pappasfin: Itse muistelen, että isukilla ois ollu sellainen viritysrauta, jota kopautettiin ja laitettiin kitaran kanteen ja se soi A sävelessä ja sitten se kitara viritettiin siten, että ekan kielen 5 väliltä painettiin ja laitettiin se siihen viritysraudan kanssa samaan korkeuteen)
Noin kömpelösti se tosiaan tehtiin. Siinä meinasivat raudanpitely- kielennäppäily- ja virityskoneistonvääntökädet loppua kesken.
Kaverit joilla oli enemmän korvaa virittivät vapaan A-kielen ääniraudan mukaan, sehän soi eri oktaavissa mutta kuuleehan sen silti kun se alkaa olla kohdallaan :D
On mullakin äänirauta jossain, mutta en tiedä missä. En ole musiikin asiantuntija. |
Arkka
Kefiiri
