Rock, pop, alternative ›

Onko joku testannut tuota rockawayn kurssia? Käydäänkö siinä siis muutama biisi perusteellisesti läpi vai enemmän yleisiä soittoteknisiä hommia/skaaloja ym..
 
Tuleekohan tuon vinyylin mukana mitään latauskoodia tms..
 
Tekisi mirli vinnyli hommata jemmaan mutta myin juuri vinyylisoittimet pois.

tumssi: Onko joku testannut tuota rockawayn kurssia? Käydäänkö siinä siis muutama biisi perusteellisesti läpi vai enemmän yleisiä soittoteknisiä hommia/skaaloja ym..
 
Tuleekohan tuon vinyylin mukana mitään latauskoodia tms..
 
Tekisi mirli vinnyli hommata jemmaan mutta myin juuri vinyylisoittimet pois.
 
Eikös Rockawaylle ollut ilmainen kokeilujakso? Kokeile siis ensin sitä...
https://app.rockway.fi/login/signup

Nyt on uusin kirja luettu. On se huikea retrospektiivi, taidearkeologinen kaivaus. Tarina vie mukanaan."Haaga-soundi" on hauska termi. Odotan innolla ykkösalbumin digiversion remixiä. Olen hieman hämmästynyt ettei Petrin Les Paulin edellinen omistaja ole astunut esiin. Hyvin harvinainen malli Suomessa, ei varmaan montaa maassa ole.
 
Soitin treenikämpässä Krunikassa 1994. Siellä kun mentiin oliko se nyt Meritullinkatu 11 kohdalta sinne takapihalle sitä luiskaa pitkin. Five Fifteen oli siellä myös. Tuli nukuttuakin siellä pari yötä. Hanoin remixiä kuunnellessa tuli kuunneltua pitkästä aikaa Tri-Logya kirjan kommentit mielessä. Olin unohtanut kuinka hienoja biisejä "For All Mankind " ja "Time" ovat.

GrooverMan: Olisi ihan todella kiinnostavaa kuulla studioäänityksiä Joutsimäen ajalta, eka levyhän tehtiin jo kertaalleen ilmeisesti hänen kanssaan? Rumpali on bändissä aina todella määrittävä tekijä ja ois kiinnostavaa kuulla miltä Kingston Wall kuulosti (ilmeisesti) paljon kovakätisemmän Joutsimäen kanssa.
 
Kaivarin keikka joo, mutta siitä ei ihan täysin saa selvää.
 
Kaivarin keikalla ainakin huomaa, että huomattavasti suorempi (ehkä rockimpi) tyyli soittaa. Fillit ei pyöri samalla tavalla kuin Kuoppiksella ja soittoa ehkä varioidaan vähemmän.
 
Onko se sitten hyvä vai huono juttu, niin mä sanoisin että makuasia ja ehkä jopa biisikohtainen asia.

Moikka!
 
Kiitos näistä kommenteista, todella koskettavaa luettavaa. Tässä Petrin tarinassa on kyllä tarttumapintaa monelle, itselläkin oli huomattavasti iäkkäämmät vanhemmat ja oma isäni kuoli kun olin nuori. Sen kummemmin en ole pohtinut mikä kaikki on vaikuttanut mihinkin, mutta itselleni tämän kirjan kirjoittaminen oli kyllä todella eheyttävä kokemus ja muutti paljon muistikuvia positiivisempaan suuntaan. Samaa toivon kaikille, jotka kirjan lukevat, eli vaikka kirjan perustaso on laitteissa, on se kaikista syvin taso juurikin omien nuoruuden traumojen parantamisessa.
 
Kimmo
 
shuffle: Katsoin tubesta videon siitä 1990 Kaivarin keikasta. Omaan makuun aika hyvin veti se vanha rumpalikin, ei mikään tumpelo. Pete kehittyi kitaristina paljon 1990-1992.
Jännä katsoa bändiä joka on yhden naksauksen päässä siitä, että kaikki loksahtaa kohdilleen. Niin lähellä jo, mutta se viimeinen askel on vielä jäljellä.
 
Tuosta Peten päänsisäisestä maailmasta ennen loppua kun paljon on puhuttu, niin oma vaatimaton ja nöyrä kyökkipsykologinen mielipiteeni on, että isän ikä oli siinä yksi suuri tekijä. Mielenterveyden häiriöiden todennäköisyys kolminkertaistuu, jos isän ikä on 50 vuotta lapsen syntyessä. (Wiki:paternal age effect). Toinen tekijä oli äidin poissaolevuus, mikä johti siihen että faijä kasvatti lapset ja isän vaikutus vanhempana voimistui paljon.
 
Olen funtsinut asiaa, kun itse kuljin paljon samaa polkua. Olen vuotta nuorempi kuin Pete, isäni oli syntyessäni iäkkäämpi, äitini lähti ja jäin isäni kanssa kahden. Kävelin Hesperian vastaanottoon kesäkuussa 1996 ja pyysin päästä sisälle, ja pääsin. Ensin sanoivat että "joo voit sit lähteä koska haluat", ja sitten en enää päässyt ulos pariin kuukauteen. Sitä en ymmärrä, miksei Pete päässyt sisään silloin.
 
Nämä ovat herkkiä asioista enkä halua repiä ketään, mutta kirjoitan nyt kuitenkin oman näkemykseni asiasta. Tietysti jokaisen pään sisältöön vaikuttaa sata muutakin asiaa.

Moikka!
 
Tässä vielä taannoisen kirjanjulkkaribileiden "virallinen" julkaisu tsekattavaksi.
 
https://www.youtube.com/watch?v=ebwzltZLIyk
 
Bändiosuuden audio on yhdistelmä miksauspöydästä äänitettyä ja jälkikäteen miksattua, sekä tilaääntä, joten oikein hyvän kuvan antaa tuon illan meiningistä.
 
Samainen The Kinky Thing kokoonpano vetää perjantaina 12.5. Kallion Lepakkomiehessä, joten siinä on seuraavat Kingston Wall-kokoontumisajot luvassa. Itse toivon, että päivä on mulle suotuisa ja, että pääsen paikalle.
 
KA

Tämän päivän Hesarin jutussa KW:n levyjen uudelleenmiksauksesta. Huvittava tuo juttu sikäli, että toimittajalla ei ole selvästikään mitään hajua siitä mistä kirjoittaa.
 
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-200 … re=61f73717186cc9eb980f8fca440eb75d

Henri Henri Olavi: Tämän päivän Hesarin jutussa KW:n levyjen uudelleenmiksauksesta. Huvittava tuo juttu sikäli, että toimittajalla ei ole selvästikään mitään hajua siitä mistä kirjoittaa.
 
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-200 … re=61f73717186cc9eb980f8fca440eb75d
 
Haittaako tuo kun koko artikkeli on selkeästi myös kirjoitettu niille joilla ei ole mitään hajua koko touhusta?

Seba: Haittaako tuo kun koko artikkeli on selkeästi myös kirjoitettu niille joilla ei ole mitään hajua koko touhusta?
 
Se ei haittaa, mutta se hieman haittaa, että siellä on asiavirheitä.

Henri Henri Olavi: Se ei haittaa, mutta se hieman haittaa, että siellä on asiavirheitä.
 
Mitäs siellä oli, kun en bongannut mitään

Siellä sanottiin että miksauspöydällä voisi poistaa nauhalta kohtia. Ei voi, ellei tässä sitten tarkoitettu kanavien mutetusta.

Henri Henri Olavi: Siellä sanottiin että miksauspöydällä voisi poistaa nauhalta kohtia. Ei voi, ellei tässä sitten tarkoitettu kanavien mutetusta.
 
Eiks se nyt diginä miksausta tehdessä oo ihan perus että niitä vähän poistellaan, lisäillään ja korjaillaan miksatessa levyä dawilla?
En nyt usko että tuossa tarkoitettiin mitään livemiksausta analogipöydällä.

Seba: Eiks se nyt diginä miksausta tehdessä oo ihan perus että niitä vähän poistellaan, lisäillään ja korjaillaan miksatessa levyä dawilla?
En nyt usko että tuossa tarkoitettiin mitään livemiksausta analogipöydällä.
 
Ei sitä miksauspöydässä tehdä. Nauhaa leikataan joko käsin tai sellaisella "edit-block:lla", tai jos raidat tuodaan DAW:iin, niin sitten tietokoneella. Tuossa jutussa puhuttiin nauhasta, ei digistä.
 
"Nauhurin raidoille äänitettyjä osuuksia voitiin korostaa tai poistaa kokonaan"
 
Ehkä tässä tarkoitettiin mutettamista.

Henri Henri Olavi:
 
"Nauhurin raidoille äänitettyjä osuuksia voitiin korostaa tai poistaa kokonaan"
 
No mutta hyvänen aika. Tämähän on koko miksaamisen idea, käsitellä raitoja. Oliko jotain muuta?
 
Mä vähän ihmettelin tuota tietämättömyyskommenttia, kun ajattelee, että Roope on suht. kokenut ammattimies ja toimittaja Ilkka Mattilakin soittanut useammallakin levyllä kasarilta eteenpäin ja tuottanutkin pari plattaa.

"1960-luvulla yleistyneen moniraitaäänityksen ansiosta miksauspöydästä tuli myös musiikki-instrumentti, jolla muokattiin sovitusta tai jopa kappaleen rakennetta. Nauhurin raidoille äänitettyjä osuuksia voitiin korostaa tai poistaa kokonaan tai osittain ja muokata jälkikäteen efektilaitteilla."
 
Eli tämä virke?
Eikös tässä nyt lähinnä puhuta siitä erosta tuota edeltävään 1 raidan äänitykseen että siihen verrattuna eri raitoja pystyi käsitellä?
Eli tuosta ymmärtäisi nimenomaan että voi mutettaa paskat raidat kokonaan tai osittain pois ja efektöidä niitä?
 
En nyt ymmärrä missä se asiavirhe on mutta toisaalta en ole mikään miksaajakaan.

En tiedä, mutta miltä teidän mielestä tuo I-levyn 2023-mix kuulostaa?

McNulty: En tiedä, mutta miltä teidän mielestä tuo I-levyn 2023-mix kuulostaa?
 
Odottelen digijulkaisua. Vinskahommat on sen verran kalliita että mielellään kuulen hieman uutta miksausta ennen ostopäätöstä.
 
En epäile hetkeäkään etteikö Robert & Co olisi tehnyt huippuluokan työtä, tähän mennessä vain itselle nämä uudelleen miksatut klassikkolevyt (mm. Beatles, Bob Dylan, Hanoi Rocks) ovat olleet osastoa ihan kivoja mutta tarpeettomia. Tiedän että monille ne ovat olleet todella merkittäviä, toivon että sama tapahtuu mulle KW ykkösen kohdalla. Oon nyt pitkästä aikaa kuunnellut alkuperäistä miksausta "sillä korvalla" valmistautuen kuulemaan uuden miksauksen. Täytyy kyllä sanoa että tykkään alkuperäisestä miksauksesta, ymmärrän kyllä ajatuksen että siellä on aikansa miksausteknisiä juttuja joita voi tehdä paremmin/toisin, kitaran yläpäässä on kireyttä/vaiheisuutta jne. Mutta mun mielestä esim rummut saundaa alkuperäisessä aivan helvetin hyvältä (paremmalta kuin kakkosella), ja ylipäänsä ykkösellä on tavoitettu koko paketissa se räjähtävä energia ja jopa agressiivinen lento jonka bändiin liitän.
 
Mutta, mielenkiinnolla todella odotan uuttakin miksausta.

Moikka!
 
Joudun tarkentamaan tätä, että en ole "oikolukenut" tai "korjannut" tätä blogia. Luin tekstin kerran läpi ja korjasin vahvistimen mallin oikeaksi.
 
Teroitin kommentissani myös, että artikkeli sisältää niin paljon spekulointia, että en voi noita vahvistaa, saati voinut kirjaan kirjoittaa ja, että blogissa voi toki kirjoittaa mitä haluat.
 
Lisään vielä, että kiitän todella paljon inspiraatiosta ja avustasi Petri Wallin kitaran eri osien tunnistamisessa, mutta itse olen todella tarkka siinä, että pysyn faktoissa ja se, mitä kirjassa lukee on faktatarkistettua tietoa ja sitä mitä ei ole voitu tarkistaa on jätetty pois.
 
Tämä kommentti sen takia, etteivät faktat ja spekulaatiot taas kerran sekoitu ja ala elämään omaa elämäänsä.
 
Parhain terveisin
 
KA
 
McNulty: Lupasin jokin aika takaperin hieman kirjoitella lisää Pete Wallin kitarasta. Tässä se oma kehäpäätelmä ja sekava sepustus nyt sitten seisoo.
 
https://olisikoteillahetkiaikaa.wor … lista-ja-vahan-gibson-les-paulista/
 
Kiitos Kimmolle oikoluvusta, korjauksista ja rohkaisusta "höyrytä" asiasta vielä tovi.
 
Mennään jo aika syvälle kitarakamojen nysväämiseen, mutta on siellä hieman asiaa itse bändistäkin ja siitä miten minä KW:n musiikkiin törmäsin.
 
Saa lukea, mutta ei ole pakko.

Kipander: Moikka!
 
Joudun tarkentamaan tätä, että en ole "oikolukenut" tai "korjannut" tätä blogia. Luin tekstin kerran läpi ja korjasin vahvistimen mallin oikeaksi.
 
Joo, oikoluku oli väärä sanavalinta. Sori.
Kiitos kuitenkin kun korjasit tuon styrkkarin ja luit juttuni.
 
Teroitin kommentissani myös, että artikkeli sisältää niin paljon spekulointia, että en voi noita vahvistaa, saati voinut kirjaan kirjoittaa ja, että blogissa voi toki kirjoittaa mitä haluat.
 
Pitää paikkansa. Blogi on huomattavasti vapaampi formaatti kuin faktakirjallisuus.
 
Haastan vielä hieman tästä asiasta, koska olen nyt kaksi vuosikymmentä käynyt asiaa läpi ja olen eri mieltä siitä että kirjoitukseni sisältää "niin paljon spekulointia". Mielestäni toin blogissani esiin ihan päteviä perusteita ja perusteluja päätelmieni tueksi. Ne perustuvat faktoihin, ei siihen että olisin itse niitä keksinyt tai tempaissut tuulesta.
 
Kitaran alkuperäinen väri, siis väite Goldtopista, taisi olla blogikirjoitukseni suurin yksittäinen spekulaatio. Senkin tuon kyllä blogissa ilmi ja toteankin, että vaikka alkuperäinen väri ei olisikaan ollut Goldtop, niin ei tuo petsattu tai lakattu ruskeakaan ollut se, millä värillä kitara tehtaalta tuli. Ts. kitaraa oli pitänyt sen osalta modata joka tapauksessa.
 
Annan tekstissäni myös selkeitä perusteluja sille, miksei kitara ollut alunperin esim. Cherry, Cherry Sunburst tai Tobacco Sunburst -viimeistelyllä. Syy siihen on se, että Peten kitaran takapuoli on sama vaalean ruskea kuin kyseisen aikakauden (1970-1974/1975 Gibson Les Paul Deluxe) Goldtopeissa. Muissa Deluxe-malleissa ei ole vaalean ruskeaa takapuolta. Ihan pelkästään sen takia voidaan melko varmasti olettaa kitaran olleen GT-värityksellä tehtaalta tullessaan. Ei tietystikään 100%, mutta melko varmoja. Tämä oli se blogin spekulatiivisin osa, mutta silti perusteltu.
 
- Cherry ja myöhemmin vuodesta '75 eteenpäin Red Wine-värisissä LP Deluxeissa oli punainen perspuoli, ei vaalean ruskea.
- Cherry bursteissa ja Tobacco bursteissa oli kitaran takaosakin burst-värityksellä ja samoja sävyjä oli myös kaulassa ja lavassa. Peten kitarassa tasainen vaalean ruskea.
- Samoin '75 kuvastoon tulleet Red ja Blue Sparklet olivat kauttaaltaan kyseisellä värillä. Ne olivat siis myös takaa Red tai Blue Sparkle värillä.
- Gibson Les Paul Deluxe Walnut tai Walnut Gold se ei voinut olla (näitä valmistettiin vuosina 1971 ja 1972), koska silloin kansipuu olisi ollut pähkinäpuuta eikä vaahteraa.
- Lisäksi LP Deluxe Natural vaihtoehto ilmestyi vasta vuoden 1975 aikana saataville. Periaatteessa Peten skeba olisi voinut olla '75 Natural ja viimeisteltynä myöhemmin uudelleen, mutta niiden kansipuut olivat pääosin kolmesta palasta. Lisäksi niissä oli vaahterakaula, ei mahonkikaula kuten Peten skebassa. Kuten kirjassakin mainitaan, maan johtava kitaravalmistaja totesi Peten kitaran kaulan olevan mahonkia, ei vaahteraa. LP Deluxe Natural vuodenta 1975 se ei siis voinut olla.
 
Yksistään näiden tietojen valossa voidaan todeta, että AINOA värivaihtoehto vuosien 1970-1975 välillä Gibson Les Paul Deluxessa, jossa on vaalean ruskea takaosa, on Goldtop. Tämä selviää, kun tutkii Gibson Les Paul Deluxe -malleja vuosien 1969-1985 väliltä. Peten kitaran tapauksessa em. otanta 1970-1975 väliltä on määräävä.
 
Täältä voi kurkata kuinka monta Deluxea toimitettiin missäkin värissä ja minä vuonna.
https://www.vintageguitarandbass.com/gibson/Les_Paul_Deluxe.php
 
Goldtop siis yleisin, Cherry Sunburst toiseksi yleisin. Yhdessä muodostivat noin 2/3 kaikista Deluxeista mitä tehtaalta lähti pihalle.
 
Väite Goldtopista ei siis ole 100% varmaa, mutta se on edellä mainitun mukaisesti perusteltu. Toki, väitteeni ja spekulaation saa kumota tai haastaa. Ihan mielelläni vastaanotan faktisen tiedon, jos asia joskus selviää. Tai jos jollain on parempi perusteltu esitys.
 
Nopeasti vielä muut blogin asiat, joiden osalta ihmettelen sitä "paljoa spekulointia".
- Minun ja KW:n historia. Faktaa.
- Peten mt-ongelmat ja kuolema. Faktaa.
- Gibsonin ja Les Paulien historia. Faktaa.
- P.A.F.-mikkien valmistus ja toleranssit. Faktaa.
- T-Top mikin puolitusta koskeva asia. Faktaa.
- Dirty Fingers asia. Faktaa.
- Symmetriset ja asymmetriset (unbucker) kelat. Faktaa.
- Millä saan samat soundit. Faktaa... tai no, lähinnä oma suositus ja havainto.
- Kiitos ja anteeksi. Faktaa.
 
Lisään vielä, että kiitän todella paljon inspiraatiosta ja avustasi Petri Wallin kitaran eri osien tunnistamisessa, mutta itse olen todella tarkka siinä, että pysyn faktoissa ja se, mitä kirjassa lukee on faktatarkistettua tietoa ja sitä mitä ei ole voitu tarkistaa on jätetty pois.
 
Ei mitään, suuren suuri kiitos itsellesi. Kirja on tottakai täysin eri asia kuin meikäläisen hätäisesti kyhätty blogikirjoitus. Ymmärrän täysin miksi tietyt asiat ovat jääneet tai jätetty pois kirjasta. Siksi blogit ovatkin hyvä mahdollisuus pohtia lisää aiheesta ja aiheen vierestä. Samoin tuolla toisaalla oli mielenkiintoista kuulla Häikiön Jukalta Peten kitarakamppeista Moonshine Makersin ajalta. Varsinkin kun Jukka on itsekin kitarakamanysvääjä ja kiinnittänyt huomiota detaileihin. Ne ovat tietysti yksittäisen henkilön näkemyksiä / kokemuksia, mutta mielestäni yhtä tärkeitä siinä missä kenen tahansa muun haastatellun kommentit ja toteamukset.
 
Tämä kommentti sen takia, etteivät faktat ja spekulaatiot taas kerran sekoitu ja ala elämään omaa elämäänsä.
 
Juu, fakta on se, ettemme tiedä kitaran alkuperäistä väriä tai sävyä. Sen kuitenkin tiedämme ettei nykyinen väritys ole alkuperäinen.
Spekulatiivinen blogikirjoitus ei siis hämärrä faktaa, mutta esittää varteenotettavia seikkoja perusteluineen. Samaa poissulkevaa metodia käytetään esim. viranomaistoiminnassa, kun rikostutkinnassa suljetaan pois epäiltyjä perustuen vaikkapa epäillyn alibiin. Samalla tavalla poissuljin vaihtoehtoja alkuperäisestä värityksestä.
 
Mun osalta tämä juttu olkoon tässä. Kiitos ja anteeksi.