Morjesta. Ketä pidätte suomen suurimpana ja ennen kaikkea emotionaalisesti vaikuttavimpana sinfonikkona jonka musiikissa on metafyysistä ja emotionaalista syvyyttä?
Kysymys lienee hieman hankala koska on epätodennäköistä että tämän sukupolven edustajat ovat päässeet tutustumaan siihen unohdettuun säveltäjäsukupolveen joka vaikutti 1950-1970 luvulla tai jo ennen sitä, suomessa, esitysten ja levytysten puutteesta tai vähäisyydestä johtuen ja joista osan väitetään saaneen vaikutteita mm. Sibeliukselta Melartinia ja Madetojaa lukuun ottamatta jotka mielletään yleisesti 1900 luvun alun kultaisen kauden edustajiksi.
Unohdetun säveltäjäsukupolven säveltäjistä Lauri Ikonen aloitti sinfonikon uransa v. 1919 ensimmäisellä Madetoja, Tsaikovski ja Sibelius vaikutteisella sinfoniallaan, Bengt von Törne aloitti sinfonikon uransa jo 1921 sibelianisoidulla 1. sinfoniallaan, Lauri Saikkola aloitti sinfonikon uransa v. 1938 La Campale sinfoniallaan, Erkki Aaltonen v. 1938 ensimmäisellä sinfoniallaan kun taas esim. Kalervo Tuukkanen vasta 1944 säveltämällään 1., mm. Tsaikovski ja ehkä Sibelius vaikutteisella sinfoniallaan ja mm. Ahti karjalainen v. 1948 säveltämällään sotamuistoja sisältävällä polyfoniaan pyrkivällä 1. sinfoniallaan kun sen sijaan Helvi leiviskä sävelsi 1. sinfoniansa 1947 ja Linko 1949 ja Eric Fordell nähtävästi vieläkin myöhemmin, vasta 1950 luvulla.
Saikkolan sinfonikon ura kesti vuoteen 1989 jolloin syntyi hänen 10. sinfoniansa ja hän siirtyi säveltämään sinfoniettoja, Eric Fordellin 44. sinfonia lienee valmistunut v. 1980 kun Tuukkasen 6. ja karjalaisen 3. sinfonia näkivät päivänvalon v. 1978 kun taas Aaltosen 5. sinfonia valmistui v. 1964, von Törnen 6. sinfonia v. 1966 ja Leiviskän 3. sinfonia valmistui v. 1971.
Schopenhaueria hatarasti ulkomuistista siteeraten: Suuri on ylimalkaan se joka ei etsi omaansa vaan on olemassa kaikkia varten ja pyrkii jollakin tavoin ymmärtämään ja selittämään kokonaisuutta johon on jollakin tavoin vaikuttava. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
Kuuntelen kyllä muutakin taidemusiikkia kuin vain suomalaista mutta toivoisin että nimenomaan suomalaista mm. 1950 luvun klassista olisi enemmän levytetty mutta tyydyn kyllä Melartiniin ja Tuukkaseen paremman puutteessa kun muutakaan ei ole saatavilla jolla en siis tarkoita kuitenkaan sitä etteikö edellä mainittujen säveltäjien musiikki olisi laadukkainta olemassaolevaa suomalaista musiikkia mutta käy pidemmän päälle tylsäksi tyytyä vain kahden säveltäjän osittain taltioituun tuotantoon kun potentiaalista tarjontaa olisi paljon enemmänkin mutta hei, unohdin myös Helvi Leiviskän. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
Kuulemistani suomalaisista sinfonikoista tähän mennessä vaikuttaisi siltä että Melartin kuudella levytetyllä lyhennettyjen versioiden sinfonialla joista tuubissa voi kuunnella ainakin 3. sinfonian uuden edition, Tuukkanen Meri sinfonialla, Fougstedt Trittico sinfonicolla, Leiviskä 3. sinfonialla, Karjalainen Sääski sinfonialla ja Saikkola sinfonisella kuvalla Karjala palaa ovat emotionaalisesti vaikuttavimmat sinfonikkomme ja Sibelius jää heistä kauaksi jälkeen. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
Kansallissäveltäjä Sibeliuksen laajempi suosio näyttäisi perustuvan vain joihinkin yksittäisiin teoksiin kuten Finlandiaan mutta ei suinkaan niinkään hänen koko sinfoniatuotantoonsa josta vain verraten harvat ovat kiinnostuneita ja omalta kohdaltani kasvanut tietoisuus muista emotionaalisesti vaikuttavammista ja väkevämmistä säveltäjistä kuten Deliuksesta ja Melartinista ym. syrjäytti kokonaan kansallissäveltäjän suosikkieni listalta erkaantuessani hänen vaikutuspiiristään ja ryhdyin fanittaman minulle monia aiemmin tuntemattomia säveltäjänimiä jotka tuntuivat kansallissäveltäjää paljon kiehtovammilta ja elinvoimaisemmilta musiikkinsa ekspressiivisessä ja emotionaalisessa voimassaan joka ylittää kansallissäveltäjän sinfonioiden frigidin, askeettisen ja staattisen sävelkielen. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
megatherium