Kitarat: kitarakamat ›

Laulava Kylätohtori: Gibson omistaa Epiphonen...
 
Niin omistaa, mutta kysymys olikin että miksi vain Japanissa olevissa Epeissä on open book lapa eikä maailmanlaajuisesti. Ei voi ymmärtää.

tuskiz: Niin omistaa, mutta kysymys olikin että miksi vain Japanissa olevissa Epeissä on open book lapa eikä maailmanlaajuisesti. Ei voi ymmärtää.
 
Miksi olisi? Jos Epi tykkää lavastaan ja on siitä ylpeä - onhan sillä jo perinteitä (muistaakseni) yli tai ainakin lähemmäs sadan vuoden takaa. Ja toisaalta kai Gibson haluaa erottautua halpamerkistään. Ja tiettyihin special malleihin saadaan tiettyä mielikuvaa tekemällä niihin G-lapa...

tuskiz: Niin omistaa, mutta kysymys olikin että miksi vain Japanissa olevissa Epeissä on open book lapa eikä maailmanlaajuisesti. Ei voi ymmärtää.
 
Tähän voi olla monenlaisia syitä. Enkä niitä edes väitä kaikkia tietäväni...
 
Arvelisin kuitenkin yhden olevan sellainen, että ne myös ulkoisesti erottaa ihan tavallinenkin soittaja toisistaan.
Väärennöksiä kun ei tehdä pelkästään Kiinassa, vaan myös muuallakin ja on varmaan Gibsonille hyväksi että ainakin niitä väärennettyjä ei olisi niin kauheasti liikenteessä. Yksi sellainen seikka voi olla, ettei Epiphonen kitaroista tehdä sellaisia että ne saa pelkästään lavan logon muuttamalla väärennettyä...
 
Väärennöksiä tehdään kyllä joskus Epiphonenkin nimellä, mutta tuossa voisi olla yksi syy.
Myöskin on jo aika kauan ollut Epiphoneissa tuollainen lapa ja se on eräänlainen brändi sekin. Millekkään isommalle kitarafirmalle ei ole järkevää ihan joka vuosi muuttaa noita lapoja.
Myöskin Gibsonin tehtaalla kyllä tiedetään, että ne Epiphonet ja Gibsonit ovat molemmat suunnattu hieman erilaisille soittajille. Osaksi saattaa hinnat mennä ristiin joissain tapauksissa, mutta yleensä nuo arvokkaammat ovat Gibsoneita.
 
Tokikaan jos kitaralla soittaa, niin ei se lavan muotoilu ihan kauheasti soittajalle itselle näy. Jos verrataan Epiphonen ja Gibsonin tyypillistä 3/3 lapaa. Mielikuvat ovat sitten toisenlaisia asioita ja niillä voi olla hyvinkin suuri merkitys, vaikka itse soitettavuuteen tai soittoon joku ulkonäöllinen seikka ei niin vaikuttaisikaan.
Aika useasti hienoonkin kitaraan tai hienoon kitaran kanteen/grafikkaan kyllä silmä tottuu ajan kanssa ja se ei enää jatkossa merkitse ihan niin paljoa.
Toki jos soitin on jo alkujaan sellainen, ettei siitä tykkää-->Niin vaikka siihenkin saattaisi ajan kanssa oppia, voi olla ehkä järkevinta jättää kyseinen soitin hommaamatta.
 
E: Tähän vielä tämmöinen juttu, että kyllähän monet kitaralafkat tietää miten soittimia myydään. Ensin saman konsernin tekemän Grass Roots kitara ja sitten myöhemmin kun on varaa, niin ESP: kitara ja ehkäpä jopa tilataan oma custom sellainen.
Jos Gibsonilla ei olisi Epiphonen ja vaikka Fenderillä Squier merkkiä... tämän ESP ja Grass Roots ja LTD ohella, niin monikohan ostaisi vaikka LTD merkkisen kitaran?
Siis jos sen LTD:n muoto olisi aivan toisenlainen ja muutoinkin erilainen kuin missään ESP kitaroissa?
Samaa voi kysyä Squier ja Epiphonenkin ostajilta? Ostaisiko joku Squier merkkisiä soittimia jos ne olisi täysin erilaisia kuin mitä Fender tekee muutoin...
 
Myöskin moni Meksikon Fenderin ostaja saattaa myöhemmin hankkia jenkki Fenderin ja sitä Meksikon kitaraa on saattanut edeltää Squierin kitara...
Varmaan aika moni hankkii vaikka Epiphonen LP kitaran ensimmäiseksi kun tykkää sen mallisista soittimista. Joku tai jotkut esikuvat saattavat myös soitella Les Paulilla(ehkäpä Gibsonila), mutta se Gibson onkin sitten sellainen joka hommataan joskus myöhemmin.
 
Näin ollaan saatu "ostaja" koukkuun ja samoin tuo asia on hyvinkin monien merkkien kanssa, joita valmistetaan useammassa kuin yhdessä maassa ja erilaisissa hintaluokissa.
Silti noissa halvemmissa voi olla hyviä soittimia ja monesti niissä on jopa hinta/laatu-suhde paljon parempi kuin kalliimmissa jenkkikitaroissa. Jos ei sitten puhuta sellaisista, jotka on tehty täysin soittajan toiveiden mukaan ja tosiaan tiedetään mitä on haluttu ja se tulee käyttöön. Tällöin on kyllä kotimainen käsityö aika ylivoimainen vaihtoehto jos haluaa rahoilleen enemmän katetta. Toki jos lavassa pitää lukee joku tietty juttu, niin eihän siinä sitten mitään...
 
Koskapa jos soittimella ei soiteta, niin on aika sama mitä se on maksanut tai miten hyvä se on...
Soittimen hinta ja mahdollinen arvo EI ole sama asia kuin käyttöarvo. Se saattaa olla soittajan kannalta vain hyvä asia, jos ei ole turhan kranttu kaikkien juttujen kanssa :)

Mulla on grasrootsin presari ja kovasti olen pitänyt. Ostin lähtökohtaisesti keikkasoittimeksi, mutta kyllä sitä treeneissä tulee säännöllisesti käytettyä kalliimpien soittimien ohella.
Eka kappale jota katselin kivijalassa oli kaulataskun fitin osalta vähän kyseenalainen (kaula ei istunut ihan taskussa), muissa en mitään ongelmia havainnut kun paria kokeilin.
 
Mikin vaihdoin, vaikka sinällään pakottavaa tarvetta siihen ei ollut. Kyseessä enemmänkin tapa vs. tarve. Kokeilin vastaavan hintaluokan squiereita, uusia ja käytettyjä, ja tuo grasroots istui kaulaprofiilin osalta parhaiten käteen, juuri sopiva pyöreys.

fcpr: Mulla on grasrootsin presari ja kovasti olen pitänyt. Ostin lähtökohtaisesti keikkasoittimeksi, mutta kyllä sitä treeneissä tulee säännöllisesti käytettyä kalliimpien soittimien ohella.
Eka kappale jota katselin kivijalassa oli kaulataskun fitin osalta vähän kyseenalainen (kaula ei istunut ihan taskussa), muissa en mitään ongelmia havainnut kun paria kokeilin.
 
Mikin vaihdoin, vaikka sinällään pakottavaa tarvetta siihen ei ollut. Kyseessä enemmänkin tapa vs. tarve. Kokeilin vastaavan hintaluokan squiereita, uusia ja käytettyjä, ja tuo grasroots istui kaulaprofiilin osalta parhaiten käteen, juuri sopiva pyöreys.
 
Tosiaan, tuota presari basso kopiotahan myös tutkin samassa kaupassa kuin stratoakin, kun nyt tuo tuli puheeksi. En ole basisti, mutta täytyy sanoa, että tuo Grassrootsin kaula teki vaikutuksen mukavuudellaan. Jos basson soitto kärpänen joskus puraisee, niin vahva vaihtoehto mitä ergonomiaan tulee.

Stone: Nosto.
 
Miten nämä uudet Grassroots kitarat ja bassot, joita taas tuodaan maahan, niin onko millaista kuvaa tai analyysia käytössä tullut?
 
Mulla on vähän samaa kutinaa nyt. Erityisesti GrassRootsin Les Paul-mallit LS-57 (P90) ja LP-60 (humppari) houkuttaisi. 500-550 hujakoilla hintataso ainakin on siedettävä, vastaa suunnilleen Epiphonen mallistoa.
 
Vuoden takaa löytyi jotain arviota ihan suomeksi:
https://kitarablogi.com/2022/02/11/ … nkissa-seitseman-grassroots-mallia/