Studiotyöskentely ›

basisti1971: Moi.
 

 
Kaikki toki riippuu niin mainitsemistasi hapettumista ja muista rakenteellisista seikoista, kuten laitteiden virtalähteiden herkkyyksistäkin, mutta jonkinasteiset vinokuormat ovat nykyrakennetavoilla ja -laitteilla valitettavasti ainakin oman kokemuksen perusteella hyvinkin yleisiä.
Kohtuu suurillakaan vinokuormilla ei toisaalta yleensä ole juurikaan merkitystä, huomataan lähes poikkeuksetta ainoastaan äänityslaitteita käytettäessä.
Perus kodin audiolaitteetkaan eivät pääsääntöisesti vinokuormasta ole moksiskaan, kuten ei tietysti mikään muukaan maadoittamaton laite.
 
Jos käytetään suoraa sähkölämmitystä, nykyisillä elektronisilla termostaateilla varustetut lämmitysrakenteet ovat vinokuormaa ajatellen siitä kenkkuja että vaikka lämmittimien kurmat olisikin jaettu oikeaoppisesti tasan kaikkien vaiheiden välille (tai 0 ja vaiheiden välille, riippuen järjestelmästä), pienet hystereesit ja tarkka säätö muuttaa vaiheiden kuormitusta jatkuvasti.
Ennenvanhaan oli toisin, kuorma oli päällä pitkään kun termostaatti sen kytki päälle, ja pitkään pois päältä kun kytki pois.
 
Oman lusikkansa soppaan tuo nykyiset uunit ja liedet -etenkin erillisrakenteet- kolmivaiheliettä tai -uunia ei tunnu enää mistään löytävän, ei ainakaan kohtuuhintaan.
Kuten jöpäkämmät mikrot, kahvinkeittimet ja leivänpaahtimet/grillitkin.
Joten taas ollaan ennaltamääräämättömässä epätasapainossa.
 
Pyykin- ja astianpesukoneet aiheuttavat lämmmitysvaiheessa joskus nmelkoisenkin vinokuorman, astianpesukoneen sentään voi kytkeä lämminvesisyöttöön, pyykinpesukonetta sattuneesta syystä ei ;).
 
Kodinkoneissa on lämmitykseen verrattuna se hyvä puoli että niiden vaikutusta voi helposti kokeilla, ja jos tietää tavalla tai toisella mistä vaiheesta niiden syöttöpistorasia on otettu, voi haarukoida vaihekuormituksiakin turvallisesti.
 
Ainoita tasapainoisia sähkölaitteita mitä nykyään 3-vaiheisina ainakin valveutuneemmat hankkivat, ovat lämminvesivaraaja ja saunan kiuas.
Kumpainenkin kyllä etenkin yksinkertaisempina (=halvempina) ovat rakenteeltaan sellaisia että toimivat -vaikkakin heikommin- vaikka 2 vaihetta olisikin pelistä pois.
Saunan kiukaan vikaantumisen huomaa melko nopsakkaasti, "lämminverivarsan koiven katkeamista" ei.
 
Tulppasulakkeiden aikaan vinokuormia ja vaihekuormituksia pystyi haarukoimaan melko yksinkertaisesti sulakepesän lämpötilan perusteella, joko käsivaraisesti, infrapunamittarilla tai toki tarkimmin lämpökameralla.
Johdonsuojakatkaisimissa tuo ei onnistu, ei edes lämpökameralla.
 
Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin, valaistuksessa 3-vaihetasapaino on led-valaisimilla paremmasta hyötysuhteestaan johtuen aivan toista luokkaa kuin hehkulanka- tai halogeenivalaisimilla vaikkei olisi tasapainoitettu lainkaan :).
 
T:Samuli
 
Onko sinulla jotain kättäpidempää laskentaa tai mittaustuloksia tuollaisen vinokuorman todentamiseksi?
 
Epäsymmetrinen kuormitus lienee kyseessä miltei kaikissa asuinrakennuksissa, mutta aiheuttaako se esimerkiksi nollapisteen potentiaalin muuttumista merkittävästi.
Sähköverkko oikein rakennettuna (riittävä maadoitus ja kaapelointi) on kuitenkin aika jäykkä vastustaja puhuttaessa noin pienistä tehoista joita asuinrakennuksissa on.

Pauli Lappalainen: Onko tuo vika alkanut äskettäin tai jonkun muutoksen jälkeen vaiko ollut koko ajan?
 
Tässä on ollut joitakin muuttujia syksyn aikana. Aiemmin välillä joskus käynnistäessä mikseri napsautti sulakkeen. Otin kuitenkin yhden viallisen stereokanavan (toinen kanava hurisi/mykkä) pois ja ongelma poistui. Siitä asti käynnistynyt normaalisti. Aiemmi käynnistyessään ja viallisen kanava ollessa paikallaan ei mielestäni ollut jatkuvaa taustahurinaa, vaan tulivat ennemminkin kaikulaitteesta mutta sittemmin asia on muuttunut ja kaikki kytkennät ovat nyt balansoituja.
 
Voisiko olla että yhden kanava poistaminen vaikuttaa virrankäyttöön? Edellinen omistaja kyllä mainitsi että jos on hurinaa ilmenee niin virtalähteestä lähtevän +5 jännitteen säätäminen fiksaa sen, ja toivon todella että asia on niin. Kuitenkin vasta muutama päivä sitten tajusin miten koko homma oikeastaan tehdään. Tässä olen sitten samalla kysellyt neuvoja muualtakin.
 

Miten nuo kaapeloinnit on toteutettu, viuhkoilla vai tehty jotain moninapaliitinkytkentöjä?

 
Kanavien liittimistä lähtee piuhat isompiin kytkettäviin liittimiin joista lähtee multipiuhat jotka kolvattu suoraan patchiin.
 
Sitten kannattaa vielä mitata virtalähteen antamat jännitteet silloin kun patteri lähtee päälle ja myös verkkojännite jos se notkahtaa. Pikaisella vilkaisulla tuo alkuperäinen virtalähde näyttää melko tukevalta, jotta riittääkö uudessa virrat mikserille jos verkkojännite notkuu?
 
Oskilloskooppi olisi ehkä hyvä mittalaite tuohon hommaan
 
Melko tukevalta vaikuttaa tuo korvaavakin virtalähde.
 
Noh, tänään tulee yleismittari niin pääsee vihdoin mittaamaan.

Moi.
 
Pauli Lappalainen: Onko sinulla jotain kättäpidempää laskentaa tai mittaustuloksia tuollaisen vinokuorman todentamiseksi?
 
Ei perusmittauksia kummempaa.
Vaiheiden välistä ja nollaa vastaan jännitteillä pääsee jo analysoinnissa pitkälle, virroilla tietty maaliin asti.
Uutta tai toisaalta vanhan korjausta/laajennusta suunnitellessa toki tulee laskettua kuormitustasapaino ainakin suurinpiirtein kohdalleen.
Kuten myös otettua suunnitellessa huomioon laajennusvara ja ryhmittely niin että vaihejakoa voi muuttaa jos valmiin järjestelmän mittaukset sitä vaativat.
Ja tietysti SLA-kytkentä suurempia kuormituskohteita ohjaamaan.
NC kontaktorit vaan ovat turkasen hankalasti saatavissa yksittäiskappaleina, eikä tuoreempia kontaktoreja voi modata mielen mukaan NO-/NC- välillä.
 
En edes esitä ettenkö sähköasennuksia sillointällöin luvitta itselle suorittaisi, paistaahan tuo vähintään kilsan päähän näistä jorinoistakin, mutta vuosikymmenten sähköiskukokemusten valossa teen todistetustikin vähintään yhtä hyvää jälkeä kuin luvat omaavakin.
Isommat kytkennät jätän suosiolla ammattilaisille, kuten suosittelen aina muiden jättävän pienemmätkin.
Juridisesti kun sillä että itse tuntee homman handlaavan ei ole vahinkotapauksessa tuon taivaallista painoarvoa.
 

 
Pauli Lappalainen: Epäsymmetrinen kuormitus lienee kyseessä miltei kaikissa asuinrakennuksissa, mutta aiheuttaako se esimerkiksi nollapisteen potentiaalin muuttumista merkittävästi.
 
Vinokuormaa on asuinhhuoneistossa tosiaan aina, ja aniharvoin niin paljon että kukaan edes huomaisi.
En tiedä kuinka nykyisillä etäluettavilla kulutusmittareilla on laita, mutta pyörrevirtageneraattorilla toimvissa mekaanisisa mittareissa vinokuorman indikaattorilamppuja oli aniharvoin.
 

 
Pauli Lappalainen: Sähköverkko oikein rakennettuna (riittävä maadoitus ja kaapelointi) on kuitenkin aika jäykkä vastustaja puhuttaessa noin pienistä tehoista joita asuinrakennuksissa on.
 
Totta.
Haasteita tuleekin yleensä siinä vaiheessa kun teinitsesäästin-sähkäri ropailee summittaisesti jotain lisäyksiä, tai jos em. harvoista kolmivaihekulutuskohteista putoaakin yhden vaiheen kuormitus pelistä pois.
 
Osansa on tuossa nollausasiassa silläkin että etenkin haja-asutusalueella sähkötauluun tulee herkästi vain vaiheet, eli 3 piuhaa, joten nolla ja suojamaa ovat automaattisesti käytännössä naimisissa jo pääkeskukselta lähtien, vaikka eri kuparit maahan kaivettaisiinkin.
Joka tapauksessa nolla generoidaan aikaisintaan muuntajalla, eli yleensä varsin lähellä kulutuskohdetta.
 
T:Samuli

Moi.
 
Koska kyseessä on verkkovirta-virtalähde, sähköturvallisuusseikat mielessä pitäen...
 
AoA: Virtalähde Amekin kotelossa, en tiedä paljonko sisälmyksistä alkuperäistä vai onko tehty alusta saakka uusi.
 
Virtalähteen kytkennän varmistaisin alkuperäisen skemaan vertaamalla ihan ensimmäisenä.
Alkuperäisessä on muuntajassa useampikin maa/suojakäämitys (kuten laadukkaammissa audiolaitteissa aina), ja runkomaan (molex 12) ja signaalimaan (Molex 11) erottaminen suoritetaan tarvittaessa virtalähteessä JV3 ja/tai JV4 jompeilla.
 
Kaikki virtalähteen jännitteet (paitsi tetysti väliulosotolla varustettu AC 6V) ovat ainakin alunperin reguloituja ja säädettäviä, joten:
 
Pauli Lappalainen: Sitten kannattaa vielä mitata virtalähteen antamat jännitteet silloin kun patteri lähtee päälle ja myös verkkojännite jos se notkahtaa. Pikaisella vilkaisulla tuo alkuperäinen virtalähde näyttää melko tukevalta, jotta riittääkö uudessa virrat mikserille jos verkkojännite notkuu?
 
Oskilloskooppi olisi ehkä hyvä mittalaite tuohon hommaan
 
On minunkin suositus.
Etenkin mittaaminen kaksikanavaisella skoopilla koska tuolloin voi helpoiten vertailla miten mahdollinen syöttöjännitteen vaihtelu vaikuttaa kaksipuoleiseen käyttöjännitteeseen.
 
Varsinkin jos virtalähde ei ole kytkennältään alkuperäinen -kokonaan tai osittain- voi syöttöjännitteen vaihtelu aiheuttaa sen ettei kaikki jännitteet olekaan enää linjassa toistensa kanssa jos esimerkiksi regulaattorit onkín valittu toisella tapaa kuin alkuperäisessä kytkennässä.
Sitä en kuvaruudulla hankallasti selailtavista skemoista jaksanut selvittää onko kaksipuoleisen jännitteen ristiinstabilointi tehty mikserin sisällä, veikkaan että on koska 18V virtalähteet ovat identtisiä.
 
Koska 5V referenssin syöttö on otettu toisesta 18V reguloidusta lähdöstä, sen mahdollinen vikaantuminen tai häiriöt vaikuttavat varmasti äänisignaalissa.
 
T:Samuli

Muuttuuko hurinan voimakkuus masterliun mukaan?

Ihan vaan sivuhuomiona, astianpesukonetta ei suositella kytkettäväksi kuumaan veteen! Saattoi olla muotia ennen vanhaan.

anapena: Ihan vaan sivuhuomiona, astianpesukonetta ei suositella kytkettäväksi kuumaan veteen! Saattoi olla muotia ennen vanhaan.
 
Niin eikö ne lämmitä sen veden ite?
 
Jahas tänään hyvä päivä, ei juurikaan surinaa (paitsi välillä jotain yritti) ja pystyi bouncaamaan. On myös reilusti vähemmän pakkasta joten varmaan sitten patteri ei käy niin täysillä ollessaan päällä tai jotain :D
 
On tämä hommaa..

AoA: Niin eikö ne lämmitä sen veden ite?
 
Jahas tänään hyvä päivä, ei juurikaan surinaa (paitsi välillä jotain yritti) ja pystyi bouncaamaan. On myös reilusti vähemmän pakkasta joten varmaan sitten patteri ei käy niin täysillä ollessaan päällä tai jotain :D
 
On tämä hommaa..
 
Vika voi olla myös jossain kanavassa jos masterliuku vaikuttaa hurinaan. Sehän taisi olla modulirakenteinen. Irroita kanava kerrallaan loppuuko hurina jossain vaiheessa.

AoA: Niin eikö ne lämmitä sen veden ite?
 
Jahas tänään hyvä päivä, ei juurikaan surinaa (paitsi välillä jotain yritti) ja pystyi bouncaamaan. On myös reilusti vähemmän pakkasta joten varmaan sitten patteri ei käy niin täysillä ollessaan päällä tai jotain :D
 
On tämä hommaa..
 
Patteri käy aina täysillä ollessaan päällä, lämpimällä se on vaan vähemmän aikaa lämmittämässä. Verkkojännite saattaa kyllä lämpimillä keleillä olla hieman korkeampi jos olet jossain syrjäisemmällä alueella.
 
Jos mikseri on kriittinen tuosta 5V:n jännitesyötöstä, niin testaappa mitä käy kun laitat kanavista mahdollisimman paljon ledejä palamaan.
En ole tuon mikserin ja virtalähteen kytkentää tutkinut, mutta tuollaiseenkin ilmiöön olen joskus törmännyt.

Moi.
 
AoA: Manuaalissahan on heti alussa ohjeet/arvot näiden mikserille menevien jännitteiden säätämiseksi kohdalleen.
 
Voipi olla, niin paljoa ei aihe kiinnosta tiskin kohdalla johon tuskin koskaan sorrun että kävisin kaikki manuskat läpi.
 

 
AoA: Löysinkin virtalähteestä katsomalla sellaiset tussilla tehdyt voltti merkinnät ja pienet potentiometrit niin _olettaisin_ että säädöt tehdään niistä. Ei ole nimittäin paljon muita vaihtoehtoja.
 
Varmista skemasta, joka jännitteelle on oma säätönsä.
 

 
AoA: Kiinnostaisi vain että onko tuota säätäessä mahdollista rikkoa jotain?
 
Teoriassa kyllä, käytännössä varsin harvinaista ellei trimmeri hajoa säädettäessä.
Tai tökkää ruuvaria paikkaan jossa se aiheuttaa oikosulun.
 

 
AoA: Tokihan varovasti pitää aloittaa ja katsoa mittarista arvoja samalla. Aion alkuun kokeilla säätää vain tuon 5v josko se pelkästään vaikuttaisi.
 
Millään tavalla intoasi epäilemättä, ainakin skeman perusteella 5V jännitteitä on 2.
5V/5A ja 5V/0,25A referenssi johon tuossa edellisessä viestissäni viittasin.
 
Edelleenkin on kyllä epäselvää onko virtalähde kuinka lähellä alkuperäistä/skeman mukaista vai sovellettu tavalla tai toisella.
 
T:Samuli

Voipi olla, niin paljoa ei aihe kiinnosta tiskin kohdalla johon tuskin koskaan sorrun että kävisin kaikki manuskat läpi.

 
Niin siis tarkoitin vain mainita asiasta, en toki olettanutkaan.
 

Varmista skemasta, joka jännitteelle on oma säätönsä.

 
Joo täytynee etsiä vissiin tuon Amek 2000 powerin skema jostain
 

Millään tavalla intoasi epäilemättä, ainakin skeman perusteella 5V jännitteitä on 2.
5V/5A ja 5V/0,25A referenssi johon tuossa edellisessä viestissäni viittasin.

 
Kyllä, ohjeessa on nuo 2 mittauspistettä 5v ja 5vREF.
 

Edelleenkin on kyllä epäselvää onko virtalähde kuinka lähellä alkuperäistä/skeman mukaista vai sovellettu tavalla tai toisella.
 
Virtalähde taitaa Amekin eikä sillä ole tekemistä alkup. kanssa. Ainakin netin kuvissa (mitä aiemmin linkitin) Amek näyttää sisältä samalta kuin omani.
 
Tässä vaiheessa ei liene epäilystä että into on kova saada tuon hurinan syy selville.

Kiitos paljon kaikille ketkä vaivautuneet kommentoimaan ja jakamaan tietoa. Itse kun en näistä niin tajua paitsi sen verran että manuaalia osaa lukea ja toimia sen ohjeiden mukaan.
 
Todennäköisesti tulee avattua tämä ketju vielä useita kertoja :)