Tanssimusiikki ›

mikaman: https://www.youtube.com/watch?v=-RZ2DIQsoK0
yllä linkki, mutta vähän eri musatyylistä,
Europe bändin kitaristi+laulaja soittaa Final Countdown. Ei ole aina kaikille helppoa soittaa melodiaa, joka on itselle tuttu. Toki tuo on bändin laulaja, joka (yrittää) soittaa soolokitaran. Se on kyllä lieventävä asianhaara :) Tärkeintä tuossa on hyvä meininki.
(Muokk.)
 
Hieman jäi hämäräksi mihin itse pyrit soitoissa. Monasti jonkun bändin omia biisejä soitellessa näköala jää vähän kapeaksi. Jos ajattelit ryhtyä osaavaksi kitaristiksi niin WW:n ja muiden vinkkejä noudattaen sinusta saattaa tulla sellainen. Ja musiikilla ei ole rajoja. Kannattaa opetella kaikenlaisia kitaroita ja erilaisia soittotyylejä sekä biisejä.
Ota huomioon että WW ja kumppanit ovat soitelleet tuhansilla keikoilla ja taitotasoon on vaadittu varmaan yli 10.000 tuntia harjoittelua, mikä usein unohdetaan. Jos et 100 tunnin harjoittelun jälkeen vielä oikein hallitse niin harjoittele lisää. Tee se säännöllisesti ja tinkimättä sitkeydellä. Kaikki oppivat soittamaan ihan kohtuullisesti, toisilla kestää kauemmin oppia. Lahjakkuuksista pauhataan ihan liikaa. Kaikki hyvät soittajat ovat käyttäneet harjoitteluun ihan järjettömästi aikaa.
Ja nämä rokkikukotkin, osaavat sellaiset, soittelevat kaikenlaisia juttuja. Vaikkapa Jakoila, sankarini, tuossa ei ole rokkia mutta sälli vetelee niin ettei kuulu normaaleihin kuolevaisiin:
https://www.youtube.com/watch?v=0yVuwp-jy1E

Vielä lyhyt jauhaus tähän. Kuunteleppa Albert Järvisen haastattelua edes 3 ekaa minuuttia. Opetteli ekaksi Ivan Putilinin tunneilla ja sitten opetteli soittamaan kaikki Shadowsin biisit, joita on paljon. Omakin aloitus oli tuosta Putilinin kitaraoppaasta joka on siis klassisen kitaran oppikirja. Olin silloin 10 vuotias. Mitään en ole oppinut päinvastoin kun Albert.
 
https://www.youtube.com/watch?v=KEU2PbPuCXc

leprechaun: taitotasoon on vaadittu varmaan yli 10.000 tuntia harjoittelua, mikä usein unohdetaan.
 
onneksi.
 
https://www.hmhco.com/blog/is-the-10000-hour-rule-true

Kyllä on taas niin vaan turha ketju ilman omia soittonäytteitä. Mikä lie aloittajan motiivi. Ei ihme että tämä Mnet menettää koko ajan aktiivisia keskustelijoita, täällä pysyy vaan ne vanhat jaarittelijat.

Mut yks juttu ihmetyttää, että miks näiden julkisessa valokeilassa olevien "kitaristien" täytyy aina kasvattaa pitkä letti ?
 
Ai niin se oli se "rock-uskottavuus", joka menisi heti hukkaan, jos joku ajaisi päänsä koneella.
 
Mutta kyllä se ikävä fakta on se, ettei ne korvarenkaat tai hevitukka permanentit tuo kenellekään rokkikukolle yhtään lisää soittotaitoa tai lahjakkuutta.

Vieläkö on kitaristeja julkisessa valokeilassa?

Epämuusikko: Vieläkö on kitaristeja julkisessa valokeilassa?
 
Tämä.
 
Jos muuten oikeasti kovista kitaristeista puhutaan, niin John McLaughlin kasvatti pitkän tukan vasta reilu viisikymppisenä.
Sitä ennen aina se suht samana pysynyt, muotivirtauksista riippumaton pottakampaus. Eikä viiksiäkään nenällä näkynyt, kuten useilla aikalaisillaan.
 
https://m.media-amazon.com/images/I/71Y-R9S1qmL._AC_SL1123_.jpg

Yleensä vähintään riittävä (välttävä)! :D

Perutaan häät -biisin intro tarvitsi kuunnella kerran ja sen jälkeen se oli soitettavissa. Minusta se ei ole lähestulkoonkaan vaikeimmasta päästä asioita, joita on tullut keikoilla soitettua. Kelpo hääkeikan avausbiisi se sen sijaan kyllä on.
 
Sitä paitsi: tekniikka ja nopeus eivät ole läheskään vaikeimpia asioita opetella. Noita löytyy joka toiselta soittajalta enemmän kuin tarpeeksi, vaan kuka opettaisi heille tyylitajua, fraseerausta, sounditajua, OMAN soundin etsimistä imitoinnin sijaan tai vaikkapa heittäytymistä improvisointiin aina sen saman soolon soittamisen asemesta?
 
Tukan pituuden tai korujen määrän korrelaatiota soittotaidon, uskottavuuden tai genreasiaankuuluvuuden kanssa en oikein ymmärrä - ehkäpä moiset salaliittoteoriat eivät ylipäätään ole tarpeen, t: jatsista humppaan ja rokista akustisiin konsertteihin soittanut "ponnaripää öbaut vuodesta 1995".

Jucciz: Perutaan häät -biisin intro tarvitsi kuunnella kerran ja sen jälkeen se oli soitettavissa.
 
"Oli soitettavissa" tarkoittaa kai, että se menee kunnolla? Tällä vastauksella saadaan selville kitaristien taitotaso, joka oli ketjun tarkoitus. Kerta kuuntelun jälkeen minä en soita vielä mitään tuosta, joten taitotasossa on suuri ero. Mutta ei se haitaa, koska olen käytännössä jo lopettanut soittamisen, ainakin osittain. Sitä ennen keikkoja vain yksityistilaisuuksissa, vailla tarkoitusta ammattimaisempaan keikkailuun.
 
Luontainen lahjakkuus ratkaisee paljon, eikä niitä eroja saa harjoittelemalla kurottua kiinni. Moni todella hyvä soittaja ei kuitenkaan osaa säveltää hyviä kappaleita, joka on suuri miinus. Mun mielestä paras taito on säveltää hyviä ja tunnettuja kappaleita. Ne ovat mielestäni aika harvassa, jotka pystyvät säveltämään radiosoittoon vuosikausiksi päätyviä kappaleita.
 
Biisien säveltämistä tuskin edes opetetaan juuri missään, joten kyseessä aika luontainen lahjakkuus. Toki monet pystyy säveltämään "jotain", mutta oikeasti hyvien biisien teko on harvinaista.

Jucciz: Perutaan häät -biisin intro tarvitsi kuunnella kerran ja sen jälkeen se oli soitettavissa. Minusta se ei ole lähestulkoonkaan vaikeimmasta päästä asioita, joita on tullut keikoilla soitettua. Kelpo hääkeikan avausbiisi se sen sijaan kyllä on.
 
Sitä paitsi: tekniikka ja nopeus eivät ole läheskään vaikeimpia asioita opetella. Noita löytyy joka toiselta soittajalta enemmän kuin tarpeeksi, vaan kuka opettaisi heille tyylitajua, fraseerausta, sounditajua, OMAN soundin etsimistä imitoinnin sijaan tai vaikkapa heittäytymistä improvisointiin aina sen saman soolon soittamisen asemesta?
 
Tukan pituuden tai korujen määrän korrelaatiota soittotaidon, uskottavuuden tai genreasiaankuuluvuuden kanssa en oikein ymmärrä - ehkäpä moiset salaliittoteoriat eivät ylipäätään ole tarpeen, t: jatsista humppaan ja rokista akustisiin konsertteihin soittanut "ponnaripää öbaut vuodesta 1995".
 
All you need is ears.
(toki nuotinlukukin tosi jees)

mikaman:
Luontainen lahjakkuus ei tarkoita eikä merkitse yhtään mitään.

Epämuusikko: ei tarkoita eikä merkitse yhtään mitään.
 
Se on hauska miettiä, kuinka paljon erilaista treeniä tarvitsee ollakseen luontaisesti lahjakas.

Mutta kyllähän joillakin _on_ esimerkiksi tarkempi sävelkorva kuin toisilla. Ilman että tietoisesti olisivat sitä treenanneet. Huomaavat jos bändikaverilla on soitin aavistuksen epävireessä vaikka kaveri itse ei huomaa mitään.

Funkånaut: Se on hauska miettiä, kuinka paljon erilaista treeniä tarvitsee ollakseen luontaisesti lahjakas.
 
Kyllä, pulleasta, norsunkokoisesta ja kömpelöstä 10v jantterista joka on täysin vailla luontaista räjähtävää nopeutta ja pallosilmää tulee Wimbledonvoittaja tai NHL-tähti tai pikajuoksija, pitää vaan treenata tarpeeksi jotta luontainen lahjakkuus tulee esiin.
 
Tai muuan keijo joka kuolee aikanaan rytmitajuihinsa tulematta ja ei puukorviltaan opi ukkonooaa nuotilleen laulamaan pääsee konsertoimaan viulullaan suuriin konserttitaloihin kautta maailman.
 
Onhan näistä aiheista tukimuksia, täysin epämusikaalisia eli vailla luontaista musikaalista lahjakkuutta ja/tai korvia olevia ihmisiä on hyvin pieni määrä väestöstä mutta heitäkin on, kuinka paljon on eri asteista puukorvaisuutta jota ei treenaamalla poisteta, varmaan heitäkin löytyy etenkin perusväestöstä runsaasti.

Jucciz:
 
Tukan pituuden tai korujen määrän korrelaatiota soittotaidon, uskottavuuden tai genreasiaankuuluvuuden kanssa en oikein ymmärrä - ehkäpä moiset salaliittoteoriat eivät ylipäätään ole tarpeen, t: jatsista humppaan ja rokista akustisiin konsertteihin soittanut "ponnaripää öbaut vuodesta 1995".
 
Sanoppas Jucciz miksi et sinä ja moni muu hyvistä soittajista ei laula edes stemmoja ? Korjaa jos olen ymmärtänyt väärin laulamattomuuden kohdallasi.
Mun mielestä se on erittäin suuri puute genresta riippumatta. Kysyin tätä joskus aiemminkin tällä palstalla ja vastaus oli että ei ole tarvinut laulaa, esim musaopiskelun yhteydessä on keskitytty vain omaan soittimeen ja teoriaan.
Mun mielestä hassu ajatus etenkin jos ollaan opiskelemassa tanssimuusikon peruslinjalla.
 
Sullahan oli eri alue mitä opiskelit mutta meneekö se niin että jos on/tuntee olevansa niin hyvä että ei tarvi laulaa tai tähtää opinnoissaan pidemälle/muualle kuin livesoittajaksi ja jos ei vaan ole koskaan laulanut tai kärsii niistä kansakoulun laulukokeiden traumoista niin kynnys laulamiseen on vaan liian korkea. Toki jos oma ääniaines karkoittaa kaiken elollisen niin kotona kuin puutarhassa niin ehkä on vaan paree olla laulamatta.
 
Tämä tuli mieleen kun havaitsin viime keikalla että vihollisbandin kitaristi ei laulanut edes stemmoja.

WanhaWetäjä:
 
Onhan näistä aiheista tukimuksia, täysin epämusikaalisia eli vailla luontaista musikaalista lahjakkuutta ja/tai korvia olevia ihmisiä on hyvin pieni määrä väestöstä mutta heitäkin on, kuinka paljon on eri asteista puukorvaisuutta jota ei treenaamalla poisteta, varmaan heitäkin löytyy etenkin perusväestöstä runsaasti.
 
Pistä tulemaan.

Epämuusikko: Pistä tulemaan.
 
https://musiikkipsykologia.wordpres … 4/17/mita-on-aito-epamusikaalisuus/
 
Tiedä tuon textin faktoista mutta jotain aiheeseen liittyvää siitä löytyy. En jaksa tonkia googlella enempää mutta omasta kokemuksesta keikkarintamalla vuodesta 1978 alkaen voin todeta havainneeni runsaasti ns puukorvaisuutta jopa opettajastatuksella liikenteessä olevilla eli se minkä teoriassa osaa ei tarkoita että se toimisi suoraan käytännön tasolla jos ei ole korvia.
 
Rytmitajuttomuutta näkee joka keikalla tanssilattialla kun viitsii ja jaksaa katsella, itse en enää jaksa, ne on nähty.

WanhaWetäjä: Kyllä, pulleasta, norsunkokoisesta ja kömpelöstä 10v jantterista joka on täysin vailla luontaista räjähtävää nopeutta ja pallosilmää tulee Wimbledonvoittaja tai NHL-tähti tai pikajuoksija, pitää vaan treenata tarpeeksi jotta luontainen lahjakkuus tulee esiin.
 
Tämä mielestäni menee ohi aiheen, urheilussa lähtökohdat on niin erilaiset, tietyt lajit suosivat tiettyä vartalotyyppiä, esim. seiväshyppääjä tai kolmiloikkaaja ei voi olla hirvittävän isokokoinen jo ihan sen fyysisen suorituksen vuoksi.
 
Musiikissa taas sinänsä kehokoostumus on toisarvoista, vaikka nyt joku Stratocaster tuntuukin "karkaavan" hoikemman kaverin alta siinä missä tuhdimpi hyötyy rungon viisteistä. Mutta nämä ovat pieniä ergonomian fiksauksia eivätkä sinänsä vaikuta klikin kuulemiseen (tai muu, mistä korva päättelee oikean tempon).