Rock, pop, alternative ›

Onhan se BSSM myös 17 biisin möhkäle, josta olisi helposti voinut heittää vaikka jotkut Breaking the Girlit, The Greeting Songit ja Sir Psycho Sexyt (8 min 16 s) veks.

Coran: Onhan se BSSM myös 17 biisin möhkäle, josta olisi helposti voinut heittää vaikka jotkut Breaking the Girlit, The Greeting Songit ja Sir Psycho Sexyt (8 min 16 s) veks.
 
Ja varsinkin Under the bridge. Olikohan siinä jotain muutakin täyttä tyhjäkäyntiä? En ole vuosikausiin kuunnellut.

Henri Henri Olavi: Under the bridge.
 
Höps :) Beato puhukoon, taas kerran: https://www.youtube.com/watch?v=P51AgtsZw2w

Beato on väärässä. Ihan hassu ukko kyllä.

Henri Henri Olavi: Ja varsinkin Under the bridge....täyttä tyhjäkäyntiä
 
Beaton selvitystä katsomattakin tiedän että olet nyt joron jäljillä :)
Ja eikö "täyttä tyhjäkäyntiä" itse asiassa ole paradoksi?

Se biisi on niin tuttu, että tiedän kyllä mitä siinä tapahtuu. Tyhjäkäyntiä.
 
Pitää tuosta Sir Psychosta sanoa, että onhan siinä se jamittelu lopussa joka on jo pelkästään parempi kuin Under the bridge.

Erinomainen biisi vaikkakin puhkisoitettu.

Jännä etteivät ole onnistuneet tekemään mitään oikein Blood Sugarin jälkeen. Meriitti toki sekin.
 
One Hot Minuten (1995) "Warped" on ainakin erittäin kova jytky!
 
Stadium Arcadiumillakin mielestäni oli ainakin yksi tai kaksi hyvää biisiä...sen 30 biisin seassa XD

Ekan keikan ja parin tv-esiintymisen perusteella täytyy sanoa, että uudet biisit toimii paremmin livenä.

Coran: Onhan se BSSM myös 17 biisin möhkäle, josta olisi helposti voinut heittää vaikka jotkut Breaking the Girlit, The Greeting Songit ja Sir Psycho Sexyt (8 min 16 s) veks.
 
Sir Psycho ja Greeting Song on mun mielestä levyn parhaita biisejä. Noi kaikki enemmän melodiset tai muuten vaan paskat biisit voisi jättää poies, kuten Under the Bridge, Breaking the Girl (mikä tulee aina skipattua kun levyä kuuntelee), I Could Have Lied ja The Righteous & the Wicked. Plus se random Robert Johnson coveri sieltä lopusta.

BSSM on kyllä juuri senkin takia ällistyttävän hyvä levy kun siinä on 17 biisiä, eikä yksikään niistä ole turha. Ei varsinkaan Breaking The Girl eikä Sir Psycho Sexy. Ei edes Under The Bridge, se on itse asiassa itselleni yksi niistä harvoista vanhoista mainstream hiteistä, jotka ei vaan kulu puhki. Moni (kaikki?) on eri mieltä, mutta Suck My Kiss tulee usein skipattua. Ei oikestaan muita.

Niin joo, I could have lied. Vaikka oon vähän slovari hater niin sekin: aivan loistava. Breaking the girlistä tunnetusti harva pitää. En tajuu, siinä tapahtuu niin paljon kaikkea siistiä. Se rytmillinen rieputus ja ne perkat ja mellotroni, mmm.

Tässähän Kiedis availee hommaa
 
https://www.youtube.com/watch?v=GbUyrM1ECU4
 
Eli vissiin tosiaan materiaalia ollut tosi paljon, että joutui käytännössä vaan latoon tekstejä ja melodioita paljoa itseään kyseenalaistamatta. Hyvä ja vähän syvällisempi haastattelu mielestäni.
 
Ekaa kertaa pyöräytän levyä tässä. Varmaan "ihan kivaa kesämusaa" :D Noh kattellaan mihin muodostuu.

Piepe: Niin joo, I could have lied. Vaikka oon vähän slovari hater niin sekin: aivan loistava. Breaking the girlistä tunnetusti harva pitää. En tajuu, siinä tapahtuu niin paljon kaikkea siistiä. Se rytmillinen rieputus ja ne perkat ja mellotroni, mmm.
 
Itekin tykkään Breaking the Girlistä ja Under the Bridgestä.
 
Uus albumi vielä tsekkaamatta.

Vähemmän yllättäen rintamalinjat asettuvat sellaisiin jotka pitävät vähintään 31 vuotta vanhasta funk rockista ja sitten niihin, jotka pitävät siitä ja Red Hot Chili Peppersin myöhemmästäkin tuotannosta. Mutta ilmoittautuuko joku, joka ei tykkää Blood Sugar Sex Magickista (ja tietenkään sitä edeltävistä levyistä)?

Coran: Vähemmän yllättäen rintamalinjat asettuvat sellaisiin jotka pitävät vähintään 31 vuotta vanhasta funk rockista ja sitten niihin, jotka pitävät siitä ja Red Hot Chili Peppersin myöhemmästäkin tuotannosta. Mutta ilmoittautuuko joku, joka ei tykkää Blood Sugar Sex Magickista (ja tietenkään sitä edeltävistä levyistä)?
 
Tykkään mutta kyllä Californication on mulle "se" RHCP-levy. Toki asiaan vaikuttaa aika paljon se, että se oli ensimmäisiä ellei jopa ensimmäinen ostamani rockbändin levy. Samalla lailla herkässä iässä kuin moni on ilmeisesti ollut BSSM:n aikoihin.

Mitvit? Breaking the girlhän on helvetin kova biisi. Kuten koko bssm.
Kesä alkaa siitä kun levyn pyöräyttää soimaan.
Vielä ei pysty kun sataa räntää.

Vessajono: Tykkään mutta kyllä Californication on mulle "se" RHCP-levy. Toki asiaan vaikuttaa aika paljon se, että se oli ensimmäisiä ellei jopa ensimmäinen ostamani rockbändin levy. Samalla lailla herkässä iässä kuin moni on ilmeisesti ollut BSSM:n aikoihin.
 
Meillä samat.

tommijk: Uusi levy alkaa toimia paremmin mitä enemmän kuuntelee. Ensi fiilikset oli tosiaan heikohkot. Mun mielestä myös mahtavaa että ovat pitäneet tuon jammailevan fiiliksen, jossa ei paljoa päällekkäisäänityksiä löydy.
 
Allekirjoitan tämän. Mitä lauluihin tulee, niin tokihan niissäkin on oltava se spontaani fiilis muun bändin jammaillessa. Hyvä tästä vielä tulee ja tämä titaani säilyttää paikkansa korkealla. Samalla tavalla aikanaan By The Way tuntui pahalta mutta kasvoi tosi paljon.