Studiotyöskentely ›

Paranoid - tuo ihana klassikkobiisi, jota jatkuvasti toivotaan - ja monet sitä soittavat. Mutta eivätpä hyvätkään versiot taida koskaan kuulostaa ihan siltä alkuperäiseltä.
 
https://youtu.be/0qanF-91aJo
 
Minua on viehättänyt suuresti vuodesta toiseen tuo komppipuolen "tukahdutettu lätinä", kuultavissa esim. kohdasta 1.05 eteenpäin. Todella makea soundi ja omasta mielestäni yksi keskeisimmistä syistä, miksi tämä biisi on niin hieno. Kysyn siis viisaammilta ja osaavammilta. Miten tuollaista (bändi)soundia pitäisi lähteä hakemaan? Ilmeisesti pohja tulee pitkälti bassosta, mutta jos tuollaista soundia koittaisitte saada aikaiseksi, mitä kaikkia keinoja yrittäisitte - kiinnostaisi kuulla vinkkejä sekä studio-oloihin että ihan live-soittoon?

Helvetisti high gainia ja kompuraa. (Mahdollisimman vanha ja huono bossin särö)
Mutta dempistähän sitten se tukahdettu soundi tulee.

Viime aikoina omia korviani on hivellyt Ghostin vähän samankaltainen tunkkainen kitara/basso -soundiyhdistelmä. Tämä on kuultavissa usealla viimeisimmällä heidän levyllään. Korostuu nimen omaan vapaan kielen pikkauksissa. Makoisaa soundia..

KaRa: Mutta dempistähän sitten se tukahdettu soundi tulee.
 
Niin ja pelkkiä alaslyöntejä plekukädellä. Olen muistaakseni aina räpsyttänyt vaan laiskasti edestakaisin, mutta pikkaussuunta lienee oleellinen autenttisen soinnin tavoittamiseksi.

Moi.
 
Pinewood: https://youtu.be/0qanF-91aJo
 
Vaikka likellä alkuperäistä levysoundia onkin, ainakin omaan korvaan audioraita kuulostaa (mp3-kompressoidulta) 80-luvun CD remasterilta.
 
Ko. biisiä on tullut kuunneltua -ja jopa ihkaensimmäisenä penskana opeteltua- useammaltakin formaatilta, ja alkuperäinen levyversio on edelleen oma lemppari.
Ei-remasteroitu CD-versio on likellä kunhan CD:ltä kuuntelee, 80-luvun remaster jo aika kökköä.
80-luvun uusintapainosvinyyli on aika hailakka esitys sekin.
 
Youtubea tai muita kompressoituja ja lyttyynpakattuja digiformaatteja tuskin kukaan vakavasti ottaa soundireferenssinä, sen verran vahvasti on mitä tahansa soundia saatu paskottua.
Jopa yhteen omaan terveeseen korvaan tukeutuen.
 

 
Pinewood: Minua on viehättänyt suuresti vuodesta toiseen tuo komppipuolen "tukahdutettu lätinä", kuultavissa esim. kohdasta 1.05 eteenpäin. Todella makea soundi ja omasta mielestäni yksi keskeisimmistä syistä, miksi tämä biisi on niin hieno. Kysyn siis viisaammilta ja osaavammilta. Miten tuollaista (bändi)soundia pitäisi lähteä hakemaan? Ilmeisesti pohja tulee pitkälti bassosta, mutta jos tuollaista soundia koittaisitte saada aikaiseksi, mitä kaikkia keinoja yrittäisitte - kiinnostaisi kuulla vinkkejä sekä studio-oloihin että ihan live-soittoon?
 
Itse olen livenä päässyt lähelle soittamalla Herbyllä (4003 kopio) pelkällä kaulamikillä sormin otelaudan päällä kuten Geezer, ja tarvittaessa käyttämällä 1:1 Rikukopiona tuostakin löytyvää tallamutea.
Koska tuollakin videolla Geezerillä on tuhkakuppi paikallaan, vaikea sanoa onko tuohon maailmanaikaan varsin suosittu mute käytössä vai ei.
 
JMP 1959 kahdella pääteputkella, 412+215 JCM800 kaapeilla auttaa jos luomuna haluaa mennä, mutta millä tahansa semilaadukkaallakin bassosäröllä päässee likelle, kunhan soittaa otelaudan päältä ja pelkällä kaulamikillä.
 
Tässäkin tapauksessa lopullinen soundi mun mielestä -ja kokemuksenkin perusteella- tulee varsin vahvasti sormista ja soittotaidosta, otelaudan päältä ei ole helppoa soittaa niin että kuulostaa hyvältä ja tiukalta.
Muten kanssa vaatii vielä enemmän jumppaa mutta toki tehtävissä.
 
T:Samuli