Tanssimusiikki ›

No joo.. oli viime viikonvaihteessa hääkeikka, ja melkoisen "perinteiseen" malliin taas mentiin.
 
Annas kun kerron.. Saavuttiin ryhmän kanssa hyvissä ajoin (jo ennen kuin oli sovittu) paikalle, nousimme keikka-autosta ja kävimme tarkastelemassa tilannetta. Häätapahtuma oli järjestetty eräänlaiseen maatilamatkailu -paikkaan, jossa oli erikseen ruokailu- yms. tilat ja oma, vanhasta navetasta kyhätty rakennus tanssiohjelmalle. Katsastimme oitis myös tuon rakennuksen jossa tanssit oli tarkoitus järjestää, ja iloksemme havaitsimme asioiden olevan kohdallaan; rakennuksessa oli oikein kunnon esiintymislava, johon kvartettimme mahtui hyvin, sähköt, valaistus.. kaikki kunnossa.
 
Hääväen ruokaillessa toisessa rakennuksessa saimme kaikessa rauhassa roudailla kamat paikoilleen ja tehdä vielä jonkinmoisen soundcheckinkin. Kaikki näytti liian hyvältä ollakseen totta, joten..
 
Kuten varmaan kaikkialla Suomessa viikonvaihde oli melko epävakainen säiden suhteen, niin myös Hämeessä, jossa kyseinen hääkeikka oli. Ja juuri kun olimme saaneet kaluston testattua, roudausvaatteet vaihdettua juhlatamineisiin, alkoi valtava vesisade ukkosen säestyksellä. Vettä tuli kuin Esterin saavista kaataen, ja siinä samalla totesimme, että tanssitilaksi tarkoitetun rakennuksen katto vuosi kuin seula. Tätähän emme tietenkään osanneet ottaa huomioon.
 
Yritimme ensin siirrellä laitteita pois vuotokohtien alta, mutta vettä tuli siinä määrin voimakkaasti, että käytännöllisesti katsoen kuivaa kohtaa lauteilla ei enää ollut. Eipä auttanut muu, kuin purkaa kytkennät ja nostella arimmat tavarat mahdollisimman pian takaisin kärryyn. Muita laitteita yritimme peitellä kuljetuslaatioiden kansilla yms. vesivaurioiden estämiseksi.
 
Kuten arvata saattaa, keikkavaatteemme kerkesivät kastumaan läpikotaisin laitteiden pelastusoperaation aikana, eikä roudausvaatteiden lisäksi ollut muita edes mukana.
 
Rankkasade meni ohitse ja aurinkokin välillä pilkisti sadepilvien välistä. Vaikka keikkavaatteet kastuivatkin, soittimet ja muu kalusto onnistuttiin suojelemaan vaurioilta, mikä tietysti oli ilahduttava seikka.
 
Samaan aikaan päärakennuksessa oli tapahtumissa edetty siihen saakka, että hääväen oli tarkoitus siirtyä rakennuksesta toiseen jatkamaan ohjelmaa häävalsseilla. Porukkaa alkoi valumaan tanssirakennukseen jolloin bestman tulee luoksemme todella tuohtununeena, kun kalustomme ei luonnollisesti olekaan rankkasateen jälkeen vielä lauteilla valmiina häävalssiin. Selitin tilanteen ja kerroin edelleen uhkaavasta kastumisvaarasta, jonka vuotava katto voisi aiheuttaa. Bestman tähyili taivaalle, ja totesi kelin riittävän hyväksi, koska aurinkokin juuri sillä hetkellä paistoi.
 
Saimme 10 minuuttia "armonaikaa" kaluston uudelleen kokoamiselle, joka juuri ja juuri riittikin tuohon hommaan, ja häävalssi saattoi alkaa.
 
Eipä keritty juuri introa pidemmälle häävalssia soittaa, kun sadepisarat alkoivat jälleen ropista kattoa vasten. Toivoin sadekuuron olevan kuitenkin edellistä lievempi, joten jatkoimme valssin soittoa, mutta..
 
Sade vain yltyi, ja vettä alkoi jälleen tulla katosta sisään. Tanssi keskeytettiin, ja koko juhlaväki ryntäsi taas rakennuksesta toiseen. Me jäimme sen sijaan taas pelastamaan laitteita sateelta, roudaten kalustoa kärryyn ja muihin kuivempiin paikkoihin.
 
Kun sade taukosi, saapui bestman luokseni jälleen ja totesi, että häävalssi tanssitaan uudelleen, mutta tanssirakennuksen sijaan päärakennuksessa, jossa ei kastumisvaaraa ole. Samalla bestman käski meidän pitämään rivakkaa vauhtia, koska "aikataulusta" olitiin muutenkin jäljessä, ja juhlaväki alkoi jo pitkästyä odotteluun.
 
Rakennusten välillä oli 20-30 metriä etäisyyttä, ja päätimme kantaa laitteet rakennuksesta toiseen, paitsi ne, jotka olivat kärryssä, vietiin kärryllä lähemmäs päärakennuksen ovea.
 
Itse päärakennus olikin sitten tarkoitettu todellakin muuhun, kuin tanssikäyttöön. Jo roudaus oli hankala; yksi ainoa ovi, ja käytävä, joka oli muutenkin kapea, mutta häävieraiden "palloillessa" juuri kulkuteillä meinasi tehdä roudauksen täysin mahdottomaksi.
 
Tilannetta ei helpottanut sekään, että jatkuvasti joku oli hihasta repimässä: "Joko se häävalssi kohta soi, kun meidän pitäisi jo lähteä, kun meillä on niin pitkä kotimatka".
 
Minkäänlaista soittotilaa ei päärakennuksessa tietenkään ollut, vaan yksi pitempi pöytä siirrettiin hieman sivumpaan, jotta saatiin edes hieman tilaa laitteille.
Roudaus kesti kauan (ainakin häävieraiden mielestä), ja ainakin itse oli jo aivan kun maratoonin juossut. Yhtä hikinen ja väsynyt, eikä keikka ollut edes vielä varsinaisesti alkanut!
 
Vihdoinkin saatiin homma käyntiin, ja häävalssi soitettua kokonaan kunnialla läpi.
 
Loppuillan soittelimme omaa ohjelmistoamme, mutta myös paljon ennalta toivottuja kappaleita, joiden eteen näimme myös jonkin verran vaivaa etukäteisharjoittelun muodossa. Koska kuitenkaan emme pystyneet toteuttamaan kaikkia toiveita, joita illan aikana yleisöltä (lähinnä nuorison taholta) sateli, saimme osaksemme "kehuja" tyyliin "paska bändi - soitatteks te mitää muuta kuin humppaa?", vaikka koko iltana emme soittaneet kuin parin kappaleen verran kyseistä musiikkityyliä.
 
Parasta tässä keikassa oli kuitenkin se, että se päättyi. Selvisimme keikasta kuin ihmeen kaupalla ilman suurempia vaurioita - ainoastaan yksi mikki särkyi, ja sekin meni, kun "suvun karaokekuningas" halusi melkoisessa tuiskeessa esittää morsiammelle "Rakkaus on lumivalkoinen" -kappaleen, ja pudotti mikin kivilattialle. Saas nähdä, saako tuosta edes korvauksen..
 
Että näin meillä. Ja ensi lauantaina uudelle hääkeikalle, huh huh!

Huh huh. Onpahan Mr Murphy ollut (hää)vieraana ja muutenkin negakoordinaatit kohdallaan. Mutta mutta..sellaista sattuu

Oho.. Sounds like a big Wiklund

Mitä tässä viime aikoina on hääkeikoille joutunut niin niillä kaikilla on ollut yhteisenä nimittäjänä että morsian on ollut ihan tuubassa loppuillasta ja tunkenut lavalle laulamaan mekko rutussa silmät harittaen röyhtäellen luokseenkutsuvia bissehöyryjä mun mikkiin .Mutta kukaan ei ole kyllä juomaa tarjonnut soittajille niin saatana niin!

Mitä tässä viime aikoina on hääkeikoille joutunut niin niillä kaikilla on ollut yhteisenä nimittäjänä että morsian on ollut ihan tuubassa loppuillasta ja tunkenut lavalle laulamaan mekko rutussa silmät harittaen röyhtäellen luokseenkutsuvia bissehöyryjä mun mikkiin .Mutta kukaan ei ole kyllä juomaa tarjonnut soittajille niin saatana niin!
 
Jumalaut; oltiiks samalla keikalla.. Juuri näin oli; mutta bändille tuotiin litrakaupalla kirkasta viinaa.

kukaan ei ole kyllä juomaa tarjonnut soittajille niin saatana niin!
 
Missä ihmeen häissä te oikein soitatte. Meillä on aina 5 litran kannut mukana hääkeikoilla ja ei ole vielä tullut vastaan häitä missä ei olisi saatu niitä täyteen lähtiessä, joko sahtia tai boolia. Ja keikan aikana sitä myöskin tarjotaan mutta periaatteemme on hoitaa keikka selvinpäin.
 
Ja toi Miken keikkatarina oli kyllä aika uskomaton, ehkä sen häävalssin olisi voinut hoitaa pelkällä hanurilla muiden roudatessa kamoja, näin ei olisi jengin tarvinnut odotella. Nimittäin se on ihan "yleisölle" sama mitä häävalssissa soitetaan, ne "tsiigaa" ainoastaan hääparin liikehdintää ja väitänkin, että 90% jengistä ei seuraavana päivänä edes tiedä mikä oli häävalssina mutta sen ne muistaa, jos bändiä piti odottaa.

Muutaman vuoden breikki hääkeikoista,mutta aloitusteksti sai kyllä innostumaan ajatuksesta...

Eihän vaan tuo kyseinen keikkamesta olisi tuolla Teiskon suunnalla,tuntomerkit kun täsmäis erääseen maatilakohteeseen,jossa itse olin hääkeikalla pari vuotta sitte.
Ja silloin oli ainaki soittopaikka ison kivi navetan vintissä,missä oli aivan hirveä akustiikka,koska kiveä oli joka puolella!!

.Mutta kukaan ei ole kyllä juomaa tarjonnut soittajille niin saatana niin!
 
Kyllä sä ihmeellisissä häissä käyt.
Mä oon joutunut mun soittajille opettamaan, että ottakaa ihmeessä vastaan kaikki mitä tarjotaan, mutta kurkkuun kaadatte vasta keikan jälkeen ja niillä on ihmeellisiä virityksiä, mihin ne säilöö kaiken tarjotun.
 
Lähtiäisiksi yleensä saadaan flinda pari mieheen.

Kyllä sä ihmeellisissä häissä käyt.
Mä oon joutunut mun soittajille opettamaan, että ottakaa ihmeessä vastaan kaikki mitä tarjotaan, mutta kurkkuun kaadatte vasta keikan jälkeen ja niillä on ihmeellisiä virityksiä, mihin ne säilöö kaiken tarjotun.
 
Meillä tuossa aikoinaan olis sellainen heppu rummuissa, joka säilöi kaiken, mitä annettiin. Eräälläkin hääkeikalta se oli kännipäissään oivaltanut, että jossakin vaiheessa, viimeistään kotimatkalla soittajapojalle tulee nälkä ja ei olla enää lihapatojen ääressä. Oispa mukavaa, jos ois sitten jotain hiukopalaa ottaa siellä siellä hiacen takapoksissa. No jätkä otti sellaisia possunpihvejä lautaselle ison pinon, kääräisi ne paperiin, teki niistä nääs eväät. Sitten se käveli muina miehinä rumpujen eteen ja livautti salavihkaa eväspaketin bassorummun uumeniin.
 
Noh, kävipä niin, että ei siinä maistissa ja liikuttuneessa mielentilassa enää pihvit tulleetkaan rumpalin mieleen vaan paluumatka meni hiacen poksissa nukkuessa pois humalaa. Seuraavan viikonloppuna sitten mentiin taas keikalle. Siinä kamoja kasatessa alettiin ihmetellä, että mikä kumma täällä haisee.... Oli muuten pihvit kohtuullisen rapsakoita jo viikon kypsenemisen jälkeen.
 
Mitä tästä opimme? Ei kai mitään...

Täällähän kaikki näköjään ottaa vasta keikan jälkeen. Sepä onkin mielenkiintoista. Ei se ihme, että meistä sanotaan "kostea bändi". Jos me otetaan, niin keikan aikana tietenkin. Keikan jälkeen kun vetäisee jallupullon, niin ei pääse seuraavana päivänä lähtemään ennen kuin illalla. Jos sen ottaa keikan aikana, niin asia on ihan toinen. Eikä tarvi niin pitkiä jatkoja järjestää. :)
Ja hääkeikat varsinkin, nehän on yksityistilaisuuksia. Ei sieltä mihinkään ohjelmatoimistoon palautetta mene eikä muiden häätilaisuuksien järjestäjälle. En tarkoita, että pitää perseet olalla olla, mutta mitä se pieni ottaminen nyt sitten... Ei siellä ole kovinkaan taiteellista tarvinnut soittaa koskaan. Yleensä on ollut järkkärillä omasta takaa siihen hommaan joku.

No joo.. ..Että näin meillä. Ja ensi lauantaina uudelle hääkeikalle, huh huh!
 
Luin ton kyllä huolella ja kahdenkymmen vuoden hääkeikkakokemuksella sanon, että vaikka olen yleensä tavanomaista diplomaattisempi ja nöyrempi ja kusipäille ei aina voi mitään, niin juuri tuollaisissa tapauksissa bändin pitää tuntea oma arvonsa. Artisti on artisti hääkeikallakin.
 
Olen tosin onnellinen, ettei ihan tommosta populaa oo sattunu kohdalle.
 
En tiedä hinnoistanne, mutta yhden asian oon oppinu: Halvimmalla saa paskimmat keikat.

Karulta kuulostaa tuommoinen keikkakohtelu. Viime vuosina hääkeikat jäänet vähemmälle. Nyt ei teekään mieli heti häihin. Olettekos olleet usein vieraana häissä? Tuossa alkukesästä oli kivat muusikkohäät, joissa tottakai lavalla oli jopa jonoa eri soittimiin... Siinä varmaan paikalle tilatulla bändillä oli ihmettelemistä. Heillä oli soittovastuu, vierailla ei ollut soittokieltoa.

 
En tiedä hinnoistanne, mutta yhden asian oon oppinu: Halvimmalla saa paskimmat keikat.
 
Toi muuten varmaan pitää aika suurelta osin paikkansa... Triossa soittaessaan tuon varsinkin sai huomata...

Kiitoksia myötätunnosta kolleegat!
 
Kaiken kaikkiaan soittaminen (jopa työkseen) on yleensä mukavaa, eikä näin huonoa tuuria keikkojen suhteen ole aiemmin meilläkään ollut. Ja tässäkin tapauksessa kaikki olisi todennäköisesti mennyt nappiin, mikäli ilmojen haltija (Esteri) olisi ollut meidän puolellamme tai tanssitilaksi tarkoitetun rakennuksen katto olisi ollut sateen pitävä. Toivottavasti vain saavat sen katon korjattua, sillä juteltuani maatilan omistajan kanssa, on kuluvan kesän aikana ko. paikassa lähes joka viikonloppu hää- tai jokin muu tilaisuus.
 
Tämä keikka tuli tuli meille erään keskisuomalaisen toimiston kautta, ja vaikutti hinnaltaankin kokolailla kannattavalta. Näin jälkeenpäin ajateltuna, tuplahinta keikasta olisi kuitenkin ollut lähempänä totuutta, kun ajatellaan keikan työllistävää vaikutusta.
 
Vaikka meidänkin ryhmällämme on pitkä kokemus (nuorimmallakin yli 10 vuotta) keikkailusta, tulee eteen tilanteita, joihin ei mitenkään voi varautua, erityisesti juuri häissä.
 
Tuo ajatus siitä, että häävalssin olisi voinut soittaa pelkästään yhdellä soittimella muiden roudatessa, käväisi meidänkin mielessämme, mutta kun bändin kaikki soittimet (rumpuja lukuunottamatta) ovat täysin "sähkökäyttöisiä", olisi jonkinlainen PA-tarvittu joka tapauksessa. Tilanteen olisi voinut pelastaa esim. juuri hanuri tai vaikkapa akustinen kitara, jotka olisivat mainiosti riittäneet laulun säestykseksi, mutta näihin häihin oli nimenomaan haluttu bändi, joilla EI ole hanuria, koska nuorehkojen tilaajien mielestä "humppabändiä" ei heidän häissään tarvittu, jollaiseksi he automaattisesti bändin nimesivät, jos soitinvalikoimaan kuului hanuri.
 
No, ajat ovat muuttuneet ja sitä osaltaan todisti myös bändille osoitettu lista toivekappaleista, joka sisälsi enimmäkseen "suomipoppia" - tyyliin Nylon Beat, Neljä Ruusua, Popeda, Eput jne. jne. ja muutamia iskelmiä "vanhemmalle väelle". Kaikkea emme toki pystyneet toteuttamaan, mutta kaikkein "tärkeimmät" toiveet kuitenkin - ja silti joidenkin häävieraiden mielestä soitimme liikaa tuota "humppaa".
 
Pidimme bändin kanssa eilisiltana palaverin, jossa erityishuomiota saivat juuri nuo hääkeikat, jotka ovat lähes poikkeuksetta ovat ruvenneet olemaan tavanomaisia keikkoja työllistävämpiä (toivekappaleiden harjoittelu, yhteislaulujen säestykset, äänikaluston roudailu, "miksauspalvelun" hoito yms.) ja pitempikestoisia (laitteet paikalla jo monta tuntia ennen keikkaa, odottelua - odottelua ja taas odottelua).
 
Palaverin tuloksena ainakin toimistojen kautta tulevat hääkeikat saavat jäädä meiltä vastedes väliin, koska nämä ovat useimmiten niitä huonohintaisimpia ja sisältävät eniten noita "ylläreitä".
 
Hyvää kesänjatkoa kolleegoille. Toivottavasti Mr. Murphy ei ole solistina teidänkään keikoillanne!
 
Terveisin Mike

Pidimme bändin kanssa eilisiltana palaverin, jossa erityishuomiota saivat juuri nuo hääkeikat, jotka ovat lähes poikkeuksetta ovat ruvenneet olemaan tavanomaisia keikkoja työllistävämpiä (toivekappaleiden harjoittelu, yhteislaulujen säestykset, äänikaluston roudailu, "miksauspalvelun" hoito yms.) ja pitempikestoisia (laitteet paikalla jo monta tuntia ennen keikkaa, odottelua - odottelua ja taas odottelua).
 
Tuo hääkeikkojen tekeminen on vaatii pikkuisen enemmän etukäteissuunnittelua. Me ollaan otettu nykyään kohtuullisen tiukka linja yllä oleviin asioihin ja kun ne tekee etukäteen selväksi, ei ongelmia ole ollut vaan yleensä hommat sujuvat.
 
- roudaus hoidetaan vain vähän ennen keikkaa (ainostaan poikkeustapauksissa roudataaan etukäteen ja ehkä kotipaikan max. 30 km lähellä olevilla keikoilla). Eli jos soitto alkaa klo 20, niin roudaus on klo 18-19 aikoihin. Hääparien kanssa on sovittu roudauksen ajaksi ohjelmaa esim. ulos, jolloin roudaus tapahtuu huomaamattomasti. Vältetään turhaa notkumista hääpaikalla.
 
- häävalssit (max 2) opetellaan samaan hintaan, jos niistä on nuotit saatavilla. En lähde niitä nuotittamaan ilman erillistä maksua cd:ltä. Älyttömille häävalssitoiveille ehdoton ei. Lisäksi muutama muu toivekappale voidaan opetella, jos se käy helposti. Yleensä pyydän lähettämään nuotit, jos kappale on meille outo (karsii älytöntä kuraa pois)
 
- puhekäyttöön laitetaan kiinteästi yksi huono mikki (pitkällä piuhalla tietysti), joka on valmiudessa koko hääjuhlan ajan. Ei siis tarvita äänentoistopalvelua.

- yhteislaulut nyt voi säestää, on aivan sama mitä soittaa, kunhan joku ääni edes sattuu kohdalleen. Päähuomio kuitenkin on yleisöllä siinä häävieraitten performanssissa. Tietysti kannattaa sijoittaa ne yhteislaulut vaikka setin alkuun/loppuun, niin turha pomputtelu jää pois.
 
- sopikaa tarkka soitta-aika tai ainakin määrä. Esim. 4 settiä ja jos soitto alkaa klo 20, niin se loppuu 0.00. Lisäsetit eri maksusta. Jos aikataulut muuttuvat, (esim. soitto alkaakin jo klo 19) tiedätte, että 4 setin jälkeen voitte vetää pillit pussiin.
 
Yleisesti ottaen näissä asioissa kannattaa käyttää omaa asiantuntijuuttaan (siis maalaisjärkeä) hyväksi. Välttämättä hääparilla, bestmanilla tai kaasolla ei ole realistista kuvaa, miten jossakin tilanteessa pitäisi toimia. Siis jos heidän ehdotuksenne ovat mielestänne älyttömiä tai työläitä, niin tuokaa se ilmi! Kun asiat perustelee ja antaa tilalle toisen ratkaisumallin (omalta kannalta paremman), niin ainakin meillä on asioista päästy yllätävän hyvin yhteisymmärrykseen. Loppujen lopuksi hääkeikat näillä järjestelyillä ovat kuitenkin ravintolakeikkaa helpompia. (ellei sitten mr. murphy iske kehiin, mutta on niitä paskoja keikkoja tehty ravintoloissa ja lavoillakin)

Totuushan on, että häitten järjestelijä on useimmiten ensikertalainen ja meillähän on aikamoinen häärutiini ja usein ottavat kiitollisuudella vastaan vinkit joka suhteessa ja siinä sivussa saadaan bändillekin "mukava" toimenkuva, toinen asia kokonaan, miten hieno etukäteissuunnitelma toimii käytännössä.
 
Mä oon sopinut keikan pituudeksi kellonajan, soitto loppuu klo silloin ja silloin, riippumatta siitä, onko ehditty soittaa kaksi vai viisi settiä.

Kyllä sä ihmeellisissä häissä käyt.
Mä oon joutunut mun soittajille opettamaan, että ottakaa ihmeessä vastaan kaikki mitä tarjotaan, mutta kurkkuun kaadatte vasta keikan jälkeen ja niillä on ihmeellisiä virityksiä, mihin ne säilöö kaiken tarjotun.
 
Lähtiäisiksi yleensä saadaan flinda pari mieheen.
 
Nyt on vaan kai sattunut kohdalle jotain "köyhiä ja nuukia", jotka ei ymmärrä "tunnelmoinnista" mitään! Tai sitten ne on olleet pelkän ulkonäön perusteella sitä mieltä että nuo on jo osansa saaneet? Tai sitten olen ollut koko ajan vika bändissä?

Nyt ei teekään mieli heti häihin.

No ei! Tätä palstaa ku lukee, niin lähtee kyllä kaikki halut aloittaa keikkaileminen!