Media ja viihde ›

Hereditary oli sopivan painostava leffa, siitä tykkäsin. Muuten nämä nykykauhut jättävät vähän kylmäksi, ainakin yleensä. Liikaa toimintaa ja jump scareja eikä lainkaan tarpeeksi henkistä hiillostusta ja kunnon kuumottelua.
 
E: bedlam: Päinvastoin minusta taas kauhusta on tullut viime vuosina todella eloisa genre vuosituhannen vaihteen lamakauden jälkeen. Nykyään panostus tuntuu olevan enempi taiteellisesti tasokkaaseen ja psykologiseen kauhuun kuin halpamaiseen säikyttelyyn ja slasher-meininkiin.
 
Tai sitten olen katsellut vääriä elokuvia :)

bedlam: Päinvastoin minusta taas kauhusta on tullut viime vuosina todella eloisa genre vuosituhannen vaihteen lamakauden jälkeen. Nykyään panostus tuntuu olevan enempi taiteellisesti tasokkaaseen ja psykologiseen kauhuun kuin halpamaiseen säikyttelyyn ja slasher-meininkiin. Leffateattereihin mennään pääasiassa viihtymään ja koska nykyään ei noita viihteellisiä kassamagneettikauhuleffoja tehdä enää niin paljon, niin tarjonta on siirtynyt enempi suoratoistoon yms. Ja kun leffa tehdään suoratoistoon minusta tuntuu että tekijät saavat vapaammin toteuttaa visioitaan, joka on aina hyvä.
 
Sanoisin siis, että minusta kauhuleffa on viimeiset 10 vuotta elänyt parasta kauttaan sitten 70-luvun.
 
Mua kiehto nimenomaan 2000-luvun alussa vanha,legendaarinen Halloween..
 
Michael stalkkas ympäri seutua ja sitten ryhty listimään jokaista..
 
Huvittavaa tietysti et Michael on kuolematon!No mikäs pahan tappais..

Mun mielestä Halloween on todella tylsä leffa. En junnunakaan tajunnut miksi kaverit hehkutti sitä.
 
Hereditary sen sijaan on aivan fantastinen. Siitä ei kauhuleffa oikein voi enää paremmaksi tulla.

Se uus Invisible Man oli hyvää kauhuviihdettä. Inhottavuuden maksimoinnissa Martyrs on kenties vittumaisin.

Kävin eilen kattomassa sen Bodies Bodies Bodies. Aivan jees.
 
Toinen kevyempi, mistä tykkään on Happy Death Day.

Henri Henri Olavi: Mun mielestä Halloween on todella tylsä leffa. En junnunakaan tajunnut miksi kaverit hehkutti sitä.
 
Hereditary sen sijaan on aivan fantastinen. Siitä ei kauhuleffa oikein voi enää paremmaksi tulla.
 
Se on ikäänku tarina siitä et Michael on silkka pahuus..ja muutenki kuolematon,joten kaikki menee paniikkiin miehestä..

Herrah: Eka Halloween on kyllä monessa mielessä cool leffa, hienoja pov-shotteja ja kaikenlaista näppärää kamera-ajoa. Kyllähän se ihan loppukliimaksi vähän menettää ponttaan koska Jamie Leen täytyy selvitä mutta muuten väkevä kuva.
 
Hereditary pysyi ihan hyvin kasassa 2/3 kestostaan mutta sitten selvästi loppui ideat miten saatella nätisti filmi nippuun ja heitettiin kaikki kauhukuvien kliseet ruudulle ja iskettiin rusetti päälle my first occult film mythoksella.
 
Se Michaelissa on erityinen piirre ettei hän puhu tai kommunikoi..
 
Kenellekään..

Dzekoo: Se on ikäänku tarina siitä et Michael on silkka pahuus..ja muutenki kuolematon,joten kaikki menee paniikkiin miehestä..
 
Joo. Sitä ei vaan tuotu onnistuneesti kankaalle.

Henri Henri Olavi: Joo. Sitä ei vaan tuotu onnistuneesti kankaalle.
 
Muistaakseni joku Halloween 6 oli aika raaka jo..

Hereditary oli oikein jees, tän vuosituhannen top-15 kauhuilistalle varmaan mahtuisi kyllä. Pitäis tsekata uudestaan, minustakin se loppu meni vähän perseilyksi ja söi pisteitä. Samaan tapaan kuin The Conjuringin kanssa kävi.
 
Milkop: Muuten nämä nykykauhut jättävät vähän kylmäksi, ainakin yleensä. Liikaa toimintaa ja jump scareja eikä lainkaan tarpeeksi henkistä hiillostusta ja kunnon kuumottelua.
 
Tai sitten olen katsellut vääriä elokuvia :)
 
Mun henkilökohtaisia suosikkeja tän vuosituhannen kauhuleffoista on esim. The Lodge, The Innkeepers, Pontypool, Saint Maud, Relic yms. joissa kaikissa panostetaan enempi tunnelmointiin kuin säpsytyksiin.

Ei mummielestä Hereditaryn loppu ollu mitenkää paskaa, vahva tekele kaikinpuolin ja ilahduttava esimerkki modernista, "isommasta" horror-tekeleestä, suomessakin teatterilevitykset ja kaikki tyyni. Harvinaisen vahva debyytti.
 
Halloweenissa parasta on tunnari, leffat ihampaskoja. Klassinen esimerkki täysin mielikuvituksettomasta paskaläjästä mikä vaan sai aikansa kasuaalit piiloutumaan poppareidensa taakse. Juonessa/tarinassa substanssia pyöreät 0, laitetaan vaan mykkä ja merkityksetön setämies joka ei millään kuole, murhaamaan lähiön randomeita bimboja, ja oikein keittiöveitsellä vielä. Naamiokin peräisin viimehetken reissusta lähimarketin leluosastolle, kertoo paljon effortista.
 
The Lodge ja St. Maud molemmat hienoja, mutta just tätä osastoa että lentänyt täysin tutkan alta ellei ole omistautunut horror-nörtti.

tomaattiorava: Ei mummielestä Hereditaryn loppu ollu mitenkää paskaa, vahva tekele kaikinpuolin ja ilahduttava esimerkki modernista, "isommasta" horror-tekeleestä, suomessakin teatterilevitykset ja kaikki tyyni. Harvinaisen vahva debyytti.
 
Halloweenissa parasta on tunnari, leffat ihampaskoja. Klassinen esimerkki täysin mielikuvituksettomasta paskaläjästä mikä vaan sai aikansa kasuaalit piiloutumaan poppareidensa taakse. Juonessa/tarinassa substanssia pyöreät 0, laitetaan vaan mykkä ja merkityksetön setämies joka ei millään kuole, murhaamaan lähiön randomeita bimboja, ja oikein keittiöveitsellä vielä. Naamiokin peräisin viimehetken reissusta lähimarketin leluosastolle, kertoo paljon effortista.
 
The Lodge ja St. Maud molemmat hienoja, mutta just tätä osastoa että lentänyt täysin tutkan alta ellei ole omistautunut horror-nörtti.
 
No miks sit Halloweenista moni tykkää?
 
onhan se osittain pitkäveteinen,mut tulee siinä muutaki outoa ilmi kuin se et Michael on pahuus..

tomaattiorava: Ei mummielestä Hereditaryn loppu ollu mitenkää paskaa, vahva tekele kaikinpuolin ja ilahduttava esimerkki modernista, "isommasta" horror-tekeleestä, suomessakin teatterilevitykset ja kaikki tyyni.
 
No silleen se oli omasta mielestä vähän paskaa, että 2/3 leffasta olin liimautuneena sohvaan ja olin valmis kutsumaan leffaa jopa mestariteokseksi. Mutta se vahva jännite ja ahdistava fiilinki hävisi siinä loppupuolella kuin pieru saharaan sen kornin kauhukuvaston myötä. Mutta pitää kattella uusiksi, ehkä se loppu toimii paremmin nyt kun tietää mitä on tulossa.
 
Dzekoo: No miks sit Halloweenista moni tykkää?
 
Minä sanoisin että Halloweenin suosio perustuu 90-prosenttisesti musiikkiin. Kuulin penskana sen teemamusan, rakastuin siihen välittömästi ja sen perusteella kuvittelin, että nyt on varmaan kaikkien aikojen pelottavin leffa kyseessä. Pettymys olikin sitten aika iso kun varsinaisen elokuvan näin. Kuvaus ja valaistus sun muu toimii kyllä hyvin, mutta kokonaisuutena minusta Halloween on ollut aina vähän plääh. Minusta Black Christmas (joka oli kuin esiosa Halloweenille) oli paljon pelottavampi leffa.

Dzekoo: No miks sit Halloweenista moni tykkää?
 
Tykkäähän moni Screamistakin.
 
Triljoona kärpästä ei voi olla väärässä: paska on hyvää.

bedlam: No silleen se oli omasta mielestä vähän paskaa, että 2/3 leffasta olin liimautuneena sohvaan ja olin valmis kutsumaan leffaa jopa mestariteokseksi. Mutta se vahva jännite ja ahdistava fiilinki hävisi siinä loppupuolella kuin pieru saharaan sen kornin kauhukuvaston myötä. Mutta pitää kattella uusiksi, ehkä se loppu toimii paremmin nyt kun tietää mitä on tulossa.
 

 
Minä sanoisin että Halloweenin suosio perustuu 90-prosenttisesti musiikkiin. Kuulin penskana sen teemamusan, rakastuin siihen välittömästi ja sen perusteella kuvittelin, että nyt on varmaan kaikkien aikojen pelottavin leffa kyseessä. Pettymys olikin sitten aika iso kun varsinaisen elokuvan näin. Kuvaus ja valaistus sun muu toimii kyllä hyvin, mutta kokonaisuutena minusta Halloween on ollut aina vähän plääh. Minusta Black Christmas (joka oli kuin esiosa Halloweenille) oli paljon pelottavampi leffa.
 
Mites suhun vaikuttaa tosi elämän "stalkerit"?
 
Välil tuntuu et jossainpäin semmosiaki majailee..

tomaattiorava: The Lodge ja St. Maud molemmat hienoja, mutta just tätä osastoa että lentänyt täysin tutkan alta ellei ole omistautunut horror-nörtti.
 
Tuli nyt muuten mieleen (varoitus, spoilereita Lodgesta...!!!!!!) että piditkö ensinmainittua kuitenkin kauhuleffana, vaikkei siinä mitään yliluonnollista ollutkaan? Sori että jäin nyt tuohon kiinni, tarkoitus ei ole kettuilla vaan jotenkin ymmärtää että miten se raja muodostuu? Minusta tuossa(kin) tapauksessa se leffan yleisfiilis on se, joka sen vie ennemmin kauhuosastolle kuin trillerigenreen.
 
Dzekoo: Mites suhun vaikuttaa tosi elämän "stalkerit"?
 
Ei oo tullu vastaan.

Onko tuo Lodge katsomisen arvoinen? Saint Maud oli vitun hyvä. Jos on yhtään sinne päin tunnelmassa, niin voisin pitää.
 
E: eihän Saint Maudissakaan ollut mitään yliluonnollista. En laske sitä kauhuleffaksi. Ei se pelottanut. Tavallinen draama, jossa hyvin tuotu esiin ihmisen psykoosi.

Henri Henri Olavi: Onko tuo Lodge katsomisen arvoinen? Saint Maud oli vitun hyvä. Jos on yhtään sinne päin tunnelmassa, niin voisin pitää.
 
Semmonen hidas, kaunis, karu ja surumielinen tunnelmaltaan. Tykkään jos kauhuleffa jättää vähän apean fiiliksen päätyttyään ja tuo sen todella teki. Toki nyt olet vähän spoilaantunut juonesta, mutta luulis ettei se nyt kaikkea nautintoa vie. Paras leffa mitä Hammerilta on tullut haudasta noustuaan.

bedlam: Semmonen hidas, kaunis, karu ja surumielinen tunnelmaltaan. Tykkään jos kauhuleffa jättää vähän apean fiiliksen päätyttyään ja tuo sen todella teki. Toki nyt olet vähän spoilaantunut juonesta, mutta luulis ettei se nyt kaikkea nautintoa vie. Paras leffa mitä Hammerilta on tullut haudasta noustuaan.
 
Ai niin tää on tää Hammerin paluuleffa! Olin unohtanut koko leffan.
 
Hidas, kaunis ja karu ovat äärimmäisen positiivisia attribuutteja mitä tulee elokuvataiteeseen.