Kitarat: kitarakamat ›

milgromsegal: Ostelin omani silloin kun tuo markkinointilaini oli vielä mukana, ja ei se vaahteralaudoilla ole ikinä oikein juuri mitään tarkoittanut. Rupulautaisissa näyttävät paljon paremmilta ja samalta linjaltahan nuo tulee sieltä. Soittoon sillä toki ei ole vaikutusta, kun ei nuo kuitenkaan törrötä mitenkään.
 
Aa, se olikin vanhaa tietoa. Ajattelin kanssa että ei vaikutusta, mutta huomasin että slide tappingissä mitä aika paljon käytän, nojaan täppäyskättä kaulan ylälaitaan (kuoletan samalla kielet joita en soita) ja siinä haittaa aika paljon. Normisoitossa ei kovin, sormet kuitenkin kiertää otelaudan reunan alapuolelta pääsääntöisesti.
 
Mikäli päädyt tilaamaan itsellesi noita Gotohin lukkoja jostain, niin voisin ottaa osaa tilaukseen, mikäli mahdollista. Itsekin tarvitsisin VV:seen tuollaisia meinaan yhden parin.
 
Joo, laitoin Thomannille alustavaa kyselyä, että onko tuommoisia tulossa edes. Jos on kovat lähetyskulut jostain, niin voi käydä järkeen puolittaa.
 
https://g-gotoh.com/product/slr/?lang=en Tuo CK on näemmä cosmo black.
 
EDIT: Jos joku etsii kyseisiä Gotohin CK lukkoja (hardwaren väri myös tuossa Nebula Green Burst -värissä mitä enemmän näkee), niin tuolta löytyy. Pistin tilauksen ja lähti tulemaan tänään
 
https://guitarpartscenter.eu/en_US/p/GOTOH-Strap-Locker-SLR-CK/13866
 
Tuo siis se uusi revised versio, joka on vähän lyhyempi. Thomannilta sanoivat että Schallerin Ruthenium on lähinnä tuota väriä. Gotohia eivät ilmeisesti ole saamassakaan.

Neural DSP:n Archetype Nolly, Beyerdynamicin DT 770 Prot 250 ohmisina sekä Audient ID4 mkii. Kaikki Black Weekin hullutuksia.
 
Testailin myös Neuralilta Soldanoa, Cory Wongia sekä Fortin Calia. Tosi hyviä olivat nuokin, mutta Nollyn monipuolisuus voitti, parhaat puhtaat saundit sain myös Nollysta ruuvattua.

Jaketsu: Neural DSP:n Archetype Nolly, Beyerdynamicin DT 770 Prot 250 ohmisina sekä Audient ID4 mkii. Kaikki Black Weekin hullutuksia.
 
Testailin myös Neuralilta Soldanoa, Cory Wongia sekä Fortin Calia. Tosi hyviä olivat nuokin, mutta Nollyn monipuolisuus voitti, parhaat puhtaat saundit sain myös Nollysta ruuvattua.
 
Itsellä oli myös pähkäilyt plugareissa, mutta en voinut oikeuttaa Nollyn korkeaa hintaa edes 50% alennuksella. Neuralilla tulee myös verot päälle. Calista tykkäsin kovasti, ja sain sillä hyvät cleanit, crunchit ja leadit, joten pitihän se ostaa. 5150-soundit saan irti ilmaisplugareista, Nollyn versio oli toki erinomainen, todella tiukka! ML5 myös tarttui mukaan, erinomaiset cleanit ja omaleimaiset särösoundit.
 
ML sound labin joulu-IR-paketti myös tarttui matkaan.

Niinnojuu. Tuli kans hommattua GroveBass ja Neural SLO alesta. Hyviä molemmat. SLO:ssa inasen löysempi soundi mihin tottunut silti tosi hyvä vehje.

Ostin capon ja oikein helkkarin hyvän capon ostinkin:
 
https://www.thomann.de/fi/shubb_c1.htm
 
Onpas hyvä tuollainen pieni ja siro capo, jonka puristavuutta voi säätää. Normicapoissa aina se kädensija on aina vähän tiellä.

Caroline Guitar Companyn chorus/lo-fi modulaattori tuli poistettua, kun olin pedaaleja tässä myynyt. Nyt on sitten laudassa tämä ja Boss CE-2w, joka taitaa joutaa pois turhana. Myyminen vaan aina vähän tylsää, kun taas ostaminen on kivaa :D

Vähän aikaa sitten Levytukusta Dimarzion PAF Master toivottavasti joskus valmistuvaan Finlandia Instruments stratoon ja sitä odotellessa viime yönä Reverbistä PRS McCarty 594. Oli tarkoitus hukata kaikki kamat pois, kun ei oo ollut aikaa eikä varsinkaan motivaatiota edes katsoa kitaroita päin, mutta tässä kolmen kuukauden saikulla löytyi näköjään molempia.

Ibanezin S561. Edellisestä halvemman hintaluokan Ibanezista luovuttua, kaipuu wizardille aiheutti toimenpiteitä..
 
Alan kallistua hiljalleen siihen että 300-500€ hintaluokassa ei oo kyl hirveesti vaihtoehtoja, on meinaan tuo laatu melekosen hyvää vs. hinta. Mikki / hw -upgrade viel niin pitokanpe että heilahtaa. :)

Epiphone Explorer tuli taloon. Ei ollu kuitenkaan blondi vaan musta.
Olisin laittanut hienoa kuvaa, mut eihän tänne näköjään saa.
 
Olen aika yllättynyt kepukan laadusta.
Mulla on jäätävän paskat kokemukset joskus aikoinaan Epin kitarasta ja tähän päivään mennessä olen sivuuttanut ne täysin, mutta paikallisessa oli tää esillä ja pakko oli testata. Tää on ihan eri peto kuin se viidentoista vuoden takainen polttopuu.

ihan eri peto kuin
 
HNGD! Mutta Epit(kin) on nykyään toista luokkaa kuin silloin, ihan oikeita kitaroita nykyään.

Kenkuru:
Olisin laittanut hienoa kuvaa, mut eihän tänne näköjään saa.
 

 
Käy raahaamassa kuva esim. https://imgur.com/ ja pistä linkki tänne! :)

Kemper Stage lähti tulemaan. Ekaksi tähän pitää katella Josh Middleton Kemper pack 3, Replicant Audio Fortin Meshuggah ja Bogren Digital Tue Madsen Kemper pack. Tietysti kaiken ilmaisen saatavan ohella. Lasse Lammertin soundit tähän ovat myös miellyttäneet omaa korvaa, joku noista ainakin lähtee heti ostoon.

Temple Audiolta toinen Duo 24-lauta ja patch-moduuli. Nämä ne on kovia lautoja.

Torilta ostoilmooni vastattiin ja saln sopuhintaan Palmerin Pedalbay 60:sen. Nyt saa riittävän setin pedaaleja kerrallaan laudalle ja jonkun ylimääräisenkin. On hyvä kallistuskulma, kun saa alle piiloon Boss NS-2 noise gaten. Juuri sopivasti jouluksi tämä ja vielä uusi kaapeli Ernie Ballilta, tällä kertaa kierteinen. Lisäksi muutama paketti kieliä ja pari pakettia plektroja.

Pukki toi ipaneesin (Ibanez) RGR465M kepukan - itsehän toimin tonttuna mut on se kyl kiva keppi :D
 
https://imgbox.com/LkoLtKh7

Ibaneezer the holy guitar.
 
https://www.ibanez.com/eu/products/detail/az242_1p_01.html
 
she will be mine.

Uusin tulokas Jackson DK-1 vuodelta 1997, nää kulkee myös nimellä Dinky Elite https://muusikoiden.net/dyn/users/172960.jpg

Vasta vahan yli 40 vuotta kitaransoittoa takana ja nyt katsoin olevani valmis ostamaan ensimmaisen kompressoripedaalin. Nux Komp Core Deluxe vaikutti nettidemojen perusteella sopivan monipuoliselta mutta silti edulliselta (75€) vaihtoehdolta, js kyllähän siitä monen tyyppistä kompurointia saa kieltämättä aikaan.

Siitä on vierähtänyt hetki, ku tänne on mitään tullut laitettua. Tilasin fender lead 2 verkkiksestä. Saa semmoisen kepakon joka ei ihan niin paljoa hirvitä, kun nuorempi kaivertaa haarukalla siihen oman nimmarin.