Yleistä keskustelua musiikista ›

Toki klassikot kuten Milesin 'Kind Of Blue' ovat asia erikseen, mutta mielestäni yhtään huonoa biisiä ei löydy Stingin 'The Soul Cagesilta' (1991) mikäli äijän musa maistuu.

Pitkällisen harkinnan päätteeksi on pakko tulla siihen tulokseen, että Kingston Wallin II on tällainen albumi. Lisäksi tämä on minusta yksi saundipoliittisesti parhaita albumeita, mitä Suomessa on ikinä tehty. Change my mind.

Ilman epäilyksen häivääkään tähän voi huoletta heittää Radioheadin pyhän kolminaisuuden eli OK Computer, Kid A ja In Rainbows.

Farmer's Market - Slav to the Rhythm

Yllättävä vastaus black metal mieheltä;
The Ark - In Lust We Trust
 
Loistava levy.

Tuuttimörkö - Kromihammas.

Suffocation - Pierced From Within

Muovinen: Ilman epäilyksen häivääkään tähän voi huoletta heittää Radioheadin pyhän kolminaisuuden eli OK Computer, Kid A ja In Rainbows.
 
Miksi Amnesiac ei kuulu tuohon porukkaan?
 
OK Computerin biiseistä yksi taitaa olla Beatlesin käsialaa: https://www.youtube.com/watch?v=SVeJbIOQp_o

velipesonen:
 
OK Computerin biiseistä yksi taitaa olla Beatlesin käsialaa: https://www.youtube.com/watch?v=SVeJbIOQp_o
 
Ei kai yksi sointuvaihdos tee biisistä plagiaattia? Radiohead sentään teki kunnon biisin. En ehkä koskaan tajua beatlesiä mutta tämäkään "biisi" ei tänä päivänä kuunneltuna vakuuta millään lailla.

velipesonen: Miksi Amnesiac ei kuulu tuohon porukkaan?
 
OK Computerin biiseistä yksi taitaa olla Beatlesin käsialaa: https://www.youtube.com/watch?v=SVeJbIOQp_o
 
Näin löyhillä kriteereillä jokaikinen Beatlesinkin biisi on jonkun muun käsialaa.

Scrobble: Näin löyhillä kriteereillä jokaikinen Beatlesinkin biisi on jonkun muun käsialaa.
 
Se on eri asia.

Aika erikoisia käsityksiä tuntuu vallitsevan siitä mikä on samanlainen ja mikä erilainen, ja kuinka samanlainen pitää olla ollakseen hyvin samanlainen tai kuinka erilainen on tyystin erilainen. Noihin käsityksiin tuntuu vaikuttavan rikkiviisaus ja kirjanoppineisuus eli jonkinlainen lakimiehen eetos enemmän kuin mikään muu.
 
Olen huomannut että jos joku muusikko oma-aloitteisesti kertoo "alitajuisesti jäljitelleensä" jotain toista kappaletta omassa kappaleessaan, asia riennetään myöntämään heti että "niinpäs onkin", mutta jos joku ulkopuolinen tulee syyttämään samasta aiheesta niin jo tuota "alitajuista jäljittelijää" riennetään puolustamaan argumentilla "eihän siinä ole juuri mitään samaa".
 
Onko tämä havaintokyvyn korruptoituneisuutta, sosiaalista alhaisuutta vai kumpaakin ja jos niin kumpi johtaa kumpaan?

Airin Moon Safari ja Duran Duranin Rio on sellasii.

Joko tämä on mainittu: Jethro Tullin Thick as a Brick?

velipesonen: Aika erikoisia käsityksiä tuntuu vallitsevan siitä mikä on samanlainen ja mikä erilainen, ja kuinka samanlainen pitää olla ollakseen hyvin samanlainen tai kuinka erilainen on tyystin erilainen. Noihin käsityksiin tuntuu vaikuttavan rikkiviisaus ja kirjanoppineisuus eli jonkinlainen lakimiehen eetos enemmän kuin mikään muu.
 
Olen huomannut että jos joku muusikko oma-aloitteisesti kertoo "alitajuisesti jäljitelleensä" jotain toista kappaletta omassa kappaleessaan, asia riennetään myöntämään heti että "niinpäs onkin", mutta jos joku ulkopuolinen tulee syyttämään samasta aiheesta niin jo tuota "alitajuista jäljittelijää" riennetään puolustamaan argumentilla "eihän siinä ole juuri mitään samaa".
 
Onko tämä havaintokyvyn korruptoituneisuutta, sosiaalista alhaisuutta vai kumpaakin ja jos niin kumpi johtaa kumpaan?
 
Ei tässä varmaan moni väittänyt, etteikö noissa Beatlesin ja Radioheadin välillä ollut samankaltaisuutta. Biisin väittäminen jonkun toisen käsialaksi on kuitenkin aika radikaali väite verrattuna siihen, että on saanut inspiraatiota tai sanoo tehneensä jonkun kappaleen toisen artistin innoittamana. Jotain yksittäistä sointuvaihdosta tai edes sointukiertoa ei mielestäni voi mitenkään laskea "jonkun toisen käsialaksi". Tämä siinäkin tapauksessa, vaikka kyseessä jopa olisi tarkoituksellinen viittaus toiseen kappaleeseen. Onko Imagine jonkun toisen käsialaa, kun Lennon tuskin oli ensimmäinen joka meni C:stä F:ään?

Scrobble: Ei tässä varmaan moni väittänyt, etteikö noissa Beatlesin ja Radioheadin välillä ollut samankaltaisuutta. Biisin väittäminen jonkun toisen käsialaksi on kuitenkin aika radikaali väite verrattuna siihen, että on saanut inspiraatiota tai sanoo tehneensä jonkun kappaleen toisen artistin innoittamana. Jotain yksittäistä sointuvaihdosta tai edes sointukiertoa ei mielestäni voi mitenkään laskea "jonkun toisen käsialaksi". Tämä siinäkin tapauksessa, vaikka kyseessä jopa olisi tarkoituksellinen viittaus toiseen kappaleeseen. Onko Imagine jonkun toisen käsialaa, kun Lennon tuskin oli ensimmäinen joka meni C:stä F:ään?
 
Ensinnäkin olen sitä mieltä että Sexy Sadie ja Karma Police ovat sama kappale ja silloin on tietenkin kysymys enemmästä kuin sointuvaihdoksesta tai edes sointukulusta.
 
Mitä kaikkea musiikissa voi sitten "patentoida" on teoriassa vaikea ja käytännössä mahdoton kysymys. Plagiointitapauksissa puhutaan "lainaamisesta" ja lainaamisen pituudesta eli suhteellisesta kestosta. Sanotaan että kaksi tai neljä tahtia saa lainata; mitähän tuo tarkoittaa koska jonkun pitää ensin kirjoittaa se kama paperille ja jonkun toisen sitten lukea, ja todeta samanlaiseksi kuin se toinen. Transkripitioita voi tehdä halutessaan monellakin tavalla. Onko joku ihme että tällaisesta suhteellisuuksien sekamelskasta nousee kyyninen käsitys että "popmusiikissa kaikki lainaavat toisiltaan". Sehän vain juontuu siitä että plagioinnin todistaminen on liki mahdotonta.
 
Mitä eroa on erilaisella ja samanlaisella?

Kaksi levyä:
 
HIM - Greatest lovesongs vol. 666
HIM - Razorblade romance

Scrobble: "Popmusiikissa kaikki lainaavat toisiltaan" on fakta, eikä mikään kyyninen käsitys. Niin myös Beatles teki. Ja jos Karma Police ja Sexy Sadie ovat jonkun mielestä sama kappale, niin täytyy olla niin kuuro musiikille, että tuskin erottaa duuri- ja mollisointuja toisistaan.
 
käsityksemme asioista vaikuttavat keskenään päinvastaisilta

Judas Priest - Point Of Entry
 
Kritiikkiähän tämä albumi on saanut 'kaupallisuudestaan' sekä ties millä verukkeilla, mutta mielestäni erittäin onnistunut albumi vielä kun ottaa huomioon, että edellisen albumin julkaisu vuonna 1980 oli läpimurto yhtyeelle maailmalla (British Steel).
 
Hyvät biisit, hyvä levy josta en jättäisi yhtään kappaletta pois.
Point Of Entry studio albumi julkaistu 40 vuotta sitten (26.2.1981)