Yleistä keskustelua musiikista ›

Jäärä: Tämähän oli piristävä ralli.
 
liikaa "nykypaskaa", liian täsmäpommitettu että kaikki tärisevät teinit voi samaistua.
 
+ äänimaisema olisi voinut olla joko enemmän punk tai enemmän japani mutta nyt on siltä väliltä.

Epämuusikko: Löysin sen minua ärsyttäneen biisin
 
https://www.youtube.com/watch?v=B3ZQ68mUrAI
 
Täähän oli lol.

Epämuusikko: liikaa "nykypaskaa", liian täsmäpommitettu että kaikki tärisevät teinit voi samaistua.
 
+ äänimaisema olisi voinut olla joko enemmän punk tai enemmän japani mutta nyt on siltä väliltä.
 
Mutta toisaalta myös samaa mieltä näistä.

Epämuusikko: liikaa "nykypaskaa", liian täsmäpommitettu että kaikki tärisevät teinit voi samaistua.
 
Itse mielsin tämän "ironisena"
 
+ äänimaisema olisi voinut olla joko enemmän punk tai enemmän japani mutta nyt on siltä väliltä.
 
Juu.
 
Edit: Lounaismurteiden suurena ystävänä ilahduin suuresti esim. tästä:
"taas jalat täynnä mustelmii mut must ei tarvi huolehtii vaik kaatusin"
 
Toki itse olisin ilmaissut "mää kaatusisin"

YUP - Rankat ankat. Joko kritiikin tahallaan väärin ymmärtänyt, tai menneisyytensä pahanpäiväisesti unohtanut bändi projisoi tulkintansa yleisön näkökannasta takaisin yleisöönsä, ja tekee vastauksena varhaisvuosiensa tyyliä parodioimaan tarkoitetun, jo ensiaskeleellaan kengännauhoihinsa kompastuvan kötöstyksen, joka hampaattomassa itsetiedottomuudessaan on kuin dementikon aamuöinen mölinä jättimäisen ostoskeskuksen autiolla parkkipaikalla.

Zed: YUP - Rankat ankat.
 
Tosi hyvä piisi. Pitääkin kuunnella taas.

The Rolling Stones - Start Me Up.
 
On kyllä niin monotonisen puisevaa äh-puhhia, että samaan kykenee ainoastaan AC/DC, joka on tehnyt kokonaisen uran vastaavalla pumppauksella. Oikein hiki tulee kuu(nne)llessa.

Tuskinpa pidän niistä muistakaan bändin biiseistä.
 
YUP - Meitä Odotellaan Mullan Alla

Zed: The Rolling Stones - Start Me Up.
 
On kyllä niin monotonisen puisevaa äh-puhhia, että samaan kykenee ainoastaan AC/DC, joka on tehnyt kokonaisen uran vastaavalla pumppauksella. Oikein hiki tulee kuu(nne)llessa.
 
No niin no. Ite oon aina digannu. Start Me Upista, en AC/DC:stä.
 
mutta "oon digannu" ei oo peruste niin annan asian olla.

Epämuusikko: mutta "oon digannu" ei oo peruste niin annan asian olla.
 
Älä sentään anna; vaikka ketju keskittyykin subjektiivisiin sietämättömyyskokemuksiin, saattaa eritellyistä vastineista saada jopa pohjustuksen uusille näkökulmille. Ei toki välttämättä, mutta näidenkin aiheiden ruotiminen on mielekkäämpää, jos keinulaudan toisessakin päässä on joku.

Gary Enfield: Liedit genrenä pistää kans lujille, vaikka oon yrittäny olla avoin.
 
Onko sinulla mielessäni jotakin erityistä liediä jota et siedä vai ovatko kaikki liedit säveltäjästä, aikakaudesta, tunnelmasta ja tyylistä riippumatta yhtä sietämättömiä?
 
Liedithän ovat kuin ihannoidut vanhat saksalaiset kansanlaulut mutta taiteellisesti viimeisteltynä mitä hyvä ammattitaito edellyttää ne kuuluvat musiikin harvoihin ehdottomasti täydellisiin saavutuksiin. Schubertin lauluja hallitseva surumielisyys ei ole eräiden venäläisten ja saksalaisten säveltäjien marisevaa pessimismiä vaan se on sellaista surumieltä joka huokuu rakastavaisten huulilta ja aikaisen kevätpäivän silmuista. Niissä on viattomuutta jota tuskin Mozartkaan avoimessa hilpeydessään kykeni tuomaan ilmi. eräässä Winterreise sarjan laulussa Schubert tunsi kuinka maa kaipasi häntä kärsimättömästi. Ne ilmentävätkin uudenlaisia synkkyyden syvyyksiä. Vaikka Schubertinkin taide sopi kaikkiin tunnelmiin ja hän saattoi toisinaan olla esim. ylevä mutta joskus myös mitäänsanomaton ja laimea sillä kun kirjoittaa 600 laulua lyhyessä ajassa ei aina voi välttää latteutta mutta hänen parhaat laulunsa riittävät takaamaan paikan liedin suurimpien mestarien joukossa. Onhan myös Kilpisellä paljon hienoja liedejä ja hän onkin suomen merkittävin laulusäveltäjä.

megatherium: Onko sinulla mielessäni jotakin erityistä liediä jota et siedä vai ovatko kaikki liedit säveltäjästä, aikakaudesta, tunnelmasta ja tyylistä riippumatta yhtä sietämättömiä?
...
 
Kokolailla 1800-luvun liedit, joissain Schubertin liedeissä on kivat piano-osat.

Gary Enfield: Kokolailla 1800-luvun liedit, joissain Schubertin liedeissä on kivat piano-osat.
 
Yrjö Kilpisen liedtuotanto ilmeisesti kuitenkin pohjautuu 1800 luvun liedtraditioon mutta ilmeisesti et laske häntä mukaan ja annat hänelle synninpäästön hänen edustaessa 1900 luvun uusklassismia.

megatherium: Yrjö Kilpisen liedtuotanto ilmeisesti kuitenkin pohjautuu 1800 luvun liedtraditioon mutta ilmeisesti et laske häntä mukaan ja annat hänelle synninpäästön hänen edustaessa 1900 luvun uusklassismia.
 
En siis tunne genreä kovin hyvin koska ei puhuttele, mutta romantiikan aika on ilman muuta se pahin. Varmaan jossain luuraa sekin biisi joka on mulle ok.

Gary Enfield: En siis tunne genreä kovin hyvin koska ei puhuttele, mutta romantiikan aika on ilman muuta se pahin. Varmaan jossain luuraa sekin biisi joka on mulle ok.
 
En minäkään tunne liedrepertoaaria kovinkaan hyvin vaikka minulla on miltei kaikki Schubertin 600 liediä levyllä useammassa 9 CD:n kansioissa jotka olen kuunnellut moneen kertaan mutta esim. Schumannin, Brahmsin ja Hugo Wolffin liedit ovat minulle melko tuntemattomia, sillä olen tätä nykyä erikoistunut lähinnä tuntemattomampaan suomalaiseen sinfoniakirjallisuuteen mutta kyllä minä Schubertin liedeistä pidin.

Zed: The Rolling Stones - Start Me Up.
 
On kyllä niin monotonisen puisevaa äh-puhhia, että samaan kykenee ainoastaan AC/DC, joka on tehnyt kokonaisen uran vastaavalla pumppauksella. Oikein hiki tulee kuu(nne)llessa.
 
Start Me Up on kyllä kiva ralli. Junnaavat ähinäosat ja rullaavat letkeysosat ovat mainiossa tasapainossa.
 
Ähinäjutuista masentavimpia on se "play that funky music white boy", ai hitsi miten inhottavasti se teksti vielä artikuloidaankin. Eikä ole mitään tasapainottavaa.

PTFMWB on kyllä paskinta paskaa.

Heikki Laurilan levytyksistä esimerkiksi Domino Bossa Nova ja Liljankukka. Laurila oli timantinkova ammatti_ukko, mutta monilla hänen instrumentaalilevytyksillään on mukana näitä vittumaisesti tilkuttavia "pikkuoravakitaroita", lukemattomista päällekkäisistä melodiaraidoista nauhanopeutta nostamalla työstettyjä hyttyskuoro-orkestraatioita, joita kaikki mahdolliset ja mahdottomat välikkeet on puskettu täyteen. Olisivat perkele käyttäneet jotakin muuta instrumenttia, tai edes toteuttaneet ne kitaralla jollakin muulla tavalla.

Nauhanopeutta lisäämällä tehdyt kitarajutut kieltämättä ovat aina masentavia. Niitä on John Lee Hookerillakin! No nyt pitäisi yksilöidä biisi ja sitähän en muista. Palaan asiaan kun törmään kappaleeseen. Vanhempaa tuotantoa se on, ei niitä loppuaikojen santanaviihdepläjäyksiä.
 
Varmaan "I'm in the Mood"... mutta en löydä tähän hätään semmoista versiota :(