Kitarat: kitarakamat ›

Moi.
 
Kefiiri: Sehän siinä tosiaan on, että kun se kireä kieli vääntää sitä viritintapin yläpäätä tallaa kohti, niin tavallaan se samalla kampeaa tapin alapäätä vastakkaiseen suuntaan. Normaalisti kielen kiristyminen kampeaa sitä hammaspyörää vääntöakselia vasten kuten pitääkin.
 
Vaikka noinkin suurpiirteiseti laakeroidun hammaspyörävälityksen valmistusväljyydetkin viritystuntumaan vaikuttavat, tässä tapauksessa asialla ei ole juurikaan merkitystä.
Ajan myötä "väärin päin" välykselliseksi asennetun virityskoneiston kanssa melko varmasti tapahtuu jäsen Fox:in edellisellä sivulla mainitsemaa lautaspyörän epätavallisen voimakasta kulumista vaikka voitelu olisikin edes sinnepäin kun hammaskosketuksen pinta-ala pienenee ja näinollen pintapaine kasvaa.
Mutta niin toisaalta käy huolloltaan laiminlyödyissä laatukoneistoissakin vaikka toimisivat "oikein" päin.
 
On myös syytä pitää mielessä ettei tuollainen matopyörähammasvälityksen välystä pienentävä asennussuunta ole missään nimessä itsestäänselvä asia.
Vielä ~sata vuotta sitten kun matopyörävälitys kieli-instrumentin virityskoneistona oli jo yli 100 vuotta vanha keksintö, asennussuunta oli päinvastainen.
Syynä lienee ollut valmistustoleranssit ja kustannusrakenne.
Matopyörävälitys oli kuitenkin tuossa vaiheessa keksintönä jo reippaasti yli 2000 vuotta vanha, ja aktiivikäytössäkin ollut vähintään 500 vuotta joten kyse ei ollut siitä etteikö olisi tiedetty, tai etenkään siitä etteikö olisi osattu.
 
Joissain instrumenteissa (mm. F-mandoliinit) on sitä autenttista ulkonäköä tavoitellessa virittimet "väärin päin" edelleen.
 
Tuolta löytyy jonkinlaisia kuvia asiasta, ja vaikka maniskoista pääasiassa kyse onkin, vastaa täysin perinteisiä kitaran virityskoneistoja:
 
http://www.lutherie.net/mandolin.gear.direction.html
 
ja
 
http://www.lutherie.net/tuner.maintenance.2.html
 

 
trih: Tässä tosiaan kannattaa olla tarkka. Vaikka luulisi, että kierre toimii molempiin suuntiin, niin niinhän se ei mene.
 
Kyllä menee, matopyörävälitys toimii symmetrisenä kumpaan matopyörän kiertosuuntaan tahansa.
Epäsymmetrisen matopyörävälityksen valmistamisessa ei virityskoneistokäyttöä silmälläpitäen ole minkäänlaista järkeä.
 
Tarkka pitää toki kieli-instrumentin viritystä opetellessa olla, muttei siksi etteikö kierre (tarkoittanet kierteellä matopyörän muotoa?) mukamas toimisi kumpaankin suuntaan täysin samalla tavalla.
Tarkka pitää olla siksi että omaksuu ajankäytöllisesti tehokkaimman viritystavan, ja toisaalta oppii tunnistamaan mahdollisimman nopeasti mahdolliset vireen pysymistä hankaloittavat ominaisuudet.
Sekä virittämisessä että instrumentissa ;).
 

 
trih: Kierre toimii vain alaspäin. Kun virittää väärään suuntaan niin menee epävireeseen.
 
Tuo kieli-instrumentin viritystavan ominaisuus ei liity "kierteeseen" millään tapaa, vaan lähinnä siihen miten kieli on kierretty viritystapin tolpan ympäri.
Ja siksi markkinoilla on eriasteisesti toimivia ja eri tavoin konstruoituja lukkovirittimiä.
Toki kielen ominaisuudet ja muutkin kielen kiinnitykseen ja värähtelevän pituuden määrittelemiseen valkattujen osien jäykkyys, asianmukaisuus ja laatu vaikuttaa, mutta tuo on se pääsyy.
 
Tismalleen sama ominaisuus on kanteleiden ja viuluperheen suoraan kieleen vaikuttavilla "välityksettömillä" viritystapeilla.
Lainausmerkeissä, koska vaikkei rakenteessa (yleensä) hammaspyörä- tai kitkavälitystä olekaan, viritystapin halkaisijalla on suuri vaikutus siihen millainen tarkkuus on mahdollista saavuttaa.
Tuosta syystä nylonkielisessä kitarassa ja "Ashbory" tyyppisissä bassoissa on paksumpi tappi kuin teräskielisissä versioissa.
 
Samasta syystä moni pitää bassojen valettuja Grover tyyppisiä ohuttappisia virityskoneistoja tarkempina kuin "Fenderin" paksutappisia vaikkei asia välttämättä niin olekaan, koska viritystuntumaan ja -tarkkuuteen vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä tapin paksuus.
 
T:Samuli