysti mikittää molemmat.
 
Huono puoli tuossa on se, että vahvistimien efektiloopit käyvät hyödyttömiksi, ellei sitten halua jotain efektiä vain toiseen kanavaan.

Mimiq ja vastaavat ovat mun mielestä hyvä konsti. Se mitä konepellin alla tapahtuu on signaalin jako kahteen kanavaan, joista toiseen lisätään lfo:n kanssa moduloitava viive. Se ei siis ole yksinkertainen delay, vaan sitä aika-arvoa vaihdellaan jonkun aaltomuodon mukaisesti. Mitä sattumanvaraisempi se modulointi on, sitä paremmin se yleensä toimii. Sen toisen kanavan rytmi siis muuttuu hiuksenhienoisesti, joka vastaa paremmin oikeaa soittamista.
 
Joku saattaa ihmetellä, että miksi vaivautua, kun toi viivästäminenkin kuulostaa hyvältä. No joo, periaatteessa kuulostaakin. Se kiinteä viive vaan aiheuttaa huomattavasti enemmän ongelmia, kun möly summautuu. Tulee helpommin havaittavaa kampasuodatusta ja varsinkin monoksi käännettäessä saattaa kitarasta kadota kuuluvista aika paljonkin. Lisäksi välillä näissä keinotekoisissa stereolevityksissä ääni tuntuu tulevan niin kummallisesti, että kuulijan korvat "vääntyvät korkkiruuville". Modulointi käytännössä poistaa nuo ongelmat, ainakin suurimmalta osin.
 
Ei varsinaisesti liity aloituksen kysymykseen, mutta mallintavien kanssa pelehtivät voivat, toki laitteestaan vähän riippuen, rakennella noita itsekin aika helposti. Ei vaadi kahta vahvistinmallinnostakaan, koska jotkin laitteet eivät siihen edes pysty, kun lykkää levityksen vasta vahvistinmallin perään. Jos haluaa vielä enemmän eroa kanavien välille, niin eri kaappimallit vasemmalle ja oikealle.
 
E: Meni viiveet ja vireet sekaisin, mutta molempi parempi. Saa ainakin mehukkaan sekasotkun aikaan.

Paljonkohan Eventiden Harmonizeria käytettiin ja edelleen käytetään? Nimenomaan niiden MicroPitch, jolla saadaan W/D/W asetelma, missä levitykset on pienellä predelaylla sekä kevyellä vireen nostolla ja laskulla.
 
Itse tungen Eventiden MicroPitch plugarin miltei kaikkeen. Eri asetuksin tosin. Ja samalla lailla kuin monen muun kanssa, eli ei välittis huomaa kun on päällä, mutta huomaa heti kun on pois päältä. Poislukien siis jos haluaa tehdä jotain extreme efektijutskia.

Otustelija: Paljonkohan Eventiden Harmonizeria käytettiin ja edelleen käytetään? Nimenomaan niiden MicroPitch, jolla saadaan W/D/W asetelma, missä levitykset on pienellä predelaylla sekä kevyellä vireen nostolla ja laskulla.
 
Itse tungen Eventiden MicroPitch plugarin miltei kaikkeen. Eri asetuksin tosin. Ja samalla lailla kuin monen muun kanssa, eli ei välittis huomaa kun on päällä, mutta huomaa heti kun on pois päältä. Poislukien siis jos haluaa tehdä jotain extreme efektijutskia.
 
Itsellä on ainakin Soundtoysin Microshift aika kovassa käytössä miksatessa. Se lienee jonkinlainen mukaelma tuosta Harmonizerista. Mutta ei sitä joka raidalle voi tunkea tai tulee herkästi kaamea sotku.

Muovinen: Itsellä on ainakin Soundtoysin Microshift aika kovassa käytössä miksatessa. Se lienee jonkinlainen mukaelma tuosta Harmonizerista. Mutta ei sitä joka raidalle voi tunkea tai tulee herkästi kaamea sotku.
 
Joo, taitaa vanhaa Eventiden porukkaa olla Soundtoysilla.
 
Ja liika on liikaa, juu, mutta monikäyttöinen on. Itse pidän enempi Eventide MicroPitchistä, kun on paljon enemmän säätövaraa joten sitä läpinäkyvyyttä saa paremmin tehtyä.