Rock, pop, alternative ›

antnis: Ilman noita konepelleilyitä kolmonen olisi voinut olla ihan kuunneltava levy.
 
Samaa mieltä. Siellä on älyttömästi hyviä biisejä, mutta jos lätyn pistää pyörimään alusta loppuun niin alkaa monikin asia tökkimään.

Mulle taas tökkii kolmosessa ihan muut pelleilyt kuin ne konesäksätykset :)

Exhausted: Mulle taas tökkii kolmosessa ihan muut pelleilyt kuin ne konesäksätykset :)
 
Pelleilyä tai ei, niin siihenhän voi suhtautua samalla tavoin kuin vaikkapa näihin hevibändeihin ja niiden magic the gathering teemoihin. Tai säätiedotuksiin.
 
Mutta ymmärrän toki tuon tökkimisen. Aika valjuksi jää esim. Dissectionin viimeinen levy jos pelkkää pimeyden lohikäärmeen esiinmanaamista lukee kuin piru raamattua (no pun.) vaikka biisit ja riffit ovat mainioita.
 
Mä siis suhtaudun KW:n Tri-Logyyn niiden teemojen ja lyriikoiden kohdalla vähän kuin fantasiakirjallisuuteen. Sellaista pseudotieteilyä sanaleikkeineen. Vaikka Pete oli silloin vakavissaan asiansa kanssa, niin ehkä vuonna 2022 siihen voi jo suhtautua hienoisella huumorilla ja pilkkeellä silmäkulmassa. Ikävää tietysti se (eikä siihen ole tarkoitus suhtautua huumorilla), että tuo seikkailu johti mihin johti, mutta taltioituun musaan ja sen sanoituksiin se pieni hymiö toimii. Ei sille pidä antaa liikaa painoarvoa, kuten ei moni aikalaisistakaan antanut. Se oli sellainen "vaihe".

Jaa, kyllä omaan korvaan kolmannella Kingston Wallilla on jo hieman kierrätyksen makua, biisien pitkittämistä ja vähemmän inspiroituneen kuuloista soittoa muutenkin, vaikka edelleen mukana on hyviä ideoita. Konemusalisäykset nyt sattuvat olemaan myös oman makumieltymyksen ulkopuolella, mutta oikeastaan vain Stuld Håjtissa nuo häiritsevät enemmän. Lyriikathan tuolla sopivat mielestäni bändiin temaattisesti hyvin, aika outoa olisi jos siellä paasattaisiin tuon musiikin päälle jotain kantaaottavaa poliittista asiaa.
 
Kuulostaa edelleen bändiltä, mutta höyry on loppumassa ja sointukiertoja jauhetaan ilman, että niissä olisi mitään tärkeämpää sisältöä. Siinä omat ongelmat kolmosen kanssa kiteytettynä. Kaksi edeltävää toimivat luonnollisesti todella hyvin.

Kolmoslevyltä puuttuu melkein kokonaan sellanen jamihenkinen livesoittaminen, vaikka toki varmasti sitä on ollut muutenkin vaikea purkittaa ykkös- ja kakkoslevyille. Toinen ero on, että kolmosella on lyhyempiä biisejä suoraviivaisimmilla kaavoilla. Stuld Håjtissa ne teknojutut ynnä muut on vähän erikoisia, mutta tavallaan se on kolmosen mielenkiintoisimpia biisejä rakenteeltaan.

Kolmosella on tosin bändin paras biisi, Real Thing.

Kolmosen lyriikat kertoo mulle Peten totaalisesta flippaamisesta. Tuo syö musiikin tenhoa tosi vahvasti. Se ajatus, että se oikeasti uskoi tohon on tosi masentavaa. Musiikillisesti se on kyllä hyvä levy myös, mutta ei yllä ees lähelle kakkosen tasoa mulla.

Ziggy Bubba: Kolmosen lyriikat kertoo mulle Peten totaalisesta flippaamisesta. Tuo syö musiikin tenhoa tosi vahvasti. Se ajatus, että se oikeasti uskoi tohon on tosi masentavaa.
 
Tästä samaa mieltä ja pitikin vastata samoin McNultylle. Ei ole siis vaan kyse siitä että kirjoitetaan jostain mytologiasta, vaan on tieto, että kaveri on ollut tosissaan vähän sekaisin. Lisäksi osa sanoituksista on vähän ehkä kömpelösti ilmaistuja tai hätäisen oloisesti kirjoitettuja. Tuntuu myös, että kolmoslevyllä on enemmän lauluosuuksia kuin kahdella ekalla (ainakin kakkonen on selvästi instrupainotteisempi), mikä vahvistaa tätä negatiivista efektiä.

Exhausted: Tästä samaa mieltä ja pitikin vastata samoin McNultylle. Ei ole siis vaan kyse siitä että kirjoitetaan jostain mytologiasta, vaan on tieto, että kaveri on ollut tosissaan vähän sekaisin. Lisäksi osa sanoituksista on vähän ehkä kömpelösti ilmaistuja tai hätäisen oloisesti kirjoitettuja. Tuntuu myös, että kolmoslevyllä on enemmän lauluosuuksia kuin kahdella ekalla (ainakin kakkonen on selvästi instrupainotteisempi), mikä vahvistaa tätä negatiivista efektiä.
 
Nuorena ne hölmöilyt pitääkin hölmöillä. Toiset flippaa johonkin harrastukseen, toiset uskontoon, kolmannet johonkin muuhun. Petellä se etsintä johti valitettavasti suureen harharetkeen ja sitä seuranneeseen pettymykseen ja häpeään. Se julistuskasetti on kuitenkin isompi miinus kuin Tri-Logy.
 
Ja kyllä... Tri-Logyllä tekstiä paahdetaan selkeästi enemmän kuin kahdella ekalla. Asiaa tuntuu olevan paljon ja koko "selitys" koitetaan saada mahtumaan levyn raidoille, vaikka väkisin. Englanninnos on tosiaan paikoitellen ontuvaa ja se on ehkä tehty sillä periaatteella että tarkoitus pyhittää keinot.
 
Mutta hyvää kolmosella on mielestäni se, että bändin soitto toimii erinomaisesti vaikka äänityssessio olikin täysin irtonainen ja jokainen soitti määrätyt jutut ilman liikkumatilaa suuntaan tai toiseen. Vaikka todennäköisesti Kuoppis ja Jylli ovat eri mieltä, niin minusta KW kuulostaa KW:lta ja "ehjältä bändiltä" tuollakin levyllä.
 
I'm the King, I'm the Sun sekä levyn viimeiset kolme raitaa ovat varsin mainiota levylle taltioitua Kingston Wallia sitten loppupeleissä kuitenkin.

McNulty:
hyvää kolmosella on mielestäni se, että bändin soitto toimii erinomaisesti vaikka äänityssessio olikin täysin irtonainen ja jokainen soitti määrätyt jutut ilman liikkumatilaa suuntaan tai toiseen. Vaikka todennäköisesti Kuoppis ja Jylli ovat eri mieltä, niin minusta KW kuulostaa KW:lta ja "ehjältä bändiltä" tuollakin levyllä.
 
I'm the King, I'm the Sun sekä levyn viimeiset kolme raitaa ovat varsin mainiota levylle taltioitua Kingston Wallia sitten loppupeleissä kuitenkin.
 
Samaa mieltä mutta jostain syystä For All Mankind ei oo koskaan kolahtanut mulle. Sen sijaan nostaisin esiin jopa ajoittain hieman Tool-sävyisen avausbiisin sekä Sweet Harmonyn, jossa reggaehomma groovaa hienosti ja jatkuu hienoihin avaruusjameihin.

Tri-logyhän on yksi mahtavimmista Prog-Fantasia eepoksista!
Muistan kun musalukiossa kävi hirveä kuhina, olisiko ysärin lopussa ja säpinä koulun käytävillä,
kun kävi huhu, että Keltainen Jäänsärkijä-levykauppa saanut käsiinsä
Japani-painoksia (Zero?) levyistä ja kaikki rynni ostamaan hyllyt tyhjiksi
Ja sain Tri-logyn sieltä kahmittua.
 
Se levyhän on kuin fanittaisi Tolkienin Lotria tai jammailis suuria Yesin tai Camelin
Proge-fantasia teemalevyjä.
Ainakin itse näkee sen enemmän sellaisena teema/fantasia-levynä mihin on aina hieno
sukeltaa niihin äänimaailmoihin ja keloihin, olkoot ne aikansa tuotteita ne saundit tai aikaansa edellä.

Kulttuuriteko: KW:n Vernissa Clubin taltiointi vuodelta 1993 lisätty youtubeen. Ei varmaan kaikille uutuus, mut ite näin nyt vasta ekaa kertaa. Solidi keikka ja hyvä taltiointi! https://www.youtube.com/watch?v=2ZTB7afrV0Y

Todenpuhuja: Joo, niistähän tämä tuleva triplalivelevykin on kai koottu. Kuoppis taas on aina vähän ollut sellainen rytmiryhmäläinen, joka ei välttämättä halua olla se eturivin näyttävin persoona. Kyllähän hän sanoi kaipailevansa vuosien jälkeen Kingston Wallin tapaista rokkismeininkiä ja siksi ZOOK-yhtye tuli kuin tilauksesta. Sen asioita hän taas hoitaa melkopitkälti, ja varmaan kokee enemmän omaksi yhtyeekseen, sillä loppuvaiheissahan KW taisi olla enemmän Wallin diktatuuria.
 

 
Mielenkiintoisia pohdintoja. Eipä ole minullekaan oikein käynyt vielä selväksi, että mikä juttu tuo on olevinaan. Wallihan taisi hokea tuota jo ennen kuin kolmatta levyä oli julkaistukaan, ainakin Lepakon keikkojen taltioinneissa se on hyvin esillä. Itse olen kyllä pyöritellyt noita muitakin juttuja mielessäni ja lukenut mm. Ior Bockin kirjan saadakseni selville edes jotain tästä asiasta. Sitten on vielä tämä silmällä varustetun pyramidin arvoitus, mikä myöskin tuntuu olevan vähän pyhä lehmä kaikille. Kuoppikseltakin sitä kysyessäni hän ei halunnut ottaa kantaa siihen. Sen symbolinen merkitys on siis edelleen kateissa, tietääkökähän kukaan? -- Silmällä varustettu pyramidi on Illuminaatin symboli. Se on myös jossain yhdysvaltain setelissä.

MiamiBlues: -- Silmällä varustettu pyramidi on Illuminaatin symboli. Se on myös jossain yhdysvaltain setelissä.
 
Jumalan kaikkinäkevä silmä.
 
E: "seeing eye" hakukoneeseen ja alkaa löytyä kaikenlaista.

Another Piece of Cake ja We Cannot Move on hyviä biisejä, muilta osin (omistan kaikki levyt ja oon tehny kovasti transkriptioita, jostain syystä eniten kakkoslevyltä) yhtyeen maine ei ole itelleni oikein manifestoitunut.

Mulle KW oli lähinnä eka albumi ja keikat. Keikat olivat kovia ja Petrlllä oli sellainen samanlainen mystiskarismaattinen aura lavalla kuin Cobainilla. Vähän toiset taajuudet lähettimessä kuin muilla.

Kuoppiskin messissä 1997 rumpuklinikalla. Tällanen ois kyllä siistiä kokea! https://youtube.com/watch?v=zG8VWgB … share&si=EMSIkaIECMiOmarE6JChQQ

Uusi kirja tulossa tammikuussa. Kingston Wallin perintö-nimisen kirjan on kirjoittanut vuoden 2019 tribuuttikiertueella kitarateknikkona ollut Kimmo Aroluoma.
 
https://www.soundi.fi/uutiset/kuink … -legendasta-julkaistaan-uusi-kirja/

Moikka!
 
Joo, ovat poimineet sen netin syövereistä. Siellä se on joiltain sivuilta nähtävissä. Olen vääntänyt tota tekstiä käytännössä koko koronan ajan. Kirja julkaistaan tammikuussa 2023 ja fokus tiukasti musiikissa, levyissä ja niiden tekemiseen käytetyissä laitteissa ja soundeissa. On siis jonkinnäköinen jatko-osa (tai rinnakkaisteos kuten kustantaja asia on muotoillut) Puustisen kirjalle, jota olen lainannutkin omassa tekstissäni niiltä osin kun on ollut laitteista kyse.
 
Mun mielestä on hienoa, että Kinkkareiden musa elää ja olen kyllä viihtynyt sen parissa vallan mainiosti. Olen ollut muutamiin teistä yhteydessä kirjoitusprosessin aikana, joten kiitos kaikille ja tässä vaiheessa. Marraskuun alussa on tarkoitus julkaista vähän jotain uutta, mutta postaan linkkejä sitten tänne jos joku muu ei ehdi ensiksi.
 
Ja toki jos jollain on kysyttävää tuosta kirjasta tai muuten vain haluaa tietään siitä enemmän niin vastaan asiallisiin kyselyihin/kommentteihin mielelläni.
 
-Kimmo
 
HaloOfFlies: Uusi kirja tulossa tammikuussa. Kingston Wallin perintö-nimisen kirjan on kirjoittanut vuoden 2019 tribuuttikiertueella kitarateknikkona ollut Kimmo Aroluoma.
 
https://www.soundi.fi/uutiset/kuink … -legendasta-julkaistaan-uusi-kirja/