Kitarat: kitarakamat ›

JohnnyLee: Minulle on aivan yks hailee, millainen ilmoitus on, jos rompe on juuri sellainen minkä haluan ostaa.
Muutaman kerran on sattunut, että varsin tympeän oloisen tekstin takaa on kuitenkin paljastunut puhelimitse, taikka kasvotusten varsin mukava tyyppi.
 
Niin ja eihän sitä ilmoitusta olla ostamassa. Itsekin tulee välillä(siis usein)laitettua vähän tiukoilla(lue tympeillä)ehdoilla ryyditettyjä ilmoja, tosin harvakseltaan tässä on mitään myytäviä. Sinänsä kyllä pätkääkään kiinnosta, jos joku mielensä ilmosta pahoittaa ja jättää sen takia ostamatta, sehän jää multa joka tapauksessa tietoisuuden rajapinnan ulkopuolelle ja joku toinen sen kuitenkin ostaa pläjäyttää, kaikki tähän mennessä myytäväksi laitetut on kauppansa tehneet.
Hiukan jäykähköt ja tympeät ilmot karsii todnäk. ne vähemmän potentiaaliset ostajat ja vaikka siinä nyt menisi samassa rytäkässä joku tosiostajakin, niin so what, tämähän on toki vaan omakohtainen tapa toisinaan toimia, kun elämässä on vähän muutakin puuhaan, kuin vastailla lukuisiin, ei mihinkään johtaviin pikaviesteihin, joiden vastausväli saattaa olla melkoinen(ihan puhun kokemuksesta).
Mun mielestä oleellisinta on, että asiat hoituu ja puheissa pysytään, myyjä laatii omat ehtonsa ja jos ne ynnä myyntiartikkeli kohtaavat ostajan kanssa, asiahan on pihvi, jos ei, niin sitten vaan ettiskelemään ostettavaa muualta.
Nää markkinajargonpitoiset hunajaa korvaan-ilmothan ei sitä myytävää kyllä ihan hirveesti paremmaksi tee, eikä tee siitä myyjästäkään yhtään parempaa ihmistä, kyynistä kyllä, mutta se myyjän kivous on monasti sidoksissa vain siihen, että saa sulle sen kamppeensa myydyksi. Toki on onneksi oikeesti paljon mukavia ihmisiä, joihin on saanut täälläkin tutustua.