Kitarat: kitarakamat ›

Yleisön pyynnöstä..
 
Musta kuulostaa, että esim. nuo 70-luvun painohirviöt ovat paljon kevyempiä sisaruksiaan keskiäänisempiä ja sitten kääntäen kevyemmät soivat laajemmalla spektrillä ja ehkä myös nopeammalla nuotin nousuvasteella (attack), mutta sustainiin en suoraan sanoen ole huomannut tällä olevan paljoakaan vaikutusta. Ja tämä siis ihan mutulla.
 
Ajatuksia?

Moi.
 
msalama: Ajatuksia?
 
Kevään myötä provokatiivisten keskustelunaloitusten määrä kasvaa eksponentiaalisesti.
 
Omista LP mallisista kevein on ollut 70-luvun alun Custom, seikka joka ei ole mitenkään ihmeellinen kun oli alkuperäisten speksien mukainen eli kokomahonkia.
 
T:Samuli

Kuulen kyllä selvästi että onko kitararaidat soitettu Ibanezin RG:llä vaiko jollain painavammalla Gibsonin Les Paulilla. Hyvä saundi kato ku painaa, basistikin tämän tietää.

Painavalla kitaralla kuuluu soittaa raskasta musiikkia, esim nykyään niin suosittua heavyä.
Kevyellä kitaralla hoituu sitten kirkat ja muut.

Kevään myötä provokatiivisten keskustelunaloitusten määrä kasvaa eksponentiaalisesti.
 
Näin voi hyvin olla. Mutta älä nyt kuitenkaan tätä sotke mihinkään provoiluun, ihan aidosti kiinnostava kysymys kun on.

benny: Kuulen kyllä selvästi että onko kitararaidat soitettu Ibanezin RG:llä vaiko jollain painavammalla Gibsonin Les Paulilla. Hyvä saundi kato ku painaa, basistikin tämän tietää.
 
Tämä basisti ainakin tietää, ettei enää osta alumiinisia bassoja, olkoot kuinka hollow bodyja tahansa. Yhden myin Amerikan Yhdysvaltoihin ja kovan salkun kera se painoi 18,5kg.
 
Eikä soittimen paino kuulunut soundissa valitettavasti ollenkaan.
 
Muuten en ole huomannut mainittavaa eroa soittimen painolla, jotenkin tuntuu että kevyemmän resonoivat kroppaa vasten kovemmin, joka voi liittyä energiaan ja massaan. Mutta se voi olla myös täysin psykosomaattinen vaikutus,

basisti1971: Moi.
 

 
Kevään myötä provokatiivisten keskustelunaloitusten määrä kasvaa eksponentiaalisesti.
 
Omista LP mallisista kevein on ollut 70-luvun alun Custom, seikka joka ei ole mitenkään ihmeellinen kun oli alkuperäisten speksien mukainen eli kokomahonkia.
 
T:Samuli
 
Tuossa pikkusen Hallun kirjoitusta toisesta (LP Custom-) ketjusta lueskelin. Noista -82 muotiin tulleista kevennysporauksista lähinnä. Tunnettu hra Tim Shaw noista 9 kolosesta kommenteerasi, että niistä ei ole mitään "sound chamber"-vaikutusta, ovat siihen aivan liian pieniä/hajallaan rungossa. Ainoa mistä voi havaita (poislukien tietty valmistajan ilmoitus, kun noilla Gibsonilla on tapana vähän kaikki ilmoitella..) on kitaran läpivalaisu. Soundiin eivät Shaw'n mukaan vaikuta.
Painojuttuihin sen verran, että Ibanezin Jeff Hasselbergerhan (tunnettu myös Mirror Ball- kitarsata) innoissaan konstruoi 2622 Artistista messinkisen version. Painoa oli se 76 paunaa, sustain ei ollut mitenkään erikoispitkä, ja soundi oli kovin kireän treblekäs. Ettei mitenkään tumma ja keskialuepainotteinen...

Emmää huomaa mitään eroa soundissa vaikka laihdutin 70 kiloa

Tän voi testata helposti ripustamalla lyijypainon kitaraan narulla kiinni, ja sitten vaan hakemaan hifiä. Kyllä paino on ehdottomasti tärkein kitaran soundiin vaikuttava tekijä heti lavan muodon jälkeen.

Hynkel: Tän voi testata helposti ripustamalla lyijypainon kitaraan narulla kiinni, ja sitten vaan hakemaan hifiä. Kyllä paino on ehdottomasti tärkein kitaran soundiin vaikuttava tekijä heti lavan muodon jälkeen.
 
Eikös noissa kasarin alun jaappanilaisissa jotain sustainblokkeja käytettykin..... ei kylläkään lyijystä vaan messinkiäkö ne nyt oli.

fox: Tuossa pikkusen Hallun kirjoitusta toisesta (LP Custom-) ketjusta lueskelin. Noista -82 muotiin tulleista kevennysporauksista lähinnä. Tunnettu hra Tim Shaw noista 9 kolosesta kommenteerasi, että niistä ei ole mitään "sound chamber"-vaikutusta, ovat siihen aivan liian pieniä/hajallaan rungossa. Ainoa mistä voi havaita (poislukien tietty valmistajan ilmoitus, kun noilla Gibsonilla on tapana vähän kaikki ilmoitella..) on kitaran läpivalaisu. Soundiin eivät Shaw'n mukaan vaikuta.
Painojuttuihin sen verran, että Ibanezin Jeff Hasselbergerhan (tunnettu myös Mirror Ball- kitarsata) innoissaan konstruoi 2622 Artistista messinkisen version. Painoa oli se 76 paunaa, sustain ei ollut mitenkään erikoispitkä, ja soundi oli kovin kireän treblekäs. Ettei mitenkään tumma ja keskialuepainotteinen...
 
Mä katselin joskus jonkun videon siitä messinkiartistista ja aika kimakkatsoundi siinä oli :-), muuan seppä puheli kerran semmoisisa että sama efekti voisi ilmetä myös puussa, että painavan puun tone saattaisi olla vähän kirkkaampi. Itse en ole moista huomannut ja tiedä sitten riittääkö muutaman sadan gramman heitto puun painossa siirtämään tonea yhtään mihinkään...... eihän tästä pitkä aika ole kun känättiin siitä vaikuttaako puu yhtään mitään sointiin, tai siis siihen toneen (kyllähän puut ja rakenteet vaikuttaa atakkiin ja sensemmoisiin juttuihin, siitä lienee jo konsensus).
 
Nuo poraukset on itseänikin mietityttänyt kun olen Lessuja vertaillut ja tesmaillut. Itselläni oli porattu Pauli ja sen hiipuma oli kaikilla testeilläni jyrkempi kuin Ibanez Artistin (näitä siis testailin kotosalla ihan ajan kanssa ja äänittelin ja vertailin käppyröitä saadakseni vahvistusta korvieni havainnolle). Kaupassa tekemäni testaukset ovat tietenkin enemmän mutua, mutta oma vakaumukseni on että jopa poratuissa ääni hiipuu jyrkemmässä kulmassa kuin umpinaisissa. Toki olen pohtinut mahdollisuutta, että niiden rakenteissa saattaa olla muutakin eroa (kaulan paksuus, eikö kaula hyvinkin vaikuta soinnin ominaisuuksiin?) kaulaliitoksen pituus tai kuinka kaula ja pody mätsää, en minä tiedä mitkä seikat asiaan vaikuttaa sitähän vaan soittaa ja kuulostelee miten kitara reagoi kosketukseen (vahvasti tunnepitoinen juttu, josta en ainakaan itse tohdi lähteä isompaa sotaa nostamaan).
 
Mä kuitenkin soitin sillä kevennysporatulla Gibsonilla ihan tyytyväisenä 25 vuotta kunnes sain käsiini Artistin jonka myötä maailmani mullistui. Myin Gibsonin pois ja mietin, että jos joskus vielä Lessun laitan, niin ne seitkytluvun mallit kiehtoo tai sitten se kasarin alun Heritage, mutta eipä taida meikämannen rahat riittää niihin herkkuihin.

hallu: Eikös noissa kasarin alun jaappanilaisissa jotain sustainblokkeja käytettykin..... ei kylläkään lyijystä vaan messinkiäkö ne nyt oli.
 
Messinkisiähän ne. Niin Iban Artisteissa alkaen AR 100:sta ja monissa muissakin japseissa. Yamahan SG-malleissa, en nyt muista oliko SG 1000 alkaen, Vantagen joistain malleistakin löytyy.
Se oli sitä "messinkiaikaa". Isommat tallat, niinku Wallin LP:ssa ynnä muuta. Ja olihan Gibsonillakin V-II Flying V:ssa tallan tolpat isot, nimeltään "Sustain Sisters", ja tais olla parissa muussakin skebassa. Oi miten hienoja keksintöjä ! ;)
 
Lisäyksenä + selvennyksenä: Wallin kitaran talla oli Double Eaglen (japanilainen) jälkiasennustalla.

Painon vaikutus kitaran sointiin
 
Minulla on pikkuisen ylipainoa, ei hirveästi mutta en ole huomannut että painon vaihdellessa kitara kuulostaisi erilaiselta.

fox: Messinkisiähän ne. Niin Iban Artisteissa alkaen AR 100:sta ja monissa muissakin japseissa. Yamahan SG-malleissa, en nyt muista oliko SG 1000 alkaen, Vantagen joistain malleistakin löytyy.
Se oli sitä "messinkiaikaa". Isommat tallat, niinku Wallin LP:ssa ynnä muuta. Ja olihan Gibsonillakin V-II Flying V:ssa tallan tolpat isot, nimeltään "Sustain Sisters", ja tais olla parissa muussakin skebassa. Oi miten hienoja keksintöjä ! ;)
 
Lisäyksenä + selvennyksenä: Wallin kitaran talla oli Double Eaglen (japanilainen) jälkiasennustalla.
 
Joo, tollanen uutena hommattu 1979 mallin Yamaha SG 2000 löytyy, prkeleen painava on ja rakenteensa vuoksi päässyt jopa Suureen kitarakirjaan. https://www.dropbox.com/s/268cayy4y … amaha%20SG%20200%20rakenne.jpg?dl=0
 
Ja kyllähän se soi https://www.dropbox.com/s/9b3ebhs8m … Yamaha%20SG%20200%20soundi.mp3?dl=0 ja tuo on soitettu läyhäsillä Logicin kitaraplugareilla, ei millään vintagevahvistimilla tms notta kyllä se kai sitten sormistakin se soundi on joskus lähtenyt. Pitää myös muistaa että minä en osaa soittaa bluesia ns oikein, ei ole rupea soitossa, time on liian hyvä ja soundi on ns silkkimunasoundia. Sinänsä aivan sama tuo soittopuoli mutta jos kokenut kitaraseppä toteaa kitarasta "tämähän on aivan helvetin hyvä" niin kai se on uskottava. Se vaikuttaako paino soundiin on sitten ihan toinen juttu, itse epäilen kokonaisuutta eli laadukkaat osat, laadukas japanilainen työ ja spesiaali rakenne, vähättelmättä mitenkään soittajan osuutta asiaan koska se on aina nro 1.

WanhaWetäjä: Joo, tollanen uutena hommattu 1979 mallin Yamaha SG 2000 löytyy, prkeleen painava on ja rakenteensa vuoksi päässyt jopa Suureen kitarakirjaan. https://www.dropbox.com/s/268cayy4y … amaha%20SG%20200%20rakenne.jpg?dl=0
 
....................
 
Yamaha SG2000 on ihan helevetan hyvä keppi (muutamaa sellaista olen päässyt käpistelemään ja jokaisessa oli se sama taika). Paria uustuotanto SG:tä olen hypistellyt SG2000 ja SG3000 niin uustuotantonakin ne on ihan yhtä hyviä ja painavia joo :-D .
 
Kyllä kai huippukitara voi olla kevytkin, mutta kyllä paino on aina vakuuttavaa :-D

fox: Messinkisiähän ne. Niin Iban Artisteissa alkaen AR 100:sta ja monissa muissakin japseissa. Yamahan SG-malleissa, en nyt muista oliko SG 1000 alkaen, Vantagen joistain malleistakin löytyy.
Se oli sitä "messinkiaikaa". Isommat tallat, niinku Wallin LP:ssa ynnä muuta. Ja olihan Gibsonillakin V-II Flying V:ssa tallan tolpat isot, nimeltään "Sustain Sisters", ja tais olla parissa muussakin skebassa. Oi miten hienoja keksintöjä ! ;)
 
Lisäyksenä + selvennyksenä: Wallin kitaran talla oli Double Eaglen (japanilainen) jälkiasennustalla.
 
En tiedä onko messinkisiä sustainblokkeja enää nykyisin (varmaan noissa klassikkojapsien reinkarnaatioissa, mutta noin muuten). Mutta muistui mieleen, että muutama vuosi sitten (olisiko ollut 2015 Gibson malleja) näin messinkisiä satularakenteita G-pajan Lessussa. Niin taisipa sellainen olla myös uudessa Yamaha BB2024 bassossakin (oli muuten semmoinen beissi, että ollappa rikas). Eli vaikka muoti-ilmiöitä kitaramaailma vilisee ja milloin niiden täytyy olla millaisiakin, niin eihän universaalit totuudet miksikään muutu, periaatteessa vain lähestymiskulma muuttuu, mitä asioita minäkin aikana ihaillaan ja kaivataan.

Messinkihän on satulassa sikäli looginen valinta että kun se on vähän samansorttinen materiaali kuin nauhoissa käytetty uushopea (tai mitä se suomeksi on), niin voi kehua että sointiero vapaan kielen ja nauhoilta otetun äänen välillä on pienempi kuin muovi- tai luusatulalla :D

WanhaWetäjä: Joo, tollanen uutena hommattu 1979 mallin Yamaha SG 2000 löytyy, prkeleen painava ....
 
Painoin varoitusta jotta moderaattorit siivoaisivat kirjoituksesta aiheeseen liittymättömät asiattomuudet. Ei se pelkkä tanssimusiikin soitto voi ihmisestä noin kiukkuista tehdä, ovathan sitä muutkin soittaneet, mikä lie perimmäinen syy.

benny: Kuulen kyllä selvästi että onko kitararaidat soitettu Ibanezin RG:llä vaiko jollain painavammalla Gibsonin Les Paulilla. Hyvä saundi kato ku painaa, basistikin tämän tietää.
 
En kyl tiiä.