Klassinen ›

Onko yhden säveltäjän teosten saama näennäinen populariteetti siis kansansuosio riittävän hyvä ja pätevä peruste sille että unohdetaan kaikkien muiden edesmenneiden säveltäjien teokset arkistojen kätköihin pölyyntymään eikä soiteta niitä koskaan?
 
Onhan minullakin lukuisia suosikki-teoksia esim. Melartinilta ja Tuukkaselta joita haluan usein kuunnella mutta en minäkään niin tyhmä ja moraaliton ole että vaatisin että vain muutamaa samaa Melartinin teosta esitetään jatkuvasti konserteissa ja äänitetään levylle muiden minulle tuntemattomampien mutta oletettavasti musiikillisesti pätevien ja visionääristen ammattisäveltäjien kiehtovien teosten kustannuksella joka sitä paitsi sotii oikeusvaltion periaatteita vastaan jossa kaikkia pitää kunnioittaa.
 
Kaikkein typerintä ja moraalittominta on mielestäni se ettei suomalaisia edesmenneitä säveltäjiäkään kohdella tasa-arvoisesti vaan jotakin yhtä ja samaa Sibeliusta soitetaan ja levytetään muidenkin edestä kun samaan aikaan suurin osa suomalaisten säveltäjien teoksista lojuu arkistojen kätköissä unohdettuna pölyyntymissä joka oikeusvaltiossa on siis niin väärin kun voi olla.

Prophet: Yhteys oikeuskansleriin ja EU-tuomioistuimeen, jos mistään ymmärtämättömät klopit käyvät päivä päivältä mahdottomammiksi.
 
Hyvä ja käyttökelpoinen idea teoriassa mutta ongelma on vain siinä että suomen kaltaisessa vapaassa maassa orkesterit voivat täysin vapaasti valita mieluisensa ohjelmiston vaikka yhden monopoliaseman omaavan säveltäjän musiikkia suosien sotikoot se vaikka kuinka paljon yleisiä moraalikäsityksiä tai demokratian periaatteita vastaan mutta niin julma ja epäoikeudenmukainen on raadollinen maailma mutta yleisö siinä ennen kaikkea häviää kun saa kuulla huonoa musiikkia paremman sijaan..