Aihe: Espanjan Mozart
1
megatherium
09.07.2022 14:35:21 (muokattu 09.07.2022 17:06:53)
Puhtaasti objektiivisella harrastuksella kysyn teiltä tuleeko musiikillisesta ihmelapsesta ilman muuta suuri säveltäjä aikuisena vai voiko varhaiskypsyydestä tehdä näin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ellei kyseessä ole ylilahjakas lapsinero Mozartin tavoin joka kirjoitti mieleenpainuvia kappaleita jo huomattavan nuorena ja kasvoi säveltäjänä ennen näkemättömään suuruuteen aikuisiällä?
 
Tunnetaanhan myös tapauksia jossa poikkeuksellista lahjakkuutta osoittanut varhaiskypsä lapsi on taantunut aikuisena eivätkä musiikilliset kyvyt ole myöhemmin enää kehittyneet.
 
Suomessa jotkut nykyään tavattoman tuotteliaat sinfonikot sävelsivät jo huomattavan nuorena, vain 6 vuotiaana, vaikka eivät ole kenties löytäneetkään tietä säveltaiteen huipulle saati ihmisten sydämiin kun hieman myöhemmin siinä 12 vuotiaana "säveltämisen" aloittaneesta tai tarkkaan ottaen mielessään musiikkia kuulleesta Kalervo Tuukkasesta tuli menestyksekäs säveltäjä myös aikuisena ja jonka sinfonioihin valettu objektivoitu tunne saa puhtaan mielteen alueelle heijastuessaan kuulijan pakahtumaan ja tuntemaan lämmöntunteen rinnassaan toisin kun tämä nykypäivän modernistien atonaalinen musiikki vaikkakaan en ole edes vaivautunut sitä tutkimaan perinpohjaisesti.
 
Tunnettuja ihmelapsia ovat olleet mm. 1900 luvulla eläneet Jose Pepito Arriola, espanjan Mozart ja Ervin Nyiregyhazi unkarista jolla on yli 1000 teoksen sävellysluettelo mutta ilmeisesti yhtään teosta ei ole julkaistu vaikka hän aloitti säveltämisen jo 2 vuotiaana.
 
Pepiton Habanera on myös pienen lapsen sävellys mutta koska Jose Pepiton asunto Berliinissä tuhoutui 2. maailmansodan aikana paljon sävellyksiä katosi sen myötä jäljettömiin mutta muutamia aikuisiälläkin sävellettyjä kypsiä orkesteriteoksia on säilynyt mm. divertimento concertante jotka brillant classics on levyttänyt ja musiikissa voi kuulla välimerellisiä sävyjä ja concertinossa pianolle ja orkesterille toisinaan impressionismin ja divertimentossa uusklassismin vaikutusta allegro rytmico osassa.
 
Englantilainen William Crotch osasi soittaa urkuja jo 2 vuoden ikäisenä. Hänen käsistään taitava isänsä rakensi ajan kulukseen urut jotka hän sijoitti tupaansa joita kyläilemässä käynyt muuan soitonopettaja rouva Lullman usein käydessään talossa soitti ja lauloi urkujen säestyksellä. Äitinsä sylissä istunut poika alkoi tällöin osoittaa levottomuuden oireita ja nukkumaan vietäessä hän kurkotti käsiään kiihkeästi urkuja kohti. Mutta vaikka oli myöhä hänen äitinsä laittoi pojan istumaan urkujenääreen ja antoi hänen takoa niitä hetken kunnes laittoi pojan nukkumaan. Seuraavana aamuna herra Crotch laittoi pojan jälleen istumaan urkujen ääreen ja antoi tämän soittaa. Hämmästys oli suuri kun hän huomasi lapsen soitossa yhteyttä ja järjestystä: siinä oli kokonaisia säkeitä laulusta god save the king ym. kun äiti palasi kotiin hän ei voinut uskoa tarinaa poikansa ihmesaavutuksesta mutta pian poika alkoi uudelleen soittaa ja hän tuli täysin vakuuttuneeksi. Siitä lähtien hän sai soittaa niin kauan ja niin usein kuin halusi.
 
Ihmeiden pikku jättiläinen kirjassa erheellisesti väitetään että pojan lahjat katosivat pian ja kaikki kuuluisuus oli jo tipotiessään mutta pojasta tuli tunnettu englantilainen säveltäjä ja urkuri willam crotch, musiikin professori ja kuninkaallisen musiikillisen akatemian ensimmäinen rehtori, joka on säveltänyt myös sinfonian F ja Es duurissa( keskeneräinen), alkusoiton, 2 urkukonserttoa ja hengellistä musiikkia kuten oratorioita jo lapsena ym. Crotchin menestynein sävellys aikuisiällä oli oratorio Palestiina.
 
Ihmeiden pikku jättiläisessä todella väitetään ettei Crotchista muka tullut myöhempinä vuosinaan mitään mutta väite on täyttä palturia ja silkkaa tietämättömyyttä. Kirjassa on myös hupaisa lause jossa sanotaan että Mozart oli ihmelapsi, josta tuli suurmies myöhempinäkin ikävuosina. Ensinnäkään ihmelapsi ei voi olla suurmies ja toiseksi Mozartin lapsena säveltämät teokset kalpenevat saavutuksena hänen aikuisikänsä töille.
 
Crotchin sinfoniat ja konsertot ovat tyyliltään klassisia joinekin barokkivaikutteineen enkä tiedä murtautuiko hänen sävelkielensä koskaan romantiikkaan esim. oratorioissa, tuskinpa vain vaikka Palestiina on vuodelta 1812.
 
https://youtu.be/DOdVfPCShRU?t=1167
 
https://youtu.be/Yfe_b7FYIgA
 
https://www.bing.com/ck/a?!&&am … iUyMGluJTIwaGlzJTIwZGF5Lg&ntb=1
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)