Aihe: Fennica levysarjan satoa
1
megatherium
17.08.2022 17:48:18 (muokattu 17.08.2022 18:19:44)
Olen kuunnellut levyltä jälleen suomalaista musiikkia, kuten urkujen suunnittelijanakin kunnostautuneen Juhani Pohjanmiehen mietelmiä pianolle ja pianosonaatin jonka avausosaa raikkaan johdannon jälkeen kannattelevaa suomalaiskansallisesti sävyttynyttä teemaa kuljetetaan vilkkaassa tempossa eri tavoin varioituna ja joskus yllättävästikin moduloituna jne. Väinö Haapalaisen uni klarinetille ja orkesterille on Matti Rajulan ohjelmistossa ollut omaperäinen tunnelmakappale. Rajulan omaa tuotantoa on mm. ensimmäisiä suomessa sävellettyjä bassoklarinettikappaleita nimeltään mesikämmen. Klarinetille ja orkesterille sävelletty Sulho Rannan La Sera oli myös aikanaan hyvin suosittu kuten Väinö Hannikaisen Karhunpoikakin baritonille, saksofonille ja orkesterille. Sen sijaan sulho Rannan kahdelle saksofonille ja orkesterille sävelletty Carioca perustuu vanhaan jazz tyyliin. Eino Roihan klarinetille ja pianolle sävelletyt meditaation ja etydi ovat vielä omaa ääntään etsivän säveltäjän ja musiikkitieteilijän melko epäkypsiä kappaleita vaikka laajamuotoisemmista teoksista concerto sai Klamilta erinomaiset kritiikit jne. sitten kuuntelin nuorena sodassa kaatuneen Armas Paloheimon sävellyksiä mm. kansanomaisen okariinokvartertille sävelletyn teoksen ja jokeen hukuttautuneen August Engelbergin sekstettoa joka jäi traagisesti keskeneräiseksi ja Toivo Elovaaran opinnäytetyönä syntyneen preludin ja fuugan.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)