Bassot ›

Se on mielestäni kuitenkin hyvin eri asia, käyttääkö kompuraa miksauksessa (live/studio) vai soittaako soittaja sen kompuran kanssa. Toki kompura on vähän joka välissä miksauksessa. Monia erilaisia. Mutta en itsekään oman paskan pompottelun sekaan sitä halua.

Henri Henri Olavi: Se on mielestäni kuitenkin hyvin eri asia, käyttääkö kompuraa miksauksessa (live/studio) vai soittaako soittaja sen kompuran kanssa. Toki kompura on vähän joka välissä miksauksessa. Monia erilaisia. Mutta en itsekään oman paskan pompottelun sekaan sitä halua.
 
Toki monitorointi soittaessa on tärkeä. Jotkut haluaa kuunnella pelkkää vahvistinta. Itse kuuntelen yleensä studion kaiuttimista tai kuulokkeista kompressoitua signaalia mutta ei se ole kriittistä. Kompressoin siis yleensä sekä sisään soittaessa että vielä miksauksessa. Sisään soittaessa yleensä maltillisemmin.

okabass: Oikeasti hauska seurata,kuinka Pyhää Vihaa täynnä kompressoreita ja kompressointia kohtaan jotkut ovat, näköjään ymmärtämättä asiasta yhtään mitään.
 
Mä en tiedä mistään pyhästä vihasta, mutta nyt kun meille sattui ilmeisesti asiantuntija paikalle, niin hänhän voisi valaista meille muille, mikä on kompressoinnin tehtävä ja miten se ei ehkä vähennäkään dynamiikkaa, kuten olen itse kokevinani sellaisen kanssa soittaessani.

En ihan hiffaa mikä homma ylipäätään pedaalien ja basistien kanssa. Melko sama minkä purkin lautaansa laittaa ja interwebsistä jälkeenpäin kyselee että mitäpä muut mieltä niin saattaa keskustelu lähteä laukalle aika nopeasti.
 
Mutta tuosta kompurasta dynamiikan tappajana, siis helpostihan se onnistuu jos siihen haluaa mennä mutta ei kai se tarkoita sitä etteikö kompuraa voisi ruuvata myös monella muulla eri tavalla? Helvetin vaikea pedaali sen puoleen että eri ruuvausyhdistelmiä on huikea määrä, mutta ei mulle tuota mitään tuskaa ruuvata nykyistä kompuraa niin että päästää sävelen alukkeen läpi sellaisenaan ja kompuroi vain jos on tarve eli ihan limitterinä vaan. Tai jos haluaa että kaikki tulee läpi niin pedaalinhan saa helposti päälle/pois vaikka useamman kerran per biisi, ihan niin kuin minkä tahansa pedaalin. Ja jos siellä laudassa niitä pedaaleita on, niin joko opettelee käyttämään niitä tai viskaa ne kaapin perälle ja antaa olla siellä. Mitään pedaalia ei ole pakko käyttää.
 
Nykyinen kompurapedaali ei ole mun ensimmäinen, mutta mahdollisesti ensimmäinen mikä ei lähde kiertoon. Ja vaikka moinen on, ei se todellakaan ole aina päällä. Sama purkki on toiminut myös puhtaana boosterina jos moiselle on ollut tarvetta ja potikoita on ruuvattu biisienkin välissä. Ai niin paitsi se on tosi noloa kuulemma jos keikalla pyllistelee laudan ääressä. Ok. No ylipäätään nolous on ihan itse valittua toimintaa jo siinä kohtaa kun valitsi soittimekseen basson.
 
edit: Mahtaa signaalia vituttaa kun tööttää kompuran ja säröt päälle kaikki yhtä aikaa, vielä pari purkkia lisää niin eihän siinä enää basistia tarvita kun lauta soittaa ihan itse itseään.
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/173112.jpg

Joskus tulee tilanteita, että pitäisi matalia taajuuksia korostaa. Ja sitten käy niin, että E-kieli soi lujempaa kuin muut. Kompressorista voisi silloin olla apua, millaisilla säädöillä? Ja efektilenkkiin se kai pitäisi kytkeä, jos matalia taajuuksia nostetaan vahvistimesta?

..............

jukkajylli: ..............
 
Niin. Ja siis onhan tässä ihan hemmetinmoinen ero saundissa ja tatsissa riippuen siitä kuka siellä basson varressa on. Joku jukka joka soittanut jos vaikka minkämoista musiikkia ja paljon, tuskin kamalasti kompuraa, jos ollenkaan kaipaa. Sitten taas vähemmän ja satunnaisesti, kausiluontoisesti jopa soitellut random jarno saattaa kaivata sitä kompuraa kaveriksi että homma pysyy yhtään kasassa. Jos ei muualla niin korvien välissä helpottaa kun kompuran ledi loistaa kirkkaana ja antaa fiiliksen että kaikki on ok!

Ite ainakin diggaan kevyestä kompurasta, ei todellakaan mistään överistä. Droppi vire missä kielisetti on vähän hassu ja kun tatsi on semmonen millä naisia ei kuulu kohdella niin on se ihan kiva olla, yippaa muuten se paksuin kieli määräämään vähän liikaa. Mut mä en olekkaan pro (ryssin jokaisella keikalla enemmän tai vähemmän), siks varmaan tarviinkin kompuraa.

Sen mä vaan nyt sanon ettei se kompurapedaali ole mikään paskan-soittotekniikan-hyväksi-soundiksi-saattamis-pedaali. Jos soittaa päin vittua niin ei se nyt yhtään paremmalta kompuran kanssa kuulosta. Itse ainakin käytän kompuraa eniten sillon kun on muita pedaaleita samaan aikaan käytössä. Esim choruksen luonnetta se muuttaa aika olennaisesti, kun osaa ruuvata.

Harrastelijalle, kuten minä, ovat kaikki apupyörät tervetulleita soittotilanteessa! Rauhoittaa vähän mieltäkin, kuten J.Nikkanen jo tuossa mainitsikin, kun tietää pahimpien plompsahduksien jäävän kompuraan.
 
Ihmisten kanssa soitellessa kun tilanne on usein eteen ilmestynyt soittolappu, laulapa sinä, kaa koo nee, diu-diu. Kummasti helpottaa, kun soittaa ensimmäistä kertaa viisua, sitä samalla laulaen (en ole laulaja), jota ei ole usein edes radiosta kuullut, ettei soittotatsin täydy olla 98% kohdillaan.
 
Kotona treenatessa homma on eri ja voi keskittyä sormitekniikkaansa. Näin minun tapauksessani, mutten olekaan muusikko.

Harvoin tulee kompuraa käytettyä, mutta funk-släppäilyssä se toimii, ainakin mulla. Tasaa mukavasti iskujen voimaa. Mulla ei ole pedaalia, vaan käytän Markbass TTE500 -nupin putkikompuraa.

Ssyba: Sen mä vaan nyt sanon ettei se kompurapedaali ole mikään paskan-soittotekniikan-hyväksi-soundiksi-saattamis-pedaali. Jos soittaa päin vittua niin ei se nyt yhtään paremmalta kompuran kanssa kuulosta. Itse ainakin käytän kompuraa eniten sillon kun on muita pedaaleita samaan aikaan käytössä. Esim choruksen luonnetta se muuttaa aika olennaisesti, kun osaa ruuvata.
 
Siinähän sanot. Kylmä fakta kuitenkin että jos basson tatsi on hukassa niin kompuralla saa ihmeitä aikaan. Siinä kohtaa kun soittajalla on unohtunut dynamiikka sekä kontrolli ja basso tuuttaa säveliä ihan lotto-voimakkuuksilla niin kellään ei ole kivaa, yleensä kyseessä kaveri jolla soittoa pohjalla vasta vähän tai mahdollisesti bändin joku muu jäsen joka tietää biisit ja vakibasistin ollessa estynyt saanut pikakomennuksen basistin paikalle. Runttaa vaan rajusti niin hommahan muuttuu ihan siedettäväksi, joko pedaalilla tai pöydästä tai ehkä jopa sekä että.
 
Toi muiden pedaalien kanssa kikkailu on kyllä hyvä huomio. Pedaalista riippuen kompuralla saa hienoja juttuja aikaiseksi, ja jopa ongelmallisen pedaalin toimimaan.

J.Nikkanen: Siinähän sanot. Kylmä fakta kuitenkin että jos basson tatsi on hukassa niin kompuralla saa ihmeitä aikaan. Siinä kohtaa kun soittajalla on unohtunut dynamiikka sekä kontrolli ja basso tuuttaa säveliä ihan lotto-voimakkuuksilla niin kellään ei ole kivaa, yleensä kyseessä kaveri jolla soittoa pohjalla vasta vähän tai mahdollisesti bändin joku muu jäsen joka tietää biisit ja vakibasistin ollessa estynyt saanut pikakomennuksen basistin paikalle. Runttaa vaan rajusti niin hommahan muuttuu ihan siedettäväksi, joko pedaalilla tai pöydästä tai ehkä jopa sekä että.
 
Toi muiden pedaalien kanssa kikkailu on kyllä hyvä huomio. Pedaalista riippuen kompuralla saa hienoja juttuja aikaiseksi, ja jopa ongelmallisen pedaalin toimimaan.
 
En ota kantaa tuohon. Se ei kuitenkaan ole pointtini, että sillä voi peittää puutteita omassa soitossa. Itselle on kuitenkin tärkeää esim. voida jopa liioitella hiljaista soittoa tarvittaessa keskellä biisiä ja silloin etenkin ylimääräinen kompressointi haittaa elämää. Hasse Walli opasti aikanaan treeneissämme vanhempana valtiomiehenä käydessään, miten tärkeä on rumpaleille ja basisteille kyky reagoida solistin tai sooloilijan improvisaatiossa tapahtuviin hiljaisiin ja voimakkaisiin hetkiin. Ja jotta efekti olisi haluttu, niitä on syytä hieman liioitella. Nämä eivät ole universaaleja totuuksia, vaan puhun vain omasta puolestani. Kompressorin käyttö on minusta äänimiesten, äänittäjien, miksaajien ja etenkin masteroinnin ammattilaisten hommaa. Ja kaikenlaista kompressointia tapahtuu styrkkareissa ja pedaaleissa, kun siitä nyt joka tapauksessa on aiheellista jonkun huomauttaa. Mitään muitakaan pedaaleja en tosin käytä kuin erikoistapauksissa.

Mulla tahtoo olla niin onneton tatsi, että aina jos kamoissa sattuu olemaan kompura päällä on sormenpäät rakoilla hyvinkin nopeasti. Samaa ongelmaa ei ole käytettäessä säröä kompurana, joten valinta on helppo.

jukkajylli: En ota kantaa tuohon. Se ei kuitenkaan ole pointtini, että sillä voi peittää puutteita omassa soitossa. Itselle on kuitenkin tärkeää esim. voida jopa liioitella hiljaista soittoa tarvittaessa keskellä biisiä ja silloin etenkin ylimääräinen kompressointi haittaa elämää. Hasse Walli opasti aikanaan treeneissämme vanhempana valtiomiehenä käydessään, miten tärkeä on rumpaleille ja basisteille kyky reagoida solistin tai sooloilijan improvisaatiossa tapahtuviin hiljaisiin ja voimakkaisiin hetkiin. Ja jotta efekti olisi haluttu, niitä on syytä hieman liioitella. Nämä eivät ole universaaleja totuuksia, vaan puhun vain omasta puolestani. Kompressorin käyttö on minusta äänimiesten, äänittäjien, miksaajien ja etenkin masteroinnin ammattilaisten hommaa. Ja kaikenlaista kompressointia tapahtuu styrkkareissa ja pedaaleissa, kun siitä nyt joka tapauksessa on aiheellista jonkun huomauttaa. Mitään muitakaan pedaaleja en tosin käytä kuin erikoistapauksissa.
 
Soittotaito se on semmonen homma että sitä ei saa vaan sen eteen pitää tehdä duunia ja omata vähän korvaakin omalle soitolle, ja bändihommissa muidenkin tekemisille että homma pelittää.
 
Purkkeja tarpeen mukaan ja joillakin se määrä on just tasan nolla, ja se on ok.
 
Soittohommissa on eroja, toiset osaa ja saa soittaa kaikenlaista ja jotkut pienissä kaljoissa (siitä saa semmosta rokkenroll fiilistä!) bilehuttua vieläpä hieman oikoen, kasiosaa kaikki biisit temponkin pysyessä melkolailla samana biisitä toiseen, ns. bilejöötiä. Melkoisen selvää kummassa touhussa kompuraa ei tarvita ja toisessa se on taas enemmän kuin paikallaan.

jukkajylli: Hasse Walli opasti aikanaan treeneissämme vanhempana valtiomiehenä käydessään, miten tärkeä on rumpaleille ja basisteille kyky reagoida solistin tai sooloilijan improvisaatiossa tapahtuviin hiljaisiin ja voimakkaisiin hetkiin. Ja jotta efekti olisi haluttu, niitä on syytä hieman liioitella.
 
Olen tässä ihan samaa mieltä. Lavalla hiljaisen ja kovan ero on haettava - teknologiasta riippumatta - sormista esille. Lavalla mökä voi sokaista (kuurouttaa?) vauhtiin arvaamattomaan. Kovasti yritän pitää oman pääni kylmänä vauhdissa ja muistaa ainakin osan sovituista koukuista. Tällä muistilla pystyn onneksi nojaamaan lappuihin.
 
Minusta efektin pitää tukea tekemistä mutta harjoittelematta tai opiskelematta se onnistuu heikosti. Sopiva kompura on apu, jos sellaista osaa käyttää. Dynamiitti on yksi käytön hallinnan osa-alue.

J.Nikkanen: Soittohommissa on eroja, toiset osaa ja saa soittaa kaikenlaista ja jotkut pienissä kaljoissa (siitä saa semmosta rokkenroll fiilistä!) bilehuttua vieläpä hieman oikoen, kasiosaa kaikki biisit temponkin pysyessä melkolailla samana biisitä toiseen, ns. bilejöötiä. Melkoisen selvää kummassa touhussa kompuraa ei tarvita ja toisessa se on taas enemmän kuin paikallaan.
 
Vahvasti kyllä tämä. Sen vähän mitä on keikoilla tullut esim. humppaa tai jazzia soitettua, niin oon mennyt ihan au naturel pelkällä piuhalla, mutta huttukeikoilla kompura on aina päällä, koska pyrin tarjoilemaan etupäähän mahdollisimman valmista soundia, toki miksaajan toiveet ja vaatimukset huomioiden.
 
Jos siis on se miksaaja, toki esim. hääkeikat ja suurin osa firmakisoista ja muista kissanristiäisistä tulee hoidettua ite lavalta käsin ja sitä suuremmalla syyllä se kompura on aina päällä.

jukkajylli: Hasse Walli opasti aikanaan treeneissämme vanhempana valtiomiehenä käydessään, miten tärkeä on rumpaleille ja basisteille kyky reagoida solistin tai sooloilijan improvisaatiossa tapahtuviin hiljaisiin ja voimakkaisiin hetkiin. Ja jotta efekti olisi haluttu, niitä on syytä hieman liioitella.
 
Oivallinen ohjeistus! Vallankin tuo tatsin keventäminen, sen pitää omasta mielestä tuntua liioitellulta jotta yleisöön päinkin välittyy vaikutelma että jokin muuttui.

Ps. Sen kompressoripedaalin voi kätevästi jalalla laittaa pois päältä.