 BugBadWolf01.01.2023 18:02:23 | |
|---|---|
WanhaWetäjä: ...Nippelitieto ei kiinnosta yhtään, se ei mun soittotaitoani paranna enkä usko... Tästä ei nyt oikein saa selvää, että kuinka vähän olet sallinut itsesi tietää laitteistasi. Siksipä pähkäilen nyt ihan yleisellä tasolla ja kaikille. Totuus, kiinnosti se ketään tai ei, on kuitenkin se että turhan harva vaivautuu opettelemaan laitteidensa käytön ja tekee tämän takia asiat itselleen turhan vaikeaksi. Sähkösoittimissa koko ketju säveltäjästä, soittajan aivojen kautta kaiuttimeen (oikeastaan vielä mikistä/line outista) PA:han osallistuu niin soundin, kuin soitettavuudenkin syntyyn. Kun nuo asiat ovat tasapainossa, soittaa paremmin. Se ei ole uskon asia, vaan kylmä totuus. Leipäpapeilla, ovat sitten minkä tahansa "kirkon" palveluksessa, on asenneongelma. Saarnaavat vain tavan vuoksi ja yleisö - se, joka heille palkan maksaa - on vain välttämätön paha. Ajatus toki syntyy, kun kirkkokansan simppeleimmät yksilöt ovat se ryhmä, joka tonttuilullaan eniten huomiota herättää. Vuosien varrella voi syntyä sekin väärä ajatus, että tullaan kuuntelemaan saarnaajaa, eikä saarnaa. Että saarnaaja olisi tärkeä. Muusikkoudessa ei pitäisi olla kysymys siitä, kuinka monta humppaa saa soitettua jyrän rutiinilla rimaa hipaisematta. Muusikon olisi hyvä siirtää teokseen ladattu tunne kuulijaansa. Jos ei tähän pysty, saati että ei edes halua, kannattaa palkkautua kaiuttimeksi marketin hissiin. En usko että minun juttujani kannattaa ottaa aina ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D | |
 WanhaWetäjä01.01.2023 20:53:56 (muokattu 01.01.2023 20:54:56) | |
BugBadWolf: Tästä ei nyt oikein saa selvää, että kuinka vähän olet sallinut itsesi tietää laitteistasi. Siksipä pähkäilen nyt ihan yleisellä tasolla ja kaikille. Digivehkeissä ei ole nippeleitä, on vaan nappuloita ja valikoita joiden kanssa riittää opettelua vaikka sama laite on ollut jo vuodesta 2016, toki lukuisia päivityksiä ja parannuksia on tullut vuosittain. Totuus, kiinnosti se ketään tai ei, on kuitenkin se että turhan harva vaivautuu opettelemaan laitteidensa käytön ja tekee tämän takia asiat itselleen turhan vaikeaksi. Sähkösoittimissa koko ketju säveltäjästä, soittajan aivojen kautta kaiuttimeen (oikeastaan vielä mikistä/line outista) PA:han osallistuu niin soundin, kuin soitettavuudenkin syntyyn. Kun nuo asiat ovat tasapainossa, soittaa paremmin. Se ei ole uskon asia, vaan kylmä totuus. Kylmä on myös tuo aiemmin mainitsemani totuus siitä että tulee paikkoja (jos tekee keikkaa) joissa ei pääse likellekkään sitä soundimaailmaa jolla on tottunut soittaan ja jolla on mukava soittaa. Syitä voi olla monia, paska lavasoundi/akustiikka, työhönsä leipääntynyt puukorva äänimies (laivoilla joskus), myös oma vireystila saattaa tehdä soittamisesta tuskaa ja siihen ei mikään nippelitieto auta. Leipäpapeilla, ovat sitten minkä tahansa "kirkon" palveluksessa, on asenneongelma. Saarnaavat vain tavan vuoksi ja yleisö - se, joka heille palkan maksaa - on vain välttämätön paha. Ajatus toki syntyy, kun kirkkokansan simppeleimmät yksilöt ovat se ryhmä, joka tonttuilullaan eniten huomiota herättää. Vuosien varrella voi syntyä sekin väärä ajatus, että tullaan kuuntelemaan saarnaajaa, eikä saarnaa. Että saarnaaja olisi tärkeä. "Leipäpappi" olen ollut aikoinaan, keikkaa oli 17/kk parin vuoden ajan putkeen, paloin loppuun ja pidin pari vuotta totaalista taukoa oikeastaan kaikesta musaan liittyvästä, jäin koti-isäksi. Muusikkoudessa ei pitäisi olla kysymys siitä, kuinka monta humppaa saa soitettua jyrän rutiinilla rimaa hipaisematta. Riman alta on menty monia satoja kertoja, kuuluu lajiin. Jos ja usein kun orkesteri on ns välttämätön paha niin kyllä se vääjäämättä heijastuu soittoonkin kuin myös aina ei tiedä minkälaisten mestareitten kanssa joutuu tekemisiin mennnessään tuurauskeikalle outojen hemmojen kanssa, solisteista puhumattakaan. Ylläreitä voi tulla monessa muodossa. Muusikon olisi hyvä siirtää teokseen ladattu tunne kuulijaansa. Paskan siirtely on hiukka hankalaa joskus mutta topille riittää kun laulu kuuluu, biisi on tuttu ja bandissa on haitari, tanssigenresta jos puhutaan. Niin ja kitaristi on hyvä jos osaa soittaa "Emman" ja muita kusenpolttaman keltaisia piikkilankaralleja, säröä pitää välttää. Jos ei tähän pysty, saati että ei edes halua, kannattaa palkkautua kaiuttimeksi marketin hissiin. Hissimusaa on kivaa soittaa, oikeasti paljon vaikeampaa kun moni luuleekaan. Mä en osaa mutta mieluummin sitä soittaa kuin diu diuta tai piikkilankaa. Ollaan hiljaa saadaan kalaa...ei sovi mulle eli perseitä ei nuolla! | |
| BugBadWolf 02.01.2023 01:01:40 | |
WanhaWetäjä: Digivehkeissä... On toki nappuloita. Moni ei vaivaudu opettelemaan niidenkään käyttöä (huomaa siis että en osoittele sormella sinua, vaan puhun vuosikymmenien aikana tekemistäni huomioista), vaan raapaisee sieltä jonkun tehdaspatchin ja sitten sisään vaan vaikka ei seisokaan. Digihimmeli on oikea vahvistin siinä missä putkiuuni ja hehtaarin lautakin. (joka asia olisi hyvä ymmärtää muutamien nimeltämainitsemattomien foorumilaistenkin) Kylmä on myös tuo aiemmin mainitsemani totuus siitä että tulee paikkoja (jos tekee keikkaa) joissa ei pääse likellekkään sitä soundimaailmaa... Toki. On kuitenkin hyvä muistaa että kun omat lelut ovat kunnossa, täydellinen konttaaminen ei tule vastaan niin helposti. Jos jää lainalelujen varaan, on tilanne toki aivan muuta. Mutta sanoisin että omissa valinnoissa voi siinäkin tilanteessa olla jotakin korjailtavaa. ...paloin loppuun ... Sen itse asiassa kuulee (lukee, jos nyt ihan kirjaimellisia ollaan). Jotenkin soittohommista vaikuttaa jäääneen päällimmäiseksi jonkinlainen paskan maku. Muistatkos vielä sen, miksi aloit soittohommiin? Jos vaikka löytäisit sen alkuperäisen innostuksen jostakin? Oikeassa seurassa löytynee. Tottahan sekin toki on, että kaikesta tulee työtä lopulta. Mutta yleensä soittohommien alku syntyi jonkinlaisesta intohimosta ja rakkaudesta lajiin. Toki on niitäkin, jotka tulivat bändihommiin (monesti aivan liian suureksi kuvitellun) statuksen himossa. Mutta harva niistä on roikkunut soittohommissa muutamaa teinikekkereiden keikkaa pidemmälle, kun huomasivat että taivaalta ei alkanutkaan satamaan pilluja. (niitä muuten sataa vain sellaisille, joille sataa ilman kitaraakin. Eli jos tätä lukee nyt sattumalta joku sellainen inselli, suosittelen että unohdat sen suunnitelman, jossa asia korjataan rocktähteyden avulla) ...Riman alta on menty monia satoja kertoja...Ylläreitä .. Juu. Ihan kaikkea voi sattua. Mutta jos sitä alkaa suhtautumaan seuraaviin keikkoihin niin, että lirauttaa omalla asenteellaan tossunsa märäksi jo ennen, lopulta ei lämpene millään lauteilla. Ja siitähän muuten tulee kierre. Yleisön ja pelimannin reaktiot ovat naimisissa keskenään. Sitten ollaan tilanteessa, jossa yleisö odottaa paskaa ja saa paskaa. Kukaan ei pety, mutta kaikkia vituttaa. Paskan siirtely on... ...navettahommia. Puhuin siitä, mitä säveltäjä on biisiinsä laittanut. Juu. Humppia on miljoona ja osa niistä ei ole kovinkaan erikoisia. Itse olen kuitenkin sitä mieltä että sysipaskoja biisejä on vähän. Sen sijaan paskasti soitettuja melkosia määriä. Kyllä. Yleisössä on näkyvimmässä roolissa tomppeli. Se viinan tai tyhmyyden siivittämänä estottomasti tonttuileva pässi, joka ärsyttää jo pelkällä olemuksellaan. Vaan pitää osata nähdä sen läpi. Totuus (voitanee osoittaa ihan matematiikan avulla) yleisöstä on se, että ne, jotka musiikkia ymmärtävät, ovat jossakin sen renkaan reunoilla, joka mölyapinan ympärille muodostuu. Itselleni ainakin toimii sellainen, että etsin väen joukosta jonkun, jolle terveiset lähetän. Omakin fiilis pysyy parempana, kun saa jonkinlaisen kontaktin. Se näkyvin osa ihmiskunnasta on hyvin pieni. Suurin osa kuuluu keskivertojen massaan. Ei sillä että keskiverto olisi mitenkään erityinen, tai edes tärkeä. Sehän vain pyörittää tätä paskamaailmaa, että me nokkelammat saamme sitten tanssia niiden jauhottamalla lattialla. Mutta eipä se keskiverto ole myöskään erityinen minkään negatiivisenkaan puolella. Jos ajattelee soittelevansa niille, jotka eivät parhaillaan oksenna kengillesi (tai monitoriin), saattaa taakka keventyä. ..Mä en osaa.. Minä en ole koskaan opetellut soittamaan. En anna sen kuitenkaan häiritä. Jostain syystä väki kuitenkin luulee että osaisin jotakin. Luulen, että sillä on tekemistä nimenomaan sen kanssa, että onnistun monesti siirtämään jonkinlaista tunnetta kuulijan suuntaan. Ja se nippeli liittyy kamojen tuntemiseen miten? No loogisena jatkumona tietenkin. Ensinhän yleensä etsit kitaran, joka sopii tassuun ja siihen mikityksen, joka toimii genressä/missävain. Vahvistin ja muut lelut toki samasta syystä. Siinä, kun osaaminen ja korva kehittyvät, onkin sitten helppo ottaa se seuraava askel ja hienosäätää soundiaan vaihtelemalla palikoita leluihinsa. Ja se muuten auttaa pidemmälle. Tätä toki vain, jos mielenkiintoa piisaa. Muuten hyvä vahvistin, mutta humpparikitaralla menee muhjuksi? Yksi konkka (vastuksen parina toki) oikeassa paikassa putkenpuolikkaiden välissä tekee ihmeitä. Sen jälkeen voikin soittaa muutaman jutun, jota aikaisempi kalusto ei onnistunut kunnolla tekemään. Ja tähän voisi listata kasakaupalla pikkujuttuja, joista jokainen ratkaisee jonkun ongelman. Jonkun niistä, joita yritetään yleensä kamarunkkauksella poistella. Suosittelen, itsekin jonkinlaisena käännynnäisenä aiheessa, pientä mälväämistä nippeleiden kanssa. Jos haluaa kehittyä siis. Jos ei halua - ts jos on hukannut sen poltteen, joka aikoinaan alalle ajoi - tuskin siitä silloin mitään irti saa. En usko että minun juttujani kannattaa ottaa aina ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D | |
 ituvirtanen02.01.2023 02:50:58 | |
BugBadWolf: Ja se nippeli liittyy kamojen tuntemiseen miten? No loogisena jatkumona tietenkin. Ensinhän yleensä etsit kitaran, joka sopii tassuun ja siihen mikityksen, joka toimii genressä/missävain. Vahvistin ja muut lelut toki samasta syystä. Siinä, kun osaaminen ja korva kehittyvät, onkin sitten helppo ottaa se seuraava askel ja hienosäätää soundiaan vaihtelemalla palikoita leluihinsa. Paljon oli asiaa ja hyvää sellaista. Tässä kohtaa kuitenkin tartun, koska olemme jo detaljitason painotuksissa. Niin sanottu "riittävä" todennäköisesti koskettaa meitä keskinkertaisiakin soittajia. Kyllä, tunnen elektroniikkaa opiskelujen ja työn puolesta mutten ala vaihtamaan jokaista kohinageneraattorikomponenttia vain hifin vuoksi. Tuottamamme ääni on yleensä hyvin kaukana hifistä, vaikka sellaisillakin laitteilla soittajien tuotoksia toistetaan. Kaappien viritykset, rakenteelliset ratkaisut, soittimien osien keskinäiset viritykset... teknisiä ratkaisuja on niin äärettömästi, koska: epähomogeeniset materiaalit alkaen puusta, komponenttien toleransseista... Tietysti osakokonaisuuden hallinta voi saada aikaan jotain hedelmällistä. Aloitus koski operaatiovahvistimia. Moniko täällä hahmottaa niitten toiminnasta mitään? Yritän sanoa, että hurmoksessa kerrotaan tarinoita, joissa hakuammunta on tuottanut jonkin tuloksen. Liitän vielä uskonnollisen lähtökulman tähän: Koska oma kokemus on ainoa oikea, muittenkin pitää se ymmärtää. Tein itse ja koin ai-nut-ker-tai-sen valaistuksen! Hieno homma. Monelle tekniikasta kiihottuvalle todennäköisesti tekisi ihan hyvää päästä raa'an testauksen valossa ihmettelemään satunnaisten purkkien, soittimien tai vahvistimien toimivuutta rinnastaen niitä keskenään - sokkona. Moni höpinä loppuisi siihen. Uskova tietty näkee ja kuulee, mitä haluaakin, kokemusta on. Musiikki on niin henkilökohtainen asia. Siksi kokemukset saattavat tuottaa uskomuksia ja uskonnolliseen vertautuvaa julistamista. Fiiliksen voisi sekä rohkeasti tuoda esille että erottaa sen faktoista. Kyllä saa sanoa, että musta tuntuu mutten ole varma. Osaa ei kiinnosta sukeltaa konepellin alle eikä kaikkien sinne tarvitse mennäkään (erityisesti, kun kalusto on aiemmin mainitsemani "riittävä"). Heillä saattaa olla tarve hioa rytmiikkaa tai vaikka agogiikkaa tavoilla, joka jättää meidät muut hämmästelemään, miten se sen teki? Ja niin pitää ollakin. Tämän foorumin yksi loistava puoli on siinä, että voimme yhdessä ampua alas huuhaata ja toisaalta jakaa kokemuksia - hullumpiakin - yhdessä ja yrittää kohti parempaa. Rauha maahan ja soittajille hyvä tahti. | |
 Pelimonni02.01.2023 04:22:34 | |
Kiitos hyvistä kirjoituksista. Hyvää viihdettä. Itse olen aina vihannut Tubescreameriä ihan sama millä piirillä, mutta on teillä hyvät jutut. Hyvää uuttavuotta tv Jussi. Pääteputkisärö Marshallilla # Jos lahkeesi ei lepata, et ole vielä lähelläkään sitä. | |
 Kefiiri02.01.2023 07:44:40 (muokattu 02.01.2023 08:07:01) | |
BugBadWolf: Siinä, kun osaaminen ja korva kehittyvät, onkin sitten helppo ottaa se seuraava askel ja hienosäätää soundiaan vaihtelemalla palikoita leluihinsa. Ja se muuten auttaa pidemmälle. Tätä toki vain, jos mielenkiintoa piisaa. Muuten hyvä vahvistin, mutta humpparikitaralla menee muhjuksi? Yksi konkka (vastuksen parina toki) oikeassa paikassa putkenpuolikkaiden välissä tekee ihmeitä. Sen jälkeen voikin soittaa muutaman jutun, jota aikaisempi kalusto ei onnistunut kunnolla tekemään. Ja tähän voisi listata kasakaupalla pikkujuttuja, joista jokainen ratkaisee jonkun ongelman. Jonkun niistä, joita yritetään yleensä kamarunkkauksella poistella. Mä olen samoilla linjoilla tässä(kin), en tiedä miten ituvirtanen piti tätä asiaa jonain hifistelynä. Vahvarin ominaisuuksiahan voi muuttaa haluttuun suuntaan usein hyvin pienillä jutuilla. Ei tarvi koko vahvistinta vaihtaa jos muuten miellyttää. Huippu kirjoitus BBW:ltä taas. Piparimotiivikin tuli käsitellyksi, syyn ja seurauksen suhde lienee juurikin kuvatun kaltainen. En ole musiikin asiantuntija. | |
 samiko02.01.2023 10:12:42 (muokattu 02.01.2023 10:18:09) | |
ituvirtanen: Aloitus koski operaatiovahvistimia. Moniko täällä hahmottaa niitten toiminnasta mitään? Yritän sanoa, että hurmoksessa kerrotaan tarinoita, joissa hakuammunta on tuottanut jonkin tuloksen. Liitän vielä uskonnollisen lähtökulman tähän: Koska oma kokemus on ainoa oikea, muittenkin pitää se ymmärtää. No minä myönnän että tajuan kultahippukomponenteista vain jotakin. Mutta jos minä olen ostamassa esimerkiksi tube screameria niin mielellään haluan sen nimenomaan olevan Ibanez the-chippeineen. Ei JHS, ei Wambler, vaan Ibanez. Se on ihan sama mitä Youtubessa mulle sokkotestataan että JHS on jopa "parempi". Tämä filosofia on minusta turvallisempi kuin se että et sinä tätä tarvi, hommaa tuo mikä on yhtä hyvä tai jopa parempi. Tai tietty huonompikin. Sillähän ei todennäköisesti ole juurikaan väliä onko pedaali Ibanez vai joku muu, mutta jos minä nyt hommaan sen ts808 chippeineen ja ei lähde niin luottavaisin mielin voin olla itse pedaaliin. Ja ehkä suurin syy miksi en lähde näihin paranneltuihin vahvareihin, kitaroihin, pedaaleihin nykyään muutenkaan. Kitarasoundit ovat yleisesti ottaen huonontunut mielestäni. Ennen oli parempi entisaikoijen vehkeillä. Eli vielä kerran, jos the-chipillä ja y-chipillä ei ole mitään eroa, valitsen the-chipin. | |
 Penasol02.01.2023 21:27:22 | |
Sen verran tämä yleisö ei huomaa -asia nyt tuntuu herättävän vahvoja mielipiteitä, että palailen vielä siitä paasaamaan. Myönnän olevani tosikko ja suhtautuvani tähän sinänsä epäolennaiseen asiaan aivan tarpeettoman vakavasti. Vaan kun tästä minunkin edustamastani näkökulmasta on väitetty, että sitä kannattavat ne jotka eivät näe sinne aidan toiselle puolelle ja yksipuolisen totuuden kannattajiksi, niin totta helvetissä pistän vastaan. Minua ihmetyttää se ehdottomuus, joka tähän näyttää liittyvän. Olen edelleen sitä mieltä, että yleisö ei huomaa voi olla aivan käypäinen osa-argumentti asiassa. En ole mikään keikkaleva muusikkoa, joten vertaan tätä valokuvaushommiin, joita harrastelen enemmälti ja joka nyt hetki sitten mieleeni juolahti kun huomista kuvaushommaa varten valmistelin paikkoja. Tuo äsken roudailemani kamera on 1800-luvun loppupuolelta ja helvetin kookas vehje, joka kuvaa 18x24 cm koon filmille. Hyvän optiikan kanssa laatu on aivan törkyisen hyvää sillä sen omalla kapeahkolla käyttöalueella ihan nykyvehkeisiinkin verrattuna. Kamera jalustoineen painaa noin kolmekymmentä kiloa ja on aivan helvetin hidas ja vaivalloinen käyttää. Kamera mahtuu vain vaivoin autooni ja sen kuljettamisessa on aina riski vaurioittaa joko kameraa, jalustaa tai autoa. Lisäksi sitä ei jaksa kantaa autolta muutamaa sataa metriä kauemmas mitenkään järkevällä vaivalla. Myönnän, että välillä käytän tiettyihin juttuihin muita huonompaa kuvanlaatua tuottavia vehkeitä, koska yleisö ei huomaa mitään. Esimerkiksi tuo avatarini. Se on kuvattu 6x6cm filmille. Olisin voinut kuvata sen myös jättivehkeillä huomattavasti paremmalla laadulla, mutta priorisoin kustannukset ja vaivan tuon kuvan kohdalla siten, että pienemmän filmin laatu on riittävä. Yleisö ei huomaa, vaikka avatarin 64x32 pikselin kuva onkin kuvattu pienemmälle filmille. Minusta ihan hyvä peruste säästää rahaa, aikaa ja vaivaa. Kyse on asioiden priorisoinnista, ei piheydestä tai välinpitämättömyydestä. Ja näinhän se on soittovehkeissäkin. Aivan jokaista laitetta ei välttämättä kannata käyttää aivan jokaisessa tilanteessa. Kuten Wanha Wetäjä on tuossa maininnut, niin esiintymistilanteet voivat olla vaikka minkämoisia. Huono akustiikka, kaljaa läikyttävä yleisö, kaikenlaiset varkaat (kamaa voi hävitä vaikka olisi varuillaan) ja ihan jo se, että jos se huolella modattu särö on kiinni studiolla pedaalilaudassa, niin ehkäpä keikkasettiin voi laittaa modaamattoman version, koska yleisö ei huomaa, että nyt on eri säröpedaali kuin levyllä. Siinä ei mene sitten se kovalla vaivalla juuri omaan mieltymykseen ja nauhoitushommiin customoitu erikoispedaali rikki tai hukkaan. Itse soitan klassista kitaraa, enkä roudaile puolentoista tonnin kitaraa missä lie kännireissuilla nuotion äärelle. Siellä soitan Landolaa. Argumentit sen puolesta ovat lähinnä se, että Landolan kanssa vahingon sattuessa menetän noin 1450€ vähemmän rahaa, ja känninuotioympäristössä yleisö ei huomaa, että kitaran sointi ei ole aivan niin vivahteikas. Vaikka keskustelussa aiemmin todettinkin, että asiassa ei ole mitään toisaalta -puolia, niin väitän edelleen silti, että kyllä siinä on. Harva asia on niin mustavalkoinen, ettei siinä olisi mitään mahdollisuutta poikkeuksiin. Ei edes 1458 sisältävän säröpedaalin käyttäminen. En tällä tarkoita sitä, että sen käyttäminen olisi väärin edes silloin, kun yleisö ei huomaa. Tarkoitan tällä sitä, että jossain tilanteissa yleisö ei huomaa on hyväksyttävä peruste muovata omaa toimintaansa. En omista säröpedaalia, mutta priorisoin toimintaani jossain muissa tapauksissa osittain siksi, että yleisö ei huomaa. En parhaalla tahdollakaan ymmärrä, miksi se, että yleisö ei huomaa ei voisi missään mahdollisessa tilanteessa olla järkevä osa-argumentti toimintansa suunnittelussa. En tiiä saatana | |
| samiko 02.01.2023 21:48:40 (muokattu 02.01.2023 21:51:58) | |
Penasol: Sen verran tämä -asia nyt tuntuu herättävän vahvoja mielipiteitä, että palailen vielä siitä paasaamaan. Myönnän olevani tosikko ja suhtautuvani tähän sinänsä epäolennaiseen asiaan aivan tarpeettoman vakavasti. Vaan kun tästä minunkin edustamastani näkökulmasta on väitetty, että sitä kannattavat ne ja yksipuolisen totuuden kannattajiksi, niin totta helvetissä pistän vastaan. Minua ihmetyttää se ehdottomuus, joka tähän näyttää liittyvän. Olen edelleen sitä mieltä, että voi olla aivan käypäinen osa-argumentti asiassa. En ole mikään keikkaleva muusikkoa, joten vertaan tätä valokuvaushommiin, joita harrastelen enemmälti ja joka nyt hetki sitten mieleeni juolahti kun huomista kuvaushommaa varten valmistelin paikkoja. Tuo äsken roudailemani kamera on 1800-luvun loppupuolelta ja helvetin kookas vehje, joka kuvaa 18x24 cm koon filmille. Hyvän optiikan kanssa laatu on aivan törkyisen hyvää sillä sen omalla kapeahkolla käyttöalueella ihan nykyvehkeisiinkin verrattuna. Kamera jalustoineen painaa noin kolmekymmentä kiloa ja on aivan helvetin hidas ja vaivalloinen käyttää. Kamera mahtuu vain vaivoin autooni ja sen kuljettamisessa on aina riski vaurioittaa joko kameraa, jalustaa tai autoa. Lisäksi sitä ei jaksa kantaa autolta muutamaa sataa metriä kauemmas mitenkään järkevällä vaivalla. Myönnän, että välillä käytän tiettyihin juttuihin muita huonompaa kuvanlaatua tuottavia vehkeitä, koska . Esimerkiksi tuo avatarini. Se on kuvattu 6x6cm filmille. Olisin voinut kuvata sen myös jättivehkeillä huomattavasti paremmalla laadulla, mutta priorisoin kustannukset ja vaivan tuon kuvan kohdalla siten, että pienemmän filmin laatu on riittävä. , vaikka avatarin 64x32 pikselin kuva onkin kuvattu pienemmälle filmille. Minusta ihan hyvä peruste säästää rahaa, aikaa ja vaivaa. Kyse on asioiden priorisoinnista, ei piheydestä tai välinpitämättömyydestä. Ja näinhän se on soittovehkeissäkin. Aivan jokaista laitetta ei välttämättä kannata käyttää aivan jokaisessa tilanteessa. Kuten Wanha Wetäjä on tuossa maininnut, niin esiintymistilanteet voivat olla vaikka minkämoisia. Huono akustiikka, kaljaa läikyttävä yleisö, kaikenlaiset varkaat (kamaa voi hävitä vaikka olisi varuillaan) ja ihan jo se, että jos se huolella modattu särö on kiinni studiolla pedaalilaudassa, niin ehkäpä keikkasettiin voi laittaa modaamattoman version, koska , että nyt on eri säröpedaali kuin levyllä. Siinä ei mene sitten se kovalla vaivalla juuri omaan mieltymykseen ja nauhoitushommiin customoitu erikoispedaali rikki tai hukkaan. Itse soitan klassista kitaraa, enkä roudaile puolentoista tonnin kitaraa missä lie kännireissuilla nuotion äärelle. Siellä soitan Landolaa. Argumentit sen puolesta ovat lähinnä se, että Landolan kanssa vahingon sattuessa menetän noin 1450€ vähemmän rahaa, ja känninuotioympäristössä , että kitaran sointi ei ole aivan niin vivahteikas. Vaikka keskustelussa aiemmin todettinkin, että asiassa ei ole mitään toisaalta -puolia, niin väitän edelleen silti, että kyllä siinä on. Harva asia on niin mustavalkoinen, ettei siinä olisi mitään mahdollisuutta poikkeuksiin. Ei edes sisältävän säröpedaalin käyttäminen. En tällä tarkoita sitä, että sen käyttäminen olisi väärin edes silloin, kun . Tarkoitan tällä sitä, että jossain tilanteissa on hyväksyttävä peruste muovata omaa toimintaansa. En omista säröpedaalia, mutta priorisoin toimintaani jossain muissa tapauksissa osittain siksi, että . En parhaalla tahdollakaan ymmärrä, miksi se, että ei voisi missään mahdollisessa tilanteessa olla järkevä osa-argumentti toimintansa suunnittelussa. Nyt ei ole mielestäni enää kyse siitä mitä itse kuvittelin "yleisö ei huomaa" argumentin tarkoittavan. En minäkään parhaita ja hienoimpia kitaroitani mihinkään pizzerian nurkkaan keikalle raahaa, mutta kyse ei ole siitä mitä yleisö on mieltä, vaan että minä en halua. Ja yleisö varmasti huomaisi eron minun keikkavahvarin ja sen "parhaan vahvarin" välillä mitä en (näille pizzeria/työväentalo)keikoille roudaa. "Yleisö ei nuomaa"-argumenttia vastaan kritisoin silloin kun kuvitellaan tekevän jotain "objektiivisia" päätöksiä kun hankitaan soittokamaa, toisin sanoen pihistellään tms. tai että joku kultahippukama olisi jotenkin turha. | |
 Tympee Huttunen02.01.2023 21:58:56 | |
Viitaten op-ampiin LM308 suhteen, niin itse ainakin saan fiilikset nimenomaan itse siitä, miten se käyttäytyy. | |
| Penasol 02.01.2023 22:41:12 | |
samiko: "Yleisö ei nuomaa"-argumenttia vastaan kritisoin silloin kun kuvitellaan tekevän jotain "objektiivisia" päätöksiä kun hankitaan soittokamaa, toisin sanoen pihistellään tms. tai että joku kultahippukama olisi jotenkin turha. Kuvittelin tämän aiemman kirjoitukseni pätkän kertovan aika selvästi, että tästä ei ollut kyse: Sitten kun perushommat on kohdillaan ja aletaan hinkkaamaan ilmaisua ihan enemmälti, niin kaikenlaisesta pienestä tarkkaan kohdilleen toteutetusta jutusta voi yhdessä syntyä jotain suurempaa. Hyvät piuhat paskojen tilalla, helvetin skarpiksi treenattu riffittely siinä haastavassa kertsissä, veren alkoholipitoisuus huolella säädetty optimaaliseksi ja erittäin tarkasti mietityt soundit 1458:ineen tai muine numerosarjoineen voi johtaa siihen, että yleisö huomaa tässä äiässä olevan jotain erityistä. No, näin ei selvästi ollut. En tiiä saatana | |
| ituvirtanen 02.01.2023 22:56:39 | |
samiko: Ei JHS, ei Wambler, vaan Ibanez. Se on ihan sama mitä Youtubessa mulle sokkotestataan että JHS on jopa "parempi". Hmh, tuota vastaan minäkin olen, koska en ole itse sokkotestaaja enkä suorilta luota verkon mahdollisesti maksettuihin pölinöihin. Kaupassa testaan useampaa toisiaan vasten (jos mahdollista), jotta voin valita mieleisen. Siinä vaiheessa luotan omiin korviini eli teen vajavaisen sokkotestin, koska: Laitteet herättävät myös esimerkiksi ulkonäöllään tunteita ja silloin pitääkin olla varuillaan. Myönnän, on käynyt toistamiseen, että värkki on vaikkapa käytettävyydeltään sopimaton ja saundi on saanut mennä menojaan. | |
| samiko 02.01.2023 23:32:15 | |
Penasol: Kuvittelin tämän aiemman kirjoitukseni pätkän kertovan aika selvästi, että tästä ei ollut kyse: No, näin ei selvästi ollut. Niin ja vastasin että ei mitään toisaalta, koska siitä ettei käytä aina parhaimpia romujaan pizzerioissa ei ikinä näissä "ei yleisö huomaa"-argumenteissa ole ollutkaan kyse. Se argumentti on vain savuverho sille että saa hyvällä mielellä ostaa bulkkia. | |
| BugBadWolf 02.01.2023 23:32:18 (muokattu 02.01.2023 23:33:32) | |
Eipä se ole ihme että ulkomaanelävät eivät osaa elää pommittamatta toisiaan. Eivät ymmärrä toisiaan, kun eivät puhu saamaa kieltä. Ja miten voisivatkaan, kun jo suomenkielisessä maailmassa elävien keskustelussa samaa kieltä käyttävillä on sanoja, jotka tarkoittavat eri asioita eri ihmisille. Itse olen törmännyt "yleisö ei huomaa/ymmärrä/sijoitaomasanatähän" kommenttiin tapauksissa, jossa yritetään oikeuttaa rahat pois, veto vihkoon-menetelmä. Tätä vielä kruunaamalla kakku vetämällä naama tympeästi norsunvitulle viimeistään lauteille vaappuessa ja könöttämällä ilta läpi säteilemällä murjottavan kakaran lailla pahantuulisuutta koko maailmalle. Jos tämä on asenne, on pomminvarmaa että suoritus menee riman ali. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että joskus asiat vain menevät pieleen yrityksestä huolimatta. Mitä taas laitteiden hiomiseen tulee, näymme käsittävän tämänkin varsin eri tavoin. Ainakaan itselleni kyse ei ole hifistelystä, jossa tuloksen havaitseminen on oskilloskoopillekin haasteellista. Tekeminen itsekin on toki mukavaa ja huomaan että joskus tekee ihan tekemisenkin vuoksi. Mutta on monia hyvin yksinkertaisia juttuja, jotka helpottavat elämää melkoisesti. Nimenomaan siinä, miten saa laitteidensa soitettavuuden paremmaksi. Treble bleedit (suosittelen Aki-modia kaikille, jotka käyttävät volume-potikkaa soundimuutoksiin), kitaran mikrofonien kanssa mälvääminen (yhdellä konkalla saa kaulamikin lähemmäs tallamikin soundia) tai tonestackin säätö/ liiallisen basson modaaminen ulos vahvistimesta ovat halpoja ja helppoja temppuja. Mikä tärkeintä, ero on huomattavavissa käsin ja korvin, eikä pelkästään mittavälineillä. Mitä tulee op-ampiin/mihin tahansa hilavitkuttimeen, niitä vaihtamalla voi tapahtua asioita. Monesti ei, koska pelkkä lutikassa olevan tekstin vaihtuminen toiseksi ei välttämättä tarkoita sitä että mikään muuttuisi. Kuitenkin... Jos joku on turhautunut kipuillessaan vuosikausia melkein täydellisen soundinsa äärellä, saattaa sellaisesta olla apua. Tätä toki vain tietyissä olosuhteissa. Nämä ovat tilanne- ja soittajakohtaisia juttuja. Kuten tapaan hokea, soundia hakiessaan, monet hakevat soittotuntumaa. Tämä on henkilökohtainen juttu ja - vaikka tästä nyt muutama mieli saattaa pahoittuakin - kaikki eivät välttämättä koskaan päädy sille tasolle, että eron huomaisivat. Voi myös olla että soittotekniikka ei ole dynaamista ja kaikki soundimuutokset on totuttu polkemaan pedaaleista. Sellaiseen opetellut pelimanni tuskin ymmärtää sellaista, joka kertoo plektrakäden ja/tai volumepotikan vaikutuksesta soundiin. Vahvistimen perustoimintojen ymmärtäminen laitetasolla auttaa löytämään omaan käyttöönsä kelvon kaluston ja soundit. Lisäksi modaamalla voi helpottaa suoritusta monella tapaa. Tätä toki vain, jos tietää, mitä on korjaamassa ja tekniikka/fysiikan lait sen mahdollistavat. Ja somen ajattelua, kultturia ja aivoja tuhoavan vaikutuksen ymmärtäminen voisi johtaa siihen, että ihminen yrittäisi lähtökohtaisesti ymmärtää toista sen sijaan että keskittyisi vain etsimään itselleen hetken huomiota uhriutumalla nykymuotisesti kaikesta. Itse en usko että jälkimmäiseen auttaa enää mikään. Mutta jos on sellainen oikea taiteilija (syntyykö sellaisia enää?), voisihan sitä edes toivoa, että se pyrkisi koko ajan parempaan. Tätä, ihmisyydestään huolimatta. Yleensä ihmepiiri on legendaa. Liekö olemassakaan komponenttia, jota ei voisi toisella korvata? Mutta piireillä on eroja ja niiden vaihdolla joskus todellisia vaikutuksia. Katsokaapas, Nisset ja Nasset, laittella on eroja (olemme tästä varmaankin samaa mieltä) ja ne erot johtuvat monesti juuri siitä, että ne on tehty eri osista. Ei varmaan vaikeaa ymmärtää. Ai niin... Mitä rottaan tulee https://www.mouser.fi/ProductDetail … 4AN?qs=8sOby8ZxZLFHdmrlIYXeEA%3D%3D on "paras" piiri siihen ;D En usko että minun juttujani kannattaa ottaa aina ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D | |
| Penasol 02.01.2023 23:37:54 | |
samiko: Se argumentti on vain savuverho sille että saa hyvällä mielellä ostaa bulkkia. Kuvittelin tarkoittaneeni aivan muuta. En tiiä saatana | |
| samiko 02.01.2023 23:40:56 | |
Penasol: Kuvittelin tarkoittaneeni aivan muuta. Yleisö ei huomaa että kitaristi ei raahaa sitä custom shop fenderiään sinne pizzeriaan. Olen täysin samaa mieltä. | |
| BugBadWolf 02.01.2023 23:43:53 | |
Kefiiri:...miten ituvirtanen piti tätä asiaa jonain hifistelynä... Tässä kävi sillä tavalla, että hän jäi otsikon vangiksi. Ko herra tietää kyllä tekniikasta tarpeeksi ja on oikeassa kosketellessaan aihetta. Taisi vain jäädä huomaamatta että itse ryhdyin tuomitsemaan (eläviä ja kuolleita) huomattavasti laajemman laitealueen kokonaisuuden ja (tietenkin) myös moraalin kautta ;D En usko että minun juttujani kannattaa ottaa aina ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D | |
| Penasol 02.01.2023 23:47:13 | |
samiko: Yleisö ei huomaa että kitaristi ei raahaa sitä custom shop fenderiään sinne pizzeriaan. Olen täysin samaa mieltä. Ihan näinkään en esittämiäni väitteitä tiivistäisi. Mutta tuollapahan ne ovat itse kunkin luettavana. Eiköhän niissä ole jo tuotu esiin se, mitä mieltä asiasta olen. En tiiä saatana | |
| Mikko1978 03.01.2023 04:19:21 (muokattu 03.01.2023 05:18:45) | |
Penasol: Vaikka keskustelussa aiemmin todettinkin, että asiassa ei ole mitään toisaalta -puolia, niin väitän edelleen silti, että kyllä siinä on. Harva asia on niin mustavalkoinen, ettei siinä olisi mitään mahdollisuutta poikkeuksiin. Ei edes sisältävän säröpedaalin käyttäminen. En tällä tarkoita sitä, että sen käyttäminen olisi väärin edes silloin, kun . Tarkoitan tällä sitä, että jossain tilanteissa on hyväksyttävä peruste muovata omaa toimintaansa. En omista säröpedaalia, mutta priorisoin toimintaani jossain muissa tapauksissa osittain siksi, että . En parhaalla tahdollakaan ymmärrä, miksi se, että ei voisi missään mahdollisessa tilanteessa olla järkevä osa-argumentti toimintansa suunnittelussa. No lähtökohtaisesti soitan itselleni enkä yleisölle. Yleisön mielipiteellä kamoistani ei ole mitään merkitystä siihen, millä vedän. Käsiini huonosti sopiva kitara lähtee kiertoon täysin riippumatta siitä, huomaisiko yleisö eroa vai ei. Jos eteen tulee kitara, joka puhuttelee, niin rahat vaihtavat omistajaa, eikä siinä prosessissa yleisön huomiolla ole mitään väliä. Ihan varamsti samat jutut pystyisin soittamaan nykyisiä kitaroitani kertaluokkaa halvemmillakin, eikä yleisö mitään huomaisi, mutta miksi tekisin niin, kun yleisön huomiot tai sidotun pääoman minimointi eivät ohjaa harrastustani? Monissa tässä keskustelussa turhuudeksi ja kamarunkkaukseksi leimatuissa tuotteissa on sellainenkin puoli, että niihin sidottu pääoma kasvaa samalla, kun Gut & Günstig -osasto menettää lähes kaiken arvonsa markkinoilla. | |
 msalama03.01.2023 05:54:28 (muokattu 03.01.2023 05:58:56) | |
Kamarunkkauksesta versus bulkki... niin no, mun pääkitara on vm. -75 Tele Custom ja pizzeriannurkkiin (ja miksei studioonkin) tulee tästedes varmaan raahautuneeksi niinkin arvokas vekotin kun Roland Cube 80X COSM. Joo, mä tiedän, itseänikin saattaisi naurattaa, mutta kun mä olen saanut siitä aivan adekvaatit lamppuvahvistinimitaatiot pihalle, niin minkä helvetin takia mä en sitten niitä käyttäis vaikka halpa skeida kyseessä onkin? On nimittäin kevyt roudata ja arvoton, jolloin kaiken maailman selkävaivojen ja Nipa Nisti-interventioiden riski pienenee lähes eksponentiaalisesti. Kitara puolestaan ei ole arvoton, josko nyt ei vanhemman emmaosaston mielestä minkään arvoinenkaan, koska CBS:hän ei tunnetusti saanut koskaan mitään kunnollista tehdyä (jos heiltä kysyy ja joka siis on täyttä paskapuhetta). Mutta sen perään joutuu tietenkin haukansilmällä enempi tuijottelemaan aina, jos / kun se siellä pizzeriannurkassa vetoa odotellen makoilee, koska Nipa NIstihän tietty kävelee sen kanssa hyvinkin mielellään ovesta pihalle ensimmäisen tilaisuuden tullen. Mutta eniweis siis tossahan on setti, joka puoliksi bulkkia ja puoliksi jotain ehkä vähän muuta ja jonka kanssa mä olen ollut tyytyväinen, joten kummalles puolen raja-aitaa se nyt pitää laittaa kun se on både och? Tai pitäiskö vaan todeta, että kukin vetää millä vetää, kunhan lopputulema on kaikkia tyydyttävä? PS. Niin ja joo on-topikkiakin vielä sen verran, että jossain komeronnurkissa mulla makoilee myös pari alkuperäistä TS-9 Tubescreameriakin. Ja joo, on paskoja, eli en ole viitsinyt edes sitä tarunhohtoista oparin tyyppiä katsoa :D Tuuttiin tää tehtiin. Eli yx urbaano 70-luvun ikikakara jälleen vauhdissa: https://maxnomeno.bandcamp.com/ | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)