Kitarat: kitarakamat ›

Esitän vastalauseen.
 
Seuraavaksi listaamme hämmästyneet:
-
 
Lyhyt lista siis. Mutta...
 
Tässä vanhetessa alkaa kummasti pohdiskelemaan, josko sitä olisi voinut tehdä jonkun asian päin persettä yli puolisataa vuotta. Ja joskus huomaa että kyllä: Näin pääsi käymään.
 
Kun väitetään, että yleisö ei huomaa, ollaan tilanteessa jossa tarvitaan defenssi omalle alisuoritukselle. Niille, jotka eivät vietä tarpeeksi aikaa sanakirjojen äärellä, kerrottakoon että sanalla "defenssi" on meille maaseudun asukeille suomenkielisempi nimi. Se kirjoitetaan "paskapuhetta".
 
...
 
Olet setämies ja baarissa. Ilta on vaihtunut aamuksi, nousuhumala laskuksi ja kunnianhimoinen suunnitelmasi kosiskella Vennäänmaan Tatjaanaa, tuota kantabaarin Ferraria, on päivitetty Kahden Keskikaljan Astan vonkaamiseen. Tätä, koska maksasi kesti pidempään kuin saldosi. Ferrari on Ferrarin hintainen kyläkuppilassakin.
 
Taksin perävalot katoavat lumisateeseen ja tuntuvat vievän mennessään sen alkuillasta tuntemasi uudelleensyntyneen nuoruuden. Asta kikattelee viskinpolttamalla äänellään, viskelee vaatteitaan keittiösi lattialle ja vetää sinua Dr16:n voimalla kammarin suuntaan. Sinä olet tehnyt tätä jo aivan liian pitkään, eikä juuri nyt huvittaisi. Mutta Astan koirankorville vuosikymmenien kovassa käytössä hiertyneen virsikirjan kannet aukeavat ja sinut on kiinnitetty kanttoriksi.
 
Seuraavaksi musiikkia.
 
Asta ilmestyy baarille puolen päivän korvilla. Tatjaanakin on jo maisemissa ja yhdessä tylleröt särpivät minttu-Fernettiä pähkäillen eilisillan suoritusta.
- Sina se sitten lahdjit humppajyran matkaan illashta?
- Joo. Niinhän siinä pääsi käymään.
- No miten meni?
- ...
- No kerro njyt?
- Vähän oli, niinkuin olisi ollut valtiolla hommissa. Jyysti puolivetelällä, tylsästi ja aivan liian pitkään. Roiskaisi, pieraisi - varmaan lusikallisen lakanallekin - ja sammui. Että niinku pysyi suurin piirtein rytmissä, asentokin vaihtui oikeassa kohdassa ja saihan tuota vähän veisata. Mutta on sitä joskus saatu parempaakin.
 
...
 
Vaikka yleisö ei huomaa skriimerin sirujen eroja - tuskin edes tietää että siinä sellainen on - se huomaa kyllä asenteen. Jos ei muuta, niin alitajunnan puolella. Soittaja tietää kuitenkin, minkä kaluston kanssa on liikkeellä. JOS se siru antoi viimeisen tarvittavan nytkähdyksen kohti täydellistä soundia, yleisö - ymmärtämättä toki, miksi - kokee paremmalla fiiliksellä soittelevan pelimannin voimakkaammin.
 
Että silleen.

Yks frendi kuvaili hienosti sitä soittajien, ja erityisesti kitaransoittajien, kamarunkkauksen estettiikkaa; 90% asioista on aivan sama, ja lähtee soittotatsista, mutta se loppu 10% on sitä itselle parhaan loputonta etsimistä.
 
Olen samaa mieltä, ja vituttaa yli kaiken ne lässyttäjät jotka väheksyy jonkun toimintaa sillä, että "ei yleisö huomaa".
 
Toki tosta pitää erottaa se, että olisi erittäin ok jos se itse perustuote, eli soittaminen, olisi pääosassa tekemisessä. Mutta jos ei ole, ja jonkun harrastus on pohtia laitteiden sielunmaailmaa, niin se ei ole muilta pois. Ellei tämä pohtija ole sun sessiossa soittamassa tai kuluta sun aikaa keikalla nysväämällä omaa setuppiaan hallitsematta asiaa. Sitten se on muidenkin kuin k.o.hahmon asia.

Totean tähän jälleen kerran, että yleisö tietenkin huomaa ja kuulee tietyn pisteen jälkeen pahimmillaan jopa ihan kaiken, mutta ehdottomasti suurinta osaa ei siitä huolimatta kiinnosta kitaristin kama-arsenaali pätkääkään.

Oiskohan tämä nyt niitä asioita, joissa on useampi totuus. Yleisö ei huomaa voi tarkoittaa sitä, että ei oteta sitä viiden tonnin kitaraa kännissä vesisateeseen tai sitä, että ei jakseta treenata sitä kertosäettä kunnolla kun "ei ne kuitenkaan huomaa". Ja sitten on taas nuo Wanhan Wetäjän kertomukset joissa yleisö ei tosiaan huomaa tai huomaa eri asiat kuin soittaja ehkä haluaisi heidän huomaavan.
 
Yhdyn kyllä vahvasti tuohon näkemykseen, että soittajalle se soundihinkkaus, jota yleisö ei huomaa, voi lisätä tekemisen intoa. Mutta kaikille asia ei välttämättä ole näin. Kait se ihmepiirikin asettuu johonkin tähän, mutta ehkei liikaa kannata syyllistää kitaristiraukkaa, joka ei sellaista ole purkkiinsa laittanut.

BugBadWolf: Esitän vastalauseen.
Niin aina.
 
Kun väitetään, että yleisö ei huomaa, ollaan tilanteessa jossa tarvitaan defenssi omalle alisuoritukselle. Niille, jotka eivät vietä tarpeeksi aikaa sanakirjojen äärellä, kerrottakoon että sanalla "defenssi" on meille maaseudun asukeille suomenkielisempi nimi. Se kirjoitetaan "paskapuhetta".
Oi sinä sanaseppo jeesustelija joka alentavaan MINÄ tiedän kaikesta kaiken opettaja/johtaja/päällikkötyyiin jaksat jeesustella asioista joista ei tunnu olevan omaa kokemusta, viittaan ns kintaalla jutuillesi tai sanon legendaarisen Posion Hempan tokaisun mitä hän käytti ärsyttäviin turakaisiin "Palaa lähtöruutuun" .
 
Vaikka yleisö ei huomaa skriimerin sirujen eroja - tuskin edes tietää että siinä sellainen on - se huomaa kyllä asenteen.
Jotkut huomaa jopa vääränlaiset kengät, vedin kerran ekan setin roudauskamppeissa eli farkuissa ja kulahtaneissa lenkkareissa, myöhästyttiin aivan jumalattoman lumisateen takia niin paljon että just ja just saatiin kamat kasaan kun klo löi 20.00. Eräs rouva veti hirveet pultit vaikka soittoon mun kuteet eivät vaikuttaneet mitenkään. Toisaalta voihan olla että lenkkareissa oli parempi soundi kuin lakerikengissä ja muutenkin tuo vapaampi asu vs humppahaarniska saattoi saada soittoni ja lauluni epätavallisen komiaan lentoon, valitettavasti tästä ei ole tallannettua tietoa.
 
Jos ei muuta, niin alitajunnan puolella.
Liekö perustopeilla oikeen mitään tajuntaa? Soittakaa humppaa, soittakaa sitä ja tätä, soittakaa hiljempaa, soittakaa taksi. Aivan stanan sama, yleisöä ei voi koskaan aliarvioida liikaa, sanoi Topi Kärki aikoinaan kun huttuja sävelsi, oliko oikeassa, kenties jossain määrin. Sinänsä oikeen hyvä että topit eivät ymmärrä soittamisesta ja musasta oikeen mitään, moni "ura", omani mukaan lukien, olisi jäänyt kokematta eikä olisi paskoja bandeja ja huonoa musaa edes olemassa, pelkkää jatsia kuunneltaisiin ja parhaat jopa soittaisivat sitä silmät kierossa ja kaikilla olisi niin vtun mukavaa.
 
Soittaja tietää kuitenkin, minkä kaluston kanssa on liikkeellä. JOS se siru antoi viimeisen tarvittavan nytkähdyksen kohti täydellistä soundia, yleisö - ymmärtämättä toki, miksi - kokee paremmalla fiiliksellä soittelevan pelimannin voimakkaammin.
Voehan vttu sun juttujas, tuostahan saisi vaikka elokuvan "Ihmesiru" pääosassa Esa Pulliainen https://www.f-musiikki.fi/epseries-fuzz-pedal-epfuzz.html
Punaviinisponsori täältä https://www.vivino.com/US/en/andretta-esa/w/2894823
 
Että silleen.
Just.

Jos saat sen "viimeisen tarvittavan nytkähdyksen" jostain sirusta joka sokkotestissä kuulostaa ihan samalta kuin kaikki muutkin saman tarkoituksen sirut niin suosittelen uhraamaan muutaman minuutin ihan vaan treenaamiseen ja kokeileen saisitko sillä aikaan vaikka vähän isomman nytkähdyksen. Lupaan ettei aikasi mene ainakaan enempää hukkaan.
 
Jos soittotatsi on kiinni jostain operaatiovahvistimesta niin ei kateeksi käy...
 
Ja onhan noiden erilaisten piirien vaikutuksista ihan kiva teoretisoida mutta loppujen lopuksi niiden oparien hienonhienot erot on oikeesti ihan tippa meressä kun mietitään koko signaalipolkua, edes sitä suppeaa joka on itse efektissä. Väittäisin, että kun käännät päätäsi 10-astetta niin silläkin on suurempi vaikutus soundiin kuin sillä onko Tube Screamerissäsi 4580, 5532, 704 vai 1458 opari. Mutta ymmärrän toki, että "kustomoinnilla" on kiva leikkiä ja siihenkin tarvitaan enemmän arsenaalia kuin tylsät tyhjiöputket, eri väriset tolexit, kaunis maalaus tai logo kotelossa tai vaikkapa kitaranhihnat. Noita piirejähän osaa yleensä Erkkikin vaihdella ymmärtämättä mitään muuta sen kummemmin laitteen sielunelämästä.
 
Ja yleisö takuulla kuulee ja aistii moniakin juttuja mutta jotain suhteellisuuden tajua nyt kehiin! Se on vain operaatiovahvistin ja niiden kaikkien perimmäinen tarkoitus on toimia samalla tavalla. :-)

teemu-t-k:
Ja yleisö takuulla kuulee ja aistii moniakin juttuja mutta jotain suhteellisuuden tajua nyt kehiin! Se on vain operaatiovahvistin ja niiden kaikkien perimmäinen tarkoitus on toimia samalla tavalla. :-)
 
Sehän siinä onkin, että jos se onkin niin paska ettei se toimi samalla tavalla.

tavan elektroniikkamittalaitteilla on melkoisen vaikeaa
 
Riippuu mittalaitteista ja siitä, mitä mitataan. Tavan kuluttajaspeksatuilla komponenteilla on heittämällä 10-20% toleranssit suuntaansa ja kyllä sen esim. sweeppaavalla oskillaattorilla ja spektrianalysaattorilla vertaillen vinguttaessa huomaa.

Olen yhtä skeptinen screamer-lutikoiden kuultavan eron suhteen kuin moni muukin, mutta turha huuhaasta on valittaa, placebo-efekti saattaa hyvinkin parantaa soittajan fiilistä ja sitä kautta suoritusta.
 
Ja "yleisöstä" puhuminen aivan kuin se olisi jokin vakio ameeba on keskustelua haittaava yleistys. On erilaisia yleisöjä. Joskus yleisönä voi olla musiikkilehden toimitus pikkujouluissaan, ja silloin huomataan epäkurantit soundit varmasti tarkemmin kuin perus tanssikapakassa.
 
Sikälihän yleisö tosiaan huomioi soundin että esitettävälle genrelle ominaiseen soundiin on hyvä pyrkiä. Ettei humppaa rytistetä ihan stoner-pörinällä.

...kuluttajaspeksatuilla komponenteilla on heittlämällä 10-20% toleranssit suuntaansa ja kyllä sen esim. sweeppaavalla oskillaattorilla ja spektrianalysaattorilla vertaillen vinguttaessa huomaa.
 
Hih, spektrillä. Soitinkäytössä, hih. Totta kai eroja on, koska kaikilla komponenteilla on toleranssit, speksistä riippumatta. Siksi jo aiemmin kuittasin, että vaikka kaikki osat voisi vaihtaa "parempiin", hyöty on pääosin hifistelyä. Toleranssit pienenevät mutteivät katoa. Jostain on vain löydettävä "riittävä" taso. Oikeilla hifisteillä sitä ei oikeastaan ole, koska mikään ei riitä. Kuulumattomatkin asiat pitää hioa loppuun eikä uskoa omia korviaan. Faktatiedot eivät tunnetusti auta uskovaa.
 
Selvennykseksi: drastiset modifikaatiot voivat tuoda drastisen, siis kuultavan ja toiminnallisen muutoksen, kuten IsoPaha7sus4 kertoi. Sellaiset ovat taas termistä "hifistely" kaukana.
 
Jotkut huomaa jopa vääränlaiset kengät, vedin kerran ekan setin roudauskamppeissa eli farkuissa ja kulahtaneissa lenkkareissa, myöhästyttiin aivan jumalattoman lumisateen takia... Eräs rouva veti hirveet pultit vaikka soittoon mun kuteet eivät vaikuttaneet mitenkään.
 
Tämähän on ns. ulkomusiikillinen asia. Kun musiikki ei enää kiinnosta, muut asiat alkavat puskea pintaan. Kerran sinfoniapändin kalustoa ja vaatteita jäi jonnekin Euroopan kentälle ja sekä pändi että kuoro olivat ensimmäisen keikan T-paidoissa. Toki kaikilla oli samanlaiset - ja mustat kengät ja housut. Tunnelma oli kaikkea muuta kuin pilalla, kun kapu selosti kommelluksia katsojille ja syyn poikkeavaan mutta yhtenäiseen ratkaisuun. Taisivat jopa naurahtaa asialle ja päästiin alkamaan.
 
Toisaalta olen käynyt katsomassa kaikenlaisia yhtyeitä, joitten yhdenmukainen sotisopa ja käytös on tuonut varsinkin hatarammille esityksille mietittyä uskottavuutta (ja valitettavasti myös toisinpäin). Yleisö etsii kokemusta. Siinä saundilla voi olla isokin merkitys, tai ainakin sitä saundia voi etsiä, kun nämä "muut asiat" ovat kunnossa. Luetun perusteellahan voi nyt jo sanoa ääneen, että soittajan kokemus voi olla vaikka ihmepiiristä(TM) kiinni.

msalama: Riippuu mittalaitteista ja siitä, mitä mitataan. Tavan kuluttajaspeksatuilla komponenteilla on heittämällä 10-20% toleranssit suuntaansa ja kyllä sen esim. sweeppaavalla oskillaattorilla ja spektrianalysaattorilla vertaillen vinguttaessa huomaa.
 
Ei huomaa ellei osaa etsiä. Spektrianalysaattori voi olla tarkkakin, mutta jos siellä syntyy vaikka harmonisia niin voipi olla ettei kotimittarit näytä yhtään mitään.

Onhan se melkoista, jos esiintyvän artistin psyyke ja soitto romahtavat, kun scriimärissä on väärä tsippi. Entäs, kun keikkapaikassa on paska akustiikka, ei kuule bändikavereita kunnolla tai omaa soittoa, kun äänimies ei osaa asiaansa tai muuta kivaa. Jos maailma romahtaa tsipistä, niin mitenkäs sitten? Tulee tenkka poo...
 
Mistään mitään tiiä, mutta kyllähän noilla pikkujutuilla voi olla kuultavissa oleva vaikutus kotona, vaikka luukuttelisi vähän lujempaakin. Viimeistään plasebon tiukentaessa otettaan. Mutta ainakin omat korvat loppuvat keikalla/treeneissä ja kaikki saatanan turaaminen tuntuu sillä hetkellä niin kovin turhalta. Mutta miksi sitten taas sama homma jatkuu? Sitäpä en tiiä. Ehkä joku aivovamma tai jotain...

Mistä muuten tulee se oletus et soitto ei kulje jos se taikasirun omaava spedu ei ookkaan käytössä?

erty: Mistä muuten tulee se oletus et soitto ei kulje jos se taikasirun omaava spedu ei ookkaan käytössä?
 
Eikös joillakin ollut (ainakin puheissa) vaatimuksena ihmisirut, ym. käärmeöljyt, että soitto kulkee kunnolla ja yleisökin sen sitten huomaa? Ja jos ei henkilökohtaisesti, niin ainakin esitettiin hypoteettista spekulointia asialla.

Ei, vaan että soitto kulkee optimoiduilla kamoilla _vielä paremmin_ .

Pauli Lappalainen: Sitten se on rikki.
 
Veikkaan, että ihan tavan elektroniikkamittalaitteilla on melkoisen vaikeaa saada noiden lutikoiden eroja todennettua, saati sitten ihmisoletettujen kuuloelimillä.
 
Toisaalta kukaanhan ei voi todentaa sitäkään, että joku kuulee tai ei kuule eroja äänissä.
 
Todelliset tai oletetut kuuloerot selviävät luotettavasti vain oikein järjestetyssä sokkotestissä. Jos kuuntelija tietää mitä kuuntelee astuu psykologia peliin.

Sokkotestit jos mikä ovat väsynein keksintö ikinä ;)

WanhaWetäjä: ...Voehan vttu sun juttujas,....
 
Se kirjoitetaan "vittu".
 
Sinä olet täydellinen esimerkki siitä "yleisö ei ymmärrä" -pelimannista. Pitäisi ehdottaa sinua tyyppikappaleeksi luonnonhistorialliseen museoon. Edustat kulttuuria, jossa tyhmiltä viedään rahat. Ja kehtaat vielä syyttää niitä onnettomia, jotka palkkasi maksavat.
 
Mutta on se hyvä, että rohkaistut kertomaan tästä foorumilla. Kun kerrot, kuinka humppaturien puolijumalaksi nostama Kärkikin on halveksinut niitä, joilta viinarahansa lypsi, ollaan asian ytimessä. Sinä et ole ainoa ongelmayksilö, vaan koko tanssilavakulttuuri on ollut moraalisesti rappiolla jo vuosikymmeniä. Ala kerää keskinkertaisuuksia, joille pääroolissa on rahastus ja jonkinlainen humppaturan versio rock-elämästä.
 
Kyllä. Ihminen on laumaeläin ja 95% koko roskasakista ei koskaan muodosta yhtään omaperäistä ajatusta. Mutta että yksi siitä samasta keskivertojen laumasta nostaa itsensä itse keksimillään säännöillä muiden yläpuolelle ja alkaa sen jälkeen syömään lopun nautalauman rahoilla...
 
Niin... Miksi langassa mnet ja huijaukset (tai jotain sinnepäin) ei puhuta leipiintyneiden humppaturien kusetuksista? Siitä, että yksi onnistunut valokuva ja printtipajan ammattitaito saivat TAAS uunotettua porukan maksamaan naamat norsunvitulla soiteleville ylimielisille tontuille tyhjästä.
 
Mitä muuten siihen tietämiseen tulee, eikös jokainen tiedä asioita rahkeidensa mukaan? Sinä "tiedät" ettei yleisö huomaa ja minä tiedän melkoisesti kaikesta muustakin. Huomenna tiedän enemmän kuin tänään. Soisin jokaisen - toki rahkeidensa mukaan - kokeilevan samaa.
 
Sinua, parahin WanhaWeräjä, vituttaa tällä hetkellä eniten se että minä olen oikeassa.
 
Niin pitääkin.
 
Ja teille muillekin tiedoksi... Opettelemalla pari sointua ja tavan tulkita paperille töhrittyjä kärpäsenpaskoja ei nouse ihmiskunnan yläpuolelle. Ei siitä ihan hirveästi kannata pullistua. Kannattaa mieluummin yrittää hoitaa hommansa kunnolla, niin ei sitten omatuntopäissään tarvitse kiukutella foorumeilla ihmiskunnan kataluutta. Ja jos homma ei maistu, se kannattaa lopettaa.
 
Ainahan sitä voi mennä töihin, jos tuntee itsensä niin köyhäksi että rahaa pitäisi saada. Kunhan ei kuitenkaan pitopalvelun tarjoilijaksi. Ei ole pakko mennä ihmisten pirskeitä pilaamaan missään roolissa.

teemu-t-k: Jos saat sen "viimeisen tarvittavan nytkähdyksen" jostain sirusta...
 
Kumman vahvasti väki siihen yhteen siruun nyt takertuu. Tarkoitushakuiselta vaikuttaa se, kun ottaa huomioon että asia kasvoi jo kauan sitten ulos ipaneesin kotelosta.
 
Ihminen, joka mälvää lelujensa kanssa, tietää niistä yleensä enemmän kuin se, joka ei. Ja yleensä sitä, joka tietää enemmän, on helpompi kuunnella.
 
On kustomointia ja "kustomointia". Koskaan ei voi tietää, kuka kumpaa harrastaa. Ja mitä siihen viimeiseen nytkähdykseen tulee, kannattaa muistaa se että ihmiset ovat erilaisia. Joku saa paketin valmiiksi pikkujutulla ja joku ei tunnista betonimyllyn ja kitaran soundieroja. Mutta kumpikin laji - ja toki noiden välimuodot - osallistuvat keskusteluun.
 
...joka ei tietenkään ole keskustelua, vaan painia. Niinkuin somen pilaamassa ihmiskunnassa aina.