Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Mua ihmetyttää kun jengi rankkaa Piece of Mindin aina niin ylös Maidenin levyissä. Ei siinä oo oikein mitään muita semmosia superlekoja kuin The Trooper, sen lisäks A-puolen biisit on hyviä. B-puoli on sit lähestulkoon joutavaa kamaa. Siinä on kaiken lisäks ihan saatanan huonot kitara- ja bassosoundit ja köpsä miksaus, onneks sentään rummut kuulostaa hyvältä.
 
Jos otetaan verrokiksi mikä tahansa Bruce-levy kasarilta, niin Piece jää aina kakkoseksi niin yksittäisissä biiseissä, kokonaisuudessa ja soundeissa.

vvaltsu: Mua ihmetyttää kun jengi rankkaa Piece of Mindin aina niin ylös Maidenin levyissä. Ei siinä oo oikein mitään muita semmosia superlekoja kuin The Trooper, sen lisäks A-puolen biisit on hyviä. B-puoli on sit lähestulkoon joutavaa kamaa. Siinä on kaiken lisäks ihan saatanan huonot kitara- ja bassosoundit ja köpsä miksaus, onneks sentään rummut kuulostaa hyvältä.
 
Jos otetaan verrokiksi mikä tahansa Bruce-levy kasarilta, niin Piece jää aina kakkoseksi niin yksittäisissä biiseissä, kokonaisuudessa ja soundeissa.
 
Muuten jonkin verran samaa mieltä, mutta munsta Number of the beast sijoittuu reilusti tämän alapuolelle.

Mun mielestä taas TNOTB saattaa olla jopa paras noista levyistä. Invadersin kertsi on ainut vähän random juttu sillä levyllä, muuten pelkkää kovuutta, ja siitä kertsistäkin on oppinu jotenki tykkäämään.
 
Clive Burr oli vitun kova. Enemmän tulee sen soittoa fiilisteltyä kuin Nickon, vaikka on Nickollakin tähtihetkensä ja tosi hyvää soittoa siihen asti kunnes Steve alkoi ite tuottaa levyt jossain ladossa jne.

Burr on itsellenikin mieluisampi pannuttaja kuin McBrain. En vaan pysty yhtään TNOTB:iä. Kaksi edellistä sen sijaan Maidenin parhaimmistoa.

En oo pahemmin Seventh Sonin jälkeisiä levyjä ku korkeintaan kerran kuunnellut, tykkään kyllä siitä ja aiemmista. Jos pakko valita joku parhaaksi, niin mun mielestä se on eka, sitä varmaan oon eniten kuunnellutkin. Ei oo tullu livenä nähtyä, harkitsen, lähdenkö nyt seuraavaa Suomen vierailua katsastamaan.

Mortte: En oo pahemmin Seventh Sonin jälkeisiä levyjä ku korkeintaan kerran kuunnellut, tykkään kyllä siitä ja aiemmista. Jos pakko valita joku parhaaksi, niin mun mielestä se on eka, sitä varmaan oon eniten kuunnellutkin. Ei oo tullu livenä nähtyä, harkitsen, lähdenkö nyt seuraavaa Suomen vierailua katsastamaan.
 
Mun top-3 on:
 
SSOASS
S/T
Killers

Henri Henri Olavi: Mun top-3 on:
 
SSOASS
S/T
Killers
 
Täsäpä jonninlainen järjestys noista, mitä oon kuunnellu:
 
1. S/T
2. Powerslave
3. Number Of the Beast
4. Piece Of Mind
5. Killers
6. Seventh Son
7. Somewhere In Time
 
Aika tasavahvoja nuo Maidenin 7 ekaa on, ei Somewherekään missään nimessä ole huono levy.

WarMachine: - Ghost of The Navigator kertsi
 
Tää voi hyvä helvetti.
 
Biisin ensi sekunnit alkavat todella jylhästi ja kasvaa siitäkin ihan hienosti, mutta jumalauta mikä lerpahdus tulee kun tempo romahtaa se tönkkö kertsin eka puolikas iskee naamalle. Jälkimmäinen kertsin puolikas sentään sopii paremmin muuhun biisiin tunnelmansa puolesta ja tempo tuntuu olevan lähempänä muuta biisiä.
 
Mutta joka tapauksessa tuo biisi tuntuu olevan todella leikkaa-ja-liimattu, kun tempot vaihtelee ja tunnelmat muuttuvat aivan lennosta. Erityisesti ero tunnelmassa intron ja kertsin ekan puolikkaan kanssa ei voisi olla suurempi.

vvaltsu: Mua ihmetyttää kun jengi rankkaa Piece of Mindin aina niin ylös Maidenin levyissä. Ei siinä oo oikein mitään muita semmosia superlekoja kuin The Trooper, sen lisäks A-puolen biisit on hyviä. B-puoli on sit lähestulkoon joutavaa kamaa. Siinä on kaiken lisäks ihan saatanan huonot kitara- ja bassosoundit ja köpsä miksaus, onneks sentään rummut kuulostaa hyvältä.
 
Jos otetaan verrokiksi mikä tahansa Bruce-levy kasarilta, niin Piece jää aina kakkoseksi niin yksittäisissä biiseissä, kokonaisuudessa ja soundeissa.
 
Levyn soundeista en voisi olla enempää eri mieltä. Piece of Mindin soundit on aivan timanttisen hyvät!

Ruutukunkku: Levyn soundeista en voisi olla enempää eri mieltä. Piece of Mindin soundit on aivan timanttisen hyvät!
 
Kyllä. Käytän LP:tä miksauksessa referenssilevynä.

StJerky: Kyllä. Käytän LP:tä miksauksessa referenssilevynä.
 
Ai kaikkeen? ;-)

Henri Henri Olavi: Ai kaikkeen? ;-)
 
No se on yksi niistä levyistä joiden miksausta pidän onnistuneena. Siitä ja joistakin muista on hyvä verrata asioita omiin tekemisiin. En tee kaikkea enkä yritä kopioida mitään.

Miten Piecellä on muka hyvät soundit? Kamala honottava basso miksattu liian kovalle, mikä jyrää paperinohuet ja epäselvät kitarat alleen. Esim. Powerslave on sata kertaa paremman kuulonen lätty kun kitaroissa on vähän lihaa luiden ympärillä ja basso pysyy omalla tontillaan, erottuen silti todella hyvin ja mukavasti kolisten.
 
TNOTB on ehkä vähän tunkkaisen kuulonen soundeiltaan mut silti merkittävästi parempi kuin Piece.

Lisätään nyt samaan angstiin että joskus luin jotain Steve Harriin haastattelua ja se kertoi että hänellä on niin vahvat progevaikutteet niin se kuuluu sit sävellyksessä. Mietityttää vaan että kuinka perkeleen väärin voi progeilun ymmärtää; se, että biisinkirjoitus menee aina sillä kaavalla että on joku liian pitkä ja tarpeeton himmailuintro ja biisin osat on kaikki ihan eri puusta veistetty ja yleensä eri tempossa ja ne vaan lätkitään toistensa perään ilman mitään punaista lankaa, ei tee musiikista progea vaan paskaa.
 
Ärsyttää. Harris on kuitenki kasarilla säveltäny suurimpia hevianthemeita koskaan ja on viimeset 30 vuotta pilannu hyvät biisit noilla progeunelmillaan kun Birch ei oo sanomassa että kuule Steve, tää on nyt vaan paskaa eikä mitään elämää suurempaa progeilua.

vvaltsu: Lisätään nyt samaan angstiin että joskus luin jotain Steve Harriin haastattelua ja se kertoi että hänellä on niin vahvat progevaikutteet niin se kuuluu sit sävellyksessä. Mietityttää vaan että kuinka perkeleen väärin voi progeilun ymmärtää; se, että biisinkirjoitus menee aina sillä kaavalla että on joku liian pitkä ja tarpeeton himmailuintro ja biisin osat on kaikki ihan eri puusta veistetty ja yleensä eri tempossa ja ne vaan lätkitään toistensa perään ilman mitään punaista lankaa, ei tee musiikista progea vaan paskaa.
 
Ärsyttää. Harris on kuitenki kasarilla säveltäny suurimpia hevianthemeita koskaan ja on viimeset 30 vuotta pilannu hyvät biisit noilla progeunelmillaan kun Birch ei oo sanomassa että kuule Steve, tää on nyt vaan paskaa eikä mitään elämää suurempaa progeilua.
 
Viimeiseen 30 vuoteen mahtuu kuitenkin mukaan myös AMOLAD, joka on kaikkineen melkoisen kovettu levy, ja tuo oli eka levy jolla Harris sanoi tuoneensa proge-elementtejä mukaan. Ja onhan niitä siellä.

vvaltsu: Miten Piecellä on muka hyvät soundit? Kamala honottava basso miksattu liian kovalle, mikä jyrää paperinohuet ja epäselvät kitarat alleen. Esim. Powerslave on sata kertaa paremman kuulonen lätty kun kitaroissa on vähän lihaa luiden ympärillä ja basso pysyy omalla tontillaan, erottuen silti todella hyvin ja mukavasti kolisten.
 
TNOTB on ehkä vähän tunkkaisen kuulonen soundeiltaan mut silti merkittävästi parempi kuin Piece.
 
Osa viehätystä onkin se, että oikeastaan mikään muu levy ei kuulosta samalta. Omia korvia vaan hivelee nimenomaan tuo keskiäänivoittoisuus kitaroissa ja bassossa. Menee korkinhaisteluksi, mutta ne soundit jotenkin samaan aikaan sekä tunkkaiset että raikkaat.

Mielenkiintoista. En ole kuunnellut POM:ia vuosikausiin, mutta nyt alkoi tuo soundi kiinnostamaan. Löytyy orkkis vinyyli, joten laitanpa tänään sen soimaan.

Ruutukunkku: Osa viehätystä onkin se, että oikeastaan mikään muu levy ei kuulosta samalta. Omia korvia vaan hivelee nimenomaan tuo keskiäänivoittoisuus kitaroissa ja bassossa. Menee korkinhaisteluksi, mutta ne soundit jotenkin samaan aikaan sekä tunkkaiset että raikkaat.
 
Musta tuossa levyssä on ihan ajaton soundi, eikä mitään 80-luvun överimenoja. Tuo olisi voitu äänittää vaikka eilen, jos yhtä hyvä bändi jostain löytyisi.

vvaltsu: Lisätään nyt samaan angstiin että joskus luin jotain Steve Harriin haastattelua ja se kertoi että hänellä on niin vahvat progevaikutteet niin se kuuluu sit sävellyksessä. Mietityttää vaan että kuinka perkeleen väärin voi progeilun ymmärtää;
 
No mitä progeilu -ortodoksisesti- sitten on perkeleen oikein ymmärrettynä?