Media ja viihde ›

Presidentti: Niin kauan kun klaffivirhe ei muodosta juoniaukkoa, sillä ei ole merkitystä. Vaikka vähän laiska kuva siitä tulee jos niitä on paljon.
 
Kotimaisessa Bensaa Suonissa -pätkässä vähän huvittaa ne kaksi Sunbeam Impiä, kun rata-ajokohtauksessa välillä on samalla henkilöllä käsissään isolla vakioratilla oleva yksilö ja välillä taas pienikehäisellä kilparatilla ja kuppi-istuimilla oleva.
 
Toisinaanhan näillä voidaan luoda ihan tahallistakin piilohuumoria kuten vaikkapa Kummeli Jackpotin Mersun alati vaihtuvat pyörät/vanteet.
 
Ja kyllä riittävän tarkaksi kun mennään, niin "klaffivirheitä" vilisee käytännössä kaikissa elokuvissa lähtien vaikkapa siitä että mitään ajokohtausta varmasti ikinä ei ole tehty siten kuin se oikeassa lokaatiossa sujuisi, ja kaiken maailman statistiautojen toistuminen taustalla yms. on ihan peruskauraa sama kuinka Oscar-leffa olisi.

Eli kyllä minusta menee jo vähän turhan pikkutarkkuuden puolelle jos antaa klaffivirheiden pilata koko elokuvanautinnon, onneksi itse pystyy tiettyyn rajaan asti moiset ohittamaan vain inhimillisinä pikku piirteinä elokuvassa.

Bullitt: Eli kyllä minusta menee jo vähän turhan pikkutarkkuuden puolelle jos antaa klaffivirheiden pilata koko elokuvanautinnon, onneksi itse pystyy tiettyyn rajaan asti moiset ohittamaan vain inhimillisinä pikku piirteinä elokuvassa.
 
Mä en useimmiten edes huomaa sellaisia. Olen niin sisällä elokuvassa, että tuollaiset menee multa huti. Jälkeenpäin jos joku mainitsee niistä, en pysty palauttamaan niitä mieleeni vaikka kuinka selitettäisiin missä kohtaa leffaa sellainen oli. Siksi onkin hauskaa jos itse bongaan niitä, se kun on niin harvinaista.

mpekkanen: Ei oikeasti hyvissä leffoissa ole ihan alkeellisempi virheitä.
 
On, ihan kaikissa elokuvissa on. Muistaakseni esim. Martin Scorsese on sanonut, ettei itse välitä paskaakaan noista jatkuvuus/klaffivirheistä. Kun vähänkään ymmärtää miten elokuvaa kuvataan, editoidaan ja kuinka monesta eri otosta se yksi kohtaus koostetaan, niin ymmärtää myös, että kyllähän noita sattuu ja joskus ohjaaja/leikkaaja ovat varmasti tietoisia asiasta, mutta valitsevat tietyn kohtauksen/kuvakulman, koska kaikki muu siinä on onnistunutta.

carnation: On, ihan kaikissa elokuvissa on.
 
Ei ole.
 
Suurin osa elokuvista on leikattu niin, että kohtaukset menee oikein.

Klaffi"virheet" ovat joskus myös ihan tahallisia. Tahattomia ja tahallisia on todella paljon elokuvissa. Niitä on myös kohdissa joista katsoja ei pystyisi niitä edes huomaamaan.

Bullitt: Menetetty maa (No Country for Old Men, 2007)
 
Cormac McCarthyn loistavaan kirjaan perustuva loistava Coen-veljesten elokuva. Lyhykäisesti köyhä Texasin punaniska (Josh Brolin) löytää metsästysreissullaan pieleen menneen huumekaupan jäänteet ruumiineen sekä 2 miljoonaa dollaria käteistä rahaa ja päättää ottaa massit kantoon. Peräänsä hän saa psykopaattisen ammattitappajan (Javier Bardem) ja koko revohkaa puolestaan seuraa uskoaan koko touhuun pikku hiljaa menettävä sheriffi (Tommy Lee Jones). Kaikki vetävät loistavat roolit, mutta etenkin Bardem ja Jones ovat suorastaan elämänsä vedossa. Dialogi ja tunnelma kameratyöskentelystä lähtien ovat minimalistisuudessaan tiiviitä, ja elokuva pitää hyvin otteessaan koko kestonsa ajan. Kai tätä voi jo tituleerata moderniksi klassikoksi trillerin / toiminnan / modernin westernin mittapuulla.
 
5/5
 
Tää tuli muutama kuukausi taaksepäin katsottua ekaa kertaa. Oli kyllä loistava. Todellakin 5/5 ei voi muuta sanoa.

Swan: Heitä yksikin onnistunut esimerkki, niin tarjoan limsan.
 
Elokuvasta, jossa kohtaukset menee oikeassa aikajärjestyksessä? Ei ole siis leikattu pilalle!
Voisin luetella sadoittain...

mpekkanen: Elokuvasta, jossa kohtaukset menee oikeassa aikajärjestyksessä? Ei ole siis leikattu pilalle!
Voisin luetella sadoittain...
 
Ei klaffivirhe (välttämättä) tarkoita sitä, etteivätkö kohtaukset menisi oikeassa järjestyksessä.

Henri Henri Olavi: Klaffi"virheet" ovat joskus myös ihan tahallisia. Tahattomia ja tahallisia on todella paljon elokuvissa. Niitä on myös kohdissa joista katsoja ei pystyisi niitä edes huomaamaan.
 
Kubrickin Hohdossa on muuten mielenkiintoisia klaffi"virheitä": taustalla tuolit vaihtavat paikkaa, maton kuviointi muuttuu kun kuvakulma vaihtuu jne. Nämähän kyllä elokuvan sisäisessä logiikassa selittyvät kummitushotellilla, jonka arkkitehtuuri ja huonesijoittelu ovat muutenkin tarkoituksellisen järjenvastaisia. Oli tämä perfektionistisen Kubrickin tarkoitus tai ei, niin tässä tapauksessa "virheet" toimivat elokuvan eduksi.

mpekkanen: Elokuvasta, jossa kohtaukset menee oikeassa aikajärjestyksessä? Ei ole siis leikattu pilalle!
Voisin luetella sadoittain...
 
Kuten aiemmin mainittiin, klaffivirhe ei tarkoita sitä, etteikö kohtauksia olisi lopullisessa tuotoksessa aseteltu tarkoitettuun järjestykseen, vaan pieniä koordinaatiomokia, joista näkee, ettei kohtauksen kaikkia otoksia ole välttämättä kuvattu kronologisesti tai saman tunnin tai edes saman päivän aikana.
 
Mutta onko elokuva "leikattu pilalle", jos sen tarina ei kulje lineaarisesti? Onko Citizen Kane, Rashomon, Pulp Fiction, Magnolia, Memento tai vaikka Gerwigin versio Little Womenista?

Miten minusta jälleen kerran tuntuu vähän siltä, että toiset puhuvat Aïdasta ja yksi sen sei päistä...

NHR: Miten minusta jälleen kerran tuntuu vähän siltä, että toiset puhuvat Aïdasta ja yksi sen sei päistä...
 
Voihan se olla että tässä on jotain käsityseroja.

Cry Macho
 
1/1
 
Tämä sai useilta kriitikoilta todella huonot arvostelut, ilmestyessään ja teattereissa ei kerännyt kuin kourallisen katsojia. Minusta elokuva oli kyllä ihan hyvä.

carnation: On, ihan kaikissa elokuvissa on. Muistaakseni esim. Martin Scorsese on sanonut, ettei itse välitä paskaakaan noista jatkuvuus/klaffivirheistä. Kun vähänkään ymmärtää miten elokuvaa kuvataan, editoidaan ja kuinka monesta eri otosta se yksi kohtaus koostetaan, niin ymmärtää myös, että kyllähän noita sattuu ja joskus ohjaaja/leikkaaja ovat varmasti tietoisia asiasta, mutta valitsevat tietyn kohtauksen/kuvakulman, koska kaikki muu siinä on onnistunutta.
 
No tämä. Kun miettii, että suurin osa amerikkalaisista tv-sarjoista leikataan muutaman sekunnin pätkistä, niin väkisin niitä jatkuvuusvirheitä tulee. Puhuva pää/vastareaktio yms. ja sitten esim. jos ruudussa näkyy autoradiota näpräävä käsi, sen on kuvannut yleensä kakkostiimi joka saattaa olla toisella puolella mannerta.
 
Toki toinen ääripää on sitten, että mennään vaan Pasilan siivouskomeroon, laitetaan kamera pyörimään, oksennetaan ideat nauhalle ja koko komeus leikkaamattomana tv:stä ulos.
 
https://www.youtube.com/watch?v=MRx … jLyqqoA&ab_channel=pallepalle10
 
Ei ainakaan vaihdu kahvikupin väri, niih!

Presidentti: Toki toinen ääripää on sitten, että mennään vaan Pasilan siivouskomeroon, laitetaan kamera pyörimään, oksennetaan ideat nauhalle ja koko komeus leikkaamattomana tv:stä ulos.
 
https://www.youtube.com/watch?v=MRx … jLyqqoA&ab_channel=pallepalle10
 
Ei ainakaan vaihdu kahvikupin väri, niih!
 
Vain Suurimmat Nerot pystyvät tällaisiin mestariteoksiin.

Henri Henri Olavi: Mä en useimmiten edes huomaa sellaisia. Olen niin sisällä elokuvassa, että tuollaiset menee multa huti. Jälkeenpäin jos joku mainitsee niistä, en pysty palauttamaan niitä mieleeni vaikka kuinka selitettäisiin missä kohtaa leffaa sellainen oli. Siksi onkin hauskaa jos itse bongaan niitä, se kun on niin harvinaista.
 
Minä laitan kans rastin seinään jos ihan itse huomaan klaffivirheen. Muistan jonkun tylsimyksen tekemän videon elokuvasta Gangs of New York, jossa osoitetaan kaikki lukemattomat virheet aika lyhyestä pätkästä. Mitä helvetin väliä kun elokuva on kuitenkin hyvä.
 
Mpekkasen tapa tulkita klaffivirhettä ei ole todellakaan se yleisin.

Swan: Heitä yksikin onnistunut esimerkki, niin tarjoan limsan.
 
Russian Arkissa (2002) ei taida hirveästi klaffivirhettä olla.

Oan: Russian Arkissa (2002) ei taida hirveästi klaffivirhettä olla.
 
Eikä Bluessa (1993) näy edes puomimikkejä vahingossa.