Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Eka Ziltoid on viimeinen mikä löytyy hyllystä. Onhan noita uudempiakin tullut kuunneltua mutta ostaa ei ole kiinnostanut.

Varmana nämäkin kokonaisuutena toimii paremmin kuin tuollaisina 5min sampleina. Ensi vuonna tulee sit taas "perinteinen" levy. Yli 200e boxi jäi todellakin hyllyyn. Ei mitn tarvetta tuollaiselle
 
Onhan toi taso tippunut huomasti sitten Ghostin jälkeen. Edelleen tykki biisejä tulee, mutta huomaa, että ei hyviä kokonaisuuksia joihin haluaisi palata(casulties lähes ainoa poikkeus)
Infinity ja Terria edelleen niin upeita levyjä, että ei pysty sen jälkeen esim mitään Epicloudia kuunnella.
 
Casulties levyä odotellessa. Moth kiinnostaa myös. Loppuvuoden Infinity liveä odotan myös innolla.

ramionparas: Varmana nämäkin kokonaisuutena toimii paremmin kuin tuollaisina 5min sampleina. Ensi vuonna tulee sit taas "perinteinen" levy. Yli 200e boxi jäi todellakin hyllyyn. Ei mitn tarvetta tuollaiselle
 
Onhan toi taso tippunut huomasti sitten Ghostin jälkeen. Edelleen tykki biisejä tulee, mutta huomaa, että ei hyviä kokonaisuuksia joihin haluaisi palata(casulties lähes ainoa poikkeus)
Infinity ja Terria edelleen niin upeita levyjä, että ei pysty sen jälkeen esim mitään Epicloudia kuunnella.
 
Casulties levyä odotellessa. Moth kiinnostaa myös. Loppuvuoden Infinit
y liveä odotan myös innolla.
 
Pakko olla samaa mieltä tän suhteen. Casualties of Cool oli loistava ja Empath myös suurimmaksi osaksi. Muuten on ollut enempi tai vähempi semmosia 1-4 hyvän biisin levyjä viimesen vuosikymmenen ajan. Tää ambienttipläjäys ei oikein herätä kiinnostusta vielä millään tasolla.

Vähän vieläkin ihmettelen tuota Casualtiesin hehkutusta. Olihan se kyllä erilaista Deviniä mutta loppupelissä ainakin omaan makuun jokseenkin puuduttavaa kuunneltavaa... Jotenkin tasapaksuja biisejä (melkein sama komppi joka biisissä). Ainakin sellainen kuva parin kuuntelun perusteella jäi... Kun oli kuullut yhden biisin niin olikin sitten kuullut ne kaikki.
 
Edit. Okei perun tuon saman kompin;)... Mutta aika haastavaa menoa tuo kuitenkin tuntuu edelleenkin olevan. Vaatii jonkun tietyn mielentilan?

ramionparas:
Infinity ja Terria edelleen niin upeita levyjä, että ei pysty sen jälkeen esim mitään Epicloudia kuunnella.

 
Synchestra lienee viimeinen levy, jonka Townsendilta ostin. Sen jälkeiset teokset on itseltä melkein täysin pimennossa. Kaverin musiikki assosioituu vahvasti 15 vuoden takaisiin aikoihin, kun Ocean Machinet, Cityt ym. vanhat klassikot soivat lähes jatkuvalla syötöllä. Niissä oli jotain maagisen tuntuista varsinkin siihen aikaan. Vahvasti semmoista parikymppisyyden soundtrackia ja kuulostaa toki vieläkin hyvältä varsinkin nostalgiamielessä. Kävi vaan sitten vähän niin että musiikki alkoi kuulostaa siltä että Devin Townsend soittaa Devin Townsend -musaa.
 
Pitäisi kai ottaa pieni kuunnelmus näihin uudempiin levyihin. Mielikuva on vahvasti, että Townsendista olisi tullut vähän kuin oman soundinsa vanki. Liekö sitten näin.

Regalis Apertura: Vähän vieläkin ihmettelen tuota Casualtiesin hehkutusta. Olihan se kyllä erilaista Deviniä mutta loppupelissä ainakin omaan makuun jokseenkin puuduttavaa kuunneltavaa... Jotenkin tasapaksuja biisejä (melkein sama komppi joka biisissä). Ainakin sellainen kuva parin kuuntelun perusteella jäi... Kun oli kuullut yhden biisin niin olikin sitten kuullut ne kaikki.
 
Edit. Okei perun tuon saman kompin;)... Mutta aika haastavaa menoa tuo kuitenkin tuntuu edelleenkin olevan. Vaatii jonkun tietyn mielentilan?
 
Se savuinen ja utuinen tunnelma puhuttelee. Ehkä myös se, että soundimaailma on nykymittapuulla epä-devinmäinen, kun ei ole kauheita kitarasärövalleja ja jättikuoroja.

rocky0: Se savuinen ja utuinen tunnelma puhuttelee. Ehkä myös se, että soundimaailma on nykymittapuulla epä-devinmäinen, kun ei ole kauheita kitarasärövalleja ja jättikuoroja.
 
Ja ehkä just sen takia se onkin niin hyvä. Eikä myöskään Annekea.

Ehkäpä ongelmana kohdallani on etten ole hirveästi sisäistänyt "americanaa" muuten kuin rockin ja bluesin (valikoidusti) kohdalta... Kaikki kantriin ymv. viittaava ei vaan puhuttele samalla lailla kuin teitä muita.

Casualties on tosiaan tunnelmaltaan ja saundeiltaan niin erilainen levy, kuin mikään muu Devyn tuotannossa...
 
Ché Aimee Dorvalin käheä, savuisan kapakan kuuloinen ääni ja Devyn hyvin pehmeä laulanta toimii hienosti yhteen. Biiseissä on tilaa liikkua ja hengittää ja melodiat vievät eteenpäin mukavasti. Meikä tykkää kovasti.

pehko: Ja ehkä just sen takia se onkin niin hyvä. Eikä myöskään Annekea.
 
Naulan kantaan. Kyllä mä tykkään noista yksittäisistä DTP vedoistakin ja etenkin ne neljä ekaa DTP levyä oli suorastaan loistavia, mutta sen jälkeen meni vähän plääh menoksi muutamaa virkistävää rallia lukuun ottamatta.

Devinin uusi tuplamälli The Puzzle/Snuggles julkaistu ja spotifyystäkin löytyy, mitähän sieltä tällä kertaa tulee.

carnation: Devinin uusi tuplamälli The Puzzle/Snuggles julkaistu ja spotifyystäkin löytyy, mitähän sieltä tällä kertaa tulee.
 
Ihan puhdasta ambient musiikkia. Olihan toi tiedossa, että nyt ei tule perinteistä levyä(ensi vuonna sitten Lightworks joka on taas "perinteistä" Deviniä)
 
En kyl osaa tälläistä musiikkia arvostella. Äänimaalailua. Jos Hummer ja Devlab ei uppoa niin ei kannata tähän tuhlata aikaa. Snuggles kyllä kuulosti paremmalta. Mukavan rauhoittavaa tämän kylmyyden, pimeyden ja kaaoksen keskellä.

Kyllä suurin kiinnostus näitä levyjä kohtaan loppui noita podcastien alkujen selittelyitä kuunnellessa, mutta kyllä kai ne pitää kerran-pari pyöräyttää läpi.

Taisi sanoa Twitterissä että Puzzle on vaan taideprojekti mikä piti saada ulos päästä että saa tehtyä ns "oikeaa musiikkia".

vt1100: Taisi sanoa Twitterissä että Puzzle on vaan taideprojekti mikä piti saada ulos päästä että saa tehtyä ns "oikeaa musiikkia".
 
Juu, improvisaatioprojektina tuo lähti paisumaan. Lightworks ilmeisesti seuraava "oikea" levy ulkopuolisen tuottajan kans ja ilmeisesti vähän DTP linjaa.

ramionparas: Ihan puhdasta ambient musiikkia. Olihan toi tiedossa, että nyt ei tule perinteistä levyä(ensi vuonna sitten Lightworks joka on taas "perinteistä" Deviniä)
 
En kyl osaa tälläistä musiikkia arvostella. Äänimaalailua. Jos Hummer ja Devlab ei uppoa niin ei kannata tähän tuhlata aikaa. Snuggles kyllä kuulosti paremmalta. Mukavan rauhoittavaa tämän kylmyyden, pimeyden ja kaaoksen keskellä.
 
Jep, tämmöstähän tämä kuten osasin odottaakin. Ei varsinaisesti edes yksittäisiä biisejä voi nostaa esiin, vaan yhtä pötköä ja ohikiitäviä tuokioita molemmat levyt. Hummer, Devlab ja Ghostin hiljaisimmat osiot samaan tehosekoittimeen, niin lopputulos on tämä. Kenties kuulokekuuntelussa yksityiskohdista voisi saada jotain ahaa-elämyksiä, vaan eipä tässä hirveästi ole lihaa luiden ympärillä että siihen jaksaisi kummemmin paneutua. Korona-ajan terapiaa Devinille?
 
Olikohan tää tässä. Seuraavaa levyä odotellessa.

carnation: Jep, tämmöstähän tämä kuten osasin odottaakin. Ei varsinaisesti edes yksittäisiä biisejä voi nostaa esiin, vaan yhtä pötköä ja ohikiitäviä tuokioita molemmat levyt. Hummer, Devlab ja Ghostin hiljaisimmat osiot samaan tehosekoittimeen, niin lopputulos on tämä. Kenties kuulokekuuntelussa yksityiskohdista voisi saada jotain ahaa-elämyksiä, vaan eipä tässä hirveästi ole lihaa luiden ympärillä että siihen jaksaisi kummemmin paneutua. Korona-ajan terapiaa Devinille?
 
Olikohan tää tässä. Seuraavaa levyä odotellessa.
 
Puzzle kuunneltu läpi kerran youtubesta kun levykuppax ei saanut levyä toimitettua. No ei jäänyt mitään kyllä mieleen. Snuggles toimisi varmaan (nyt menossa sinäputkesta kolmas biisi, kai...)mutta kun on noita lapsia niin ei voi nukkumaan mennessä kuunnella mitään sillä sitä vartenhan tuo on tehty; huminaa ja kaikkea muuta paitsi kuorsausta ja piereskelyä.

Kummatkaan levyt eivät kuulostaneet niin pahalta mitä odotin. Itse asiassa tekee mieli kuunnella ne vielä toistamiseenkin. Vaikka The Puzzlessa olikin aika paljon häröilyä, siellä oli myös mielenkiintoisia ideoita. Heti ensimmäisessä kappaleessa kuultiin myös kotimaan kieltä.

Humanoid: Kummatkaan levyt eivät kuulostaneet niin pahalta mitä odotin. Itse asiassa tekee mieli kuunnella ne vielä toistamiseenkin. Vaikka The Puzzlessa olikin aika paljon häröilyä, siellä oli myös mielenkiintoisia ideoita. Heti ensimmäisessä kappaleessa kuultiin myös kotimaan kieltä.
 
Se kalevala töräys ei kyllä ainakaan itselle auttanut.