Kitarat: kitarakamat ›

LaMotta: Olisiko esimerkkiä kitarasta joka ei ole uutena ylihintainen?
 
Mulla muuten on: Iban RG550 ja 565 Genesis.

LaMotta: Eihän tuossa mitään 'oikeaa' PRSää kyllä ole.
Väärä skaala.
Väärät virittimet.
Väärä talla.
Jne.
 
Straton kopio väärällä PRSn kaulalla.
 
Mutta jos myy niin there is no bisnes like monkey bisnes.
 
Mikä on PRS:n oikea ainoa hyväksytty skaalan pituus?
Santana - 24,5 tuumaa
McCarty 594 - 24,594
Custon 24 - 25
509 - 25,25
Fiore - 25,5
 
Virittimiä taitaa löytyä jenkkimallistosta vain kolmea eri tyyppiä, mutta talloja onkin sitten laskujeni mukaan kahdeksan erilaista tarjolla.

25 skaala on alkuperäinen. Itsellä on samat kielet niin customissa (25) kuin 513ssa (25 1/4) , ja ihmeellistä kuinka noinkin pieni ero skaalassa tuntuu ihan selkeästi sormissa.
 
Custom 25th wood library anniversaryn virittimet on jotain eri muuta kuin perus usan. En tiedä onko ne 25th anniversary vai wood library ominaisuus.
 
Minun mielestä kaikissa usa-malleissa on jokseenkin sama talla konstruktio. Tosin en ole fanaattisesti eroja suurennuslasilla tutkinut.

LaMotta: 25 skaala on alkuperäinen. Itsellä on samat kielet niin customissa (25) kuin 513 (25 1/4) , ja ihmeellistä kuinka noinkin pieni ero skaalassa tuntuu ihan selkeästi sormissa.
 
Custom 25th wood library anniversaryn virittimet on jotain eri muuta kuin perus usan. En tiedä onko ne 25th anniversary vai wood library ominaisuus.
 
Minun mielestä kaikissa usa-malleissa on jokseenkin sama talla konstruktio. Tosin en ole fanaattisesti eroja suurennuslasilla tutkinut.
 
Onko Santana vai 25 tuuman Custom 24 sitten alkuperäinen?
 
25th Anniversaryssa vanhana mallina oli edelliset Phase II lukkovirittimet. Nykyisin käyttävät Phase III:sta, jotka tunnistaa avoimesta rakenteesta. Sen lisäksi löytyy lukottomat vintagevirittimet ja S2:n halvemmat lukkovirittimet.
 
Vibratalloja Core-malleissa on nyt tarjolla Gen III ja Floikka. S2:ssa on halvempi versio vibratallasta, joka ymmärtääkseni on sama kuin mitä SE-malleista löytää. Sitten on vielä tietenkin Silver Skyn stratomainen talla. Kiinteitä on yksi- ja kaksiosaista. Yksiosaisesta on omanlaisensa piezoversio. Velassa on myös oma kiinteä tallansa. Nämä tulee ekana mieleen. Kirjoa kaikessa on niin paljon, että vaikea jakaa vaihtoehtoja oikeisiin ja vääriin. Eikö se ole ihan hyvä, että eivät tee vain yhtä ja samaa kitaraa?

Tehtaan kannalta ehkä.
 
Itselle "oikea" PRS on esim double cut samalla tavalla kuin "oikea" les paul on single cut.

Tämä Orianthin tuore nimikkomalli on mielestäni tosi onnistunut - ainakin noin visuaalisesti. Kaunis kuin koru ja sopii hienosti naisen nimikkomalliksi.
 
https://prsguitars.com/blog/post/ar … vate_stock_orianthi_limited_edition

Mikko1978: Tämä Oriathin tuore nimikkomalli on mielestäni tosi onnistunut - ainakin noin visuaalisesti. Kaunis kuin koru ja sopii hienosti naisen nimikkomalliksi.
 
https://prsguitars.com/blog/post/ar … vate_stock_orianthi_limited_edition
 
Kelpais meikälle tollanen ritsa.

Mikko1978: Tämä Oriathin tuore nimikkomalli on mielestäni tosi onnistunut - ainakin noin visuaalisesti. Kaunis kuin koru ja sopii hienosti naisen nimikkomalliksi.
 
https://prsguitars.com/blog/post/ar … vate_stock_orianthi_limited_edition
 
On muuten melkoinen karkki ja otelaudan kaiverrukset varsin pirtsakat. Sopivan tuore ulkoasu. Tuskin soittimenakaan ihan uppotukki :)

Kaunis on, mutta taitaa olla alkaen hinnat 12 000, joten ei tule tähän talouteen.
 
https://youtu.be/_RTzNzcK-nw?t=237

Onko joku löytänyt jonkun logiikan Custom 24:n hinnoille? Uusissa nyt on se logiikka, että kukaan ei ole päässyt niitä hinnoittelemaan uudestaan, mutta käytettyjen markkinoilla vaikuttaa olevan iso haitari. 90-luvun alun versio maksaa enemmän kuin 2010-luvun malli?

Kontiak: Onko joku löytänyt jonkun logiikan Custom 24:n hinnoille? Uusissa nyt on se logiikka, että kukaan ei ole päässyt niitä hinnoittelemaan uudestaan, mutta käytettyjen markkinoilla vaikuttaa olevan iso haitari. 90-luvun alun versio maksaa enemmän kuin 2010-luvun malli?
 
Selittynee "pre factory" asialla? Lienevätkö kuitenkaan kitaraa kummempia?
 
E: vai oliko nuo peräti 80-luvulla valmistettuja?

Kontiak: Onko joku löytänyt jonkun logiikan Custom 24:n hinnoille? Uusissa nyt on se logiikka, että kukaan ei ole päässyt niitä hinnoittelemaan uudestaan, mutta käytettyjen markkinoilla vaikuttaa olevan iso haitari. 90-luvun alun versio maksaa enemmän kuin 2010-luvun malli?
 
Korea vs. Indonesia.
Tämä "Korea-ilmiö" on tietyllä tavoin verrattavissa vuosikymmenen tai kahden takaiseen Japani-ilmiöön.
 
Nyt yllättäen kaikki ne korealaiset Tokait, Epiphonet yms. ovat "merkittävästi parempia" kuin uudet indonesialaiset yms.
 
PRS:n tapauksessa tämä ei kyllä suoraan päde. Nimittäin valmistaja on täysin sama, Cort Guitars eli Cor-Tek Corporation, jolla tuotantokapasiteetin kasvaessa osa tuotannosta on Korean lisäksi siirretty Indonesiaan. En mä ainakaan osaa sanoa oliko mun eka PRS SE One (made in Korea) paremmin vai huonommin viimeistelty kuin viimeisin indonesialainen PRS SE, jonka omistin jokin aika takaperin. Molemmat olivat erittäin asiallisesti valmistettuja ja viimeisteltyjä kyseisen soittimen hintaluokkaan nähden.
 
Mä en itse ainakaan suostu maksamaan yhdestäkään korealaisesta Tokaista tai Epiluurista tätä "Korea-lisää". Enkä Pärssisistäkään.

McNulty: Korea vs. Indonesia.
Tämä "Korea-ilmiö" on tietyllä tavoin verrattavissa vuosikymmenen tai kahden takaiseen Japani-ilmiöön.
 
Nyt yllättäen kaikki ne korealaiset Tokait, Epiphonet yms. ovat "merkittävästi parempia" kuin uudet indonesialaiset yms.
 
PRS:n tapauksessa tämä ei kyllä suoraan päde. Nimittäin valmistaja on täysin sama, Cort Guitars eli Cor-Tek Corporation, jolla tuotantokapasiteetin kasvaessa osa tuotannosta on Korean lisäksi siirretty Indonesiaan. En mä ainakaan osaa sanoa oliko mun eka PRS SE One (made in Korea) paremmin vai huonommin viimeistelty kuin viimeisin indonesialainen PRS SE, jonka omistin jokin aika takaperin. Molemmat olivat erittäin asiallisesti valmistettuja ja viimeisteltyjä kyseisen soittimen hintaluokkaan nähden.
 
Mä en itse ainakaan suostu maksamaan yhdestäkään korealaisesta Tokaista tai Epiluurista tätä "Korea-lisää". Enkä Pärssisistäkään.
 
Ainahan voi vedota siihen että Korealaiset ovat vanhempia kitaroita kuin indonesialaiset, joten niissä on kuivemmat puut ;) Vitsissä totta toinen puoli, eli siinä mielessä useamman vuoden ikäinen käytetty kitara on luultavasti "asettunut" Suomen ilmastoon puiden osalta aika hyvin, joten ei ole odotettavissa mitään kovin outoa käytöstä esim kaulassa.

Suoraan ei voine suoraan sanoa onko Indonesiassa vaiko Kiinassa kasatut kepit parempia. Foorumeilta kuitenkin löytyy paljon tietoja ja internethän on aina oikeassa, eikö?
 
Ilmeisesti PRS:n laadunvarmennus on senverran korkealla tasolla että sekä Koreasta ja Indonesiasta pukkaa laatua.
 
Yleinen käsitys Epiphonesta lienee se että nykyiset Kiinassa kasatut ovat parempia kuin vanhat korealaiset, sillä Gibson on todellakin panostanut laatuun omalla kiinan tehtaallaan. Onhan noi kalliimman pään Epit aika hyviä pelejä!
 
ESP LTD:n mallistosta itsellä on sellainen käsitys että Koreasta edelleen pukkaa priimaa ja Indonesiasta löytyy enemmän maanantaimalleja. Osa 1000-sarjalaisista tehdään edelleen Koreassa, osa Indonesiassa ja osa molemmissa.
 
Jacksonin indonesialaiset ja kiinalaiset taitavat olla ihan samalla linjalla, Kiinan laatu ehkä jopa korkeammalla. Uusia japanilaisia olen myös hypistellyt ja eivät mielestäni ole 2000€ hintalapun väärtejä.
 
Kosteudenhallinta on kova sana ja Suomen ilmasto on toki haastava. Kitara pitäisi saada niin kuivaksi että ei kutistu Suomessa patterin vieressä mutta pitäisi kestää myös sademetsässä 100% ilmankosteudessa. Varsinkin Solarin kepeissä on nähty aika ikäviä tapauksia missä nauhan alapuolinen teräsosa on selvästi jätetty liian pitkäksi ja pienellä otelaudan kutistumisella se puskee reunalistan / otelaudan reunan rikki. Samaa olen nähnyt jopa uusissa LTD:n 1000-sarjalasissa indonesialaisissa malleissa.
Toisaalta onpa tullut vastaan myös Japanin ESP jossa yhden nauhan kohdalta reunalista halkeillut kun nauha on puskenut ulospäin otelaudan kuivuessa.
 
Kitara kovaan laukkuun ja tällaiset mukaan niin ei tarvitse huolestua: https://www.dlxmusic.fi/tuotteet/ki … imet/planet-waves-pwhpk01-humidipak

Ilmankostuttimet on keksitty ja onhan se jo itselleen huono jos kämpän suhteellinen kosteus pääsee alle 30%.
Ei ole ollut ikinä ongelmaa kitaroiden kanssa oli ne sitten Indonesiasta, Meksikosta tai vaikka Japanista niin laatu ollut hyvää ja puut kestäneet.

Larzes: Suoraan ei voine suoraan sanoa onko Indonesiassa vaiko Kiinassa kasatut kepit parempia. Foorumeilta kuitenkin löytyy paljon tietoja ja internethän on aina oikeassa, eikö?
 
Ilmeisesti PRS:n laadunvarmennus on senverran korkealla tasolla että sekä Koreasta ja Indonesiasta pukkaa laatua.
 
Mainostavat ainakin, että kaikki SE-sarjaset käyvät Amerikassa tsekkauksessa (ehkä kaikki Amerikan markkinoille menevät - kenties tuolla Indonesian päässä toimii vastaava tsekkausosasto myös).
https://www.youtube.com/watch?v=rdWQ4CkcXk8

Larzes: Suoraan ei voine suoraan sanoa onko Indonesiassa vaiko Kiinassa kasatut kepit parempia. Foorumeilta kuitenkin löytyy paljon tietoja ja internethän on aina oikeassa, eikö?
 
Ilmeisesti PRS:n laadunvarmennus on senverran korkealla tasolla että sekä Koreasta ja Indonesiasta pukkaa laatua.
 
Kosteudenhallinta on kova sana ja Suomen ilmasto on toki haastava. Kitara pitäisi saada niin kuivaksi että ei kutistu Suomessa patterin vieressä mutta pitäisi kestää myös sademetsässä 100% ilmankosteudessa. Varsinkin Solarin kepeissä on nähty aika ikäviä tapauksia missä nauhan alapuolinen teräsosa on selvästi jätetty liian pitkäksi ja pienellä otelaudan kutistumisella se puskee reunalistan / otelaudan reunan rikki. Samaa olen nähnyt jopa uusissa LTD:n 1000-sarjalasissa indonesialaisissa malleissa.
Toisaalta onpa tullut vastaan myös Japanin ESP jossa yhden nauhan kohdalta reunalista halkeillut kun nauha on puskenut ulospäin otelaudan kuivuessa.
 
PRS:ien Indonesian tuotanto eroaa ymmärtääkseni siinä mielessä monesta muusta Itä-Aasian tehtaasta, että kyseinen tehdas on omistettu yhdelle merkille ja PRS on rakentanut itse prosessia mieleisekseen. Esittelyvideolta selviää, että otelaudat kuivataan uunissa juuri tuon elämisen vähentämiseksi. Itse en oikein koskaanmole tykännyt noista otelaudan reunalistoista. Ongelmia ja haittaa. Ilman listoja nauhojen pöäät on tosi helppo trimmata, jos otelauta sattuu kutistumaan.

Oikein tehtyyn reunalistalliseen kitaraan ei tule koskaan törröttäviä nauhanpäitä. Mikäli nauha tehdään valmiiksi sopivan lyhyeen mittaan sekä otelautaan menevä osa on myös sopivan lyhyt, nauha ei tule koskaan törröttämään, ei vaikka otelauta kuinka kuivuisi.
 
Reunalistattoman fiksaaminen jälkeenpäin ja pyöristäminen yleensäkin lienee helpompaa. Itse jätän nämä joka tapauksessa kitarasepälle.
 
Meni jo vähän ohi aiheen, jatkakaa..

Tässä Paul Reed puhuu tuosta Silver Sky SE:n puuvalinnasta:
 
https://youtu.be/jcYLeJ0ZsG8&t=2702