Kitarat: kitarakamat ›

p130: Pyynnit ei ole sana asia kuin kauppahinnat. Refin ois mulle ok, jos hardware on pääosin alkuperäistä jos käyttövintagea etsisin. Hulluimmillaan iästä ei kerro kuin myyjän vakuuttelut ja eteenpäin myyminen olisi ongelmallista.
 
Anaalisuuttani myin refinvintaget pois jokunen vuosi sitten, kun pilaamattomia vastaavia oli kertynyt...
 
Minua on harmittanut vuosia jo kun möin JV-Fenderin pois, mikkejä vaille orkkis, eipä ole sen jälkeen missään näkynyt, ei niitä ole oikein maailmallakaan myynnissä. Se oli upea soitin.

empires: Jostain luin jutun kun on löytynyt jo "lawsuit"stratojakin väärennettyinä. Ed Roman, tuo koijareiden koijari väärensi jopa omia kitaroitaan :D
Ed Roman väitti vierailleensa Japanissa pajassa missä tehtiin niin autenssisia vääärennyksia pre.CBS stratoista ettei olisi itse todeta niiden olleen väärennyksiä.
luulisi ensimmäisten American reissueiden väärentäminen olevan suht helppoa. 82-86 area pyydetään maailmalla aika kovia hintoja, kun ei niitä kauheasti "pitäisi" olla.
 
Japanin lawsuitkama houkuttaa "väärentämään". Samasta pajasta kun tuli tasan samaa kamaa monella brändillä ja mallit/valmistajat/yksityiskohdat ovat valtava sekamelska. Aika moni vähemmän haluttavan merkin laite on varmaan saanut lapaansa myöhemmin Ibanez-dekaalin...
 
Vanhan Fenderinuiden väärentäminen, erityisesti "refin-tasoisesti" ei ole ihmeellinen homma, mutta uskottava hardware on isompi ongelma koijarille. Fenderistä ei makseta kymppitonneja ilman, että jokainen yksityiskohta, mukaanlukien valmistusprosessissa tulleet pienet jäljet tarkastetaan alkuperäiseksi väitetyistä osista. Erityisesti sellaiset, joita ei löydy uustuotannosta.
 
Ed Roman ei tosiaankaan ole uskottava lähde yhtään mihinkään. Ku$ettajien kuningas, jonka tarinat muuttuivat sen mukaan, minkä katsoi olevan bisnekselle eduksi.
 
Kaikenlaista yrittäjäähän on aina, japsireissue esmekiksi muuttuu sitkeän väitteen mukaan vanhaksi jenkiksi hävittämällä "Made in Japan" -teksti kaulasta, mutta uskottavaa väärennöstä ei niin synny.

empires: Jostain luin jutun kun on löytynyt jo "lawsuit"stratojakin väärennettyinä. Ed Roman, tuo koijareiden koijari väärensi jopa omia kitaroitaan :D
Ed Roman väitti vierailleensa Japanissa pajassa missä tehtiin niin autenssisia vääärennyksia pre.CBS stratoista ettei olisi itse todeta niiden olleen väärennyksiä.
luulisi ensimmäisten American reissueiden väärentäminen olevan suht helppoa. 82-86 area pyydetään maailmalla aika kovia hintoja, kun ei niitä kauheasti "pitäisi" olla.
 
Ei ole lähdettä nyt tähän heittää, mutta ymmärtääkseni Fendereitä on aikoinaan
laivattu suhteessa melko suuria määriä kauko-itään.

Noniin taas omistan fenderin, eli princeton reverb-ampin, vaikak tässä topiikissa pitäsd kai ollakin kitaroita vaan kun otsikossa ei eritellä... :) En tiedä miten se muutti mun elämään yhtään paremmaks, mutta soihan tuo nätisti, melki yhtä nätisti kun Bluetonen Fried eye :)

korvaoo: Noniin taas omistan fenderin, eli princeton reverb-ampin, vaikak tässä topiikissa pitäsd kai ollakin kitaroita vaan kun otsikossa ei eritellä... :) En tiedä miten se muutti mun elämään yhtään paremmaks, mutta soihan tuo nätisti, melki yhtä nätisti kun Bluetonen Fried eye :)
Ihan hyvä Fenkku....

Ilman parempaa tietoa arvaan, että varmaan joku kämäinen piirilevykötöstys. Eihän semmoinen nyt vaan voi olla hyvä. :)

joku kämäinen piirilevykötöstys
 
Halvemmissa putkistyrkkareissa on mun tietääkseni putkien kannatkin tinattu suoraan piirilevylle, eli vanhemmiten saattaa ruveta pykimään koska kuumuus voi aiheuttaa juotoskatkoksia. Eli siinä mielessä ne on kyllä point-to-point-kytkettyjä huonompia.

msalama: Halvemmissa putkistyrkkareissa on mun tietääkseni putkien kannatkin tinattu suoraan piirilevylle, eli vanhemmiten saattaa ruveta pykimään koska kuumuus voi aiheuttaa juotoskatkoksia. Eli siinä mielessä ne on kyllä point-to-point-kytkettyjä huonompia.
 
Miten nyt sitten halvemmat määritellään, mutta kyllä ne putkenkannat on suoraan piirilevyllä Mesoissa, Bognereissa, Diezeleissä jne. vahvistimissa, mitkä itse mieltäisin enemmänkin kalliimmiksi laitteiksi.

mike tapping: Ilman parempaa tietoa arvaan, että varmaan joku kämäinen piirilevykötöstys. Eihän semmoinen nyt vaan voi olla hyvä. :)
 
googeli osasi kertoa että ihan aito pont to board tosiaan on, tosin niin vähän komponentteja piirilevyllä, että taitaa olla melko sama onko siinä sitä pahvia vai olisiko sama juotella vastuksilla ja konkilla kasaan... Itse asiassa sen verta simppeli että taidan jossain välissä toteuttaa taas yhden pidempiaikaisen mielihalun ja vääntää tuosta uralin rakennussarjasta samanlainen...

Voin olla väärässäkin, mutta käsittääkseni Princeton Reverb reissueissakaan eivät putkien kannat ole olleet missään vaiheessa suoraan piirilevyllä.
 
https://guitarampblog.wordpress.com … 5-princeton-reverb-schematic-vs-68/

Pinewood: Voin olla väärässäkin, mutta käsittääkseni Princeton Reverb reissueissakaan eivät putkien kannat ole olleet missään vaiheessa suoraan piirilevyllä.
 
https://guitarampblog.wordpress.com … 5-princeton-reverb-schematic-vs-68/
 
eipä kuvien perusteella ole ei

Sen verta kyllä pitää heti haukkua Fenderin vahvistinta että melkonen tsuppikone tuo tremolo on, kaiun kun kääntää kolmoseen tai yli niin vahvistin tsuppailee tremolon tahtiin vähän ärsyttävästi. Toki tuohon näytti olevan joku korjauskeino olemassa, mutta ihmetyttää että tuon hintaisissa ja laatuisissa vahvistimissa olisi tuollaista vikaa...

Testasin muistaakseni viime vuonna yhtä minttikuntoista reissue '68 custom dlx reverbiä, joka kuulosti muuten kyllä aivan mahtavalta mutta siinäkin oli jotain outoa just sen tremolon kanssa. Varmaan siihenkin sitten jotain konkkia vaihdettiin. Toivottavasti kaikki ymmärsivät, että tuo yllä oleva postaukseni oli vain hyväntahtoinen läppä ja kyllä minullekin tuommoinen mainittu princeton kelpaisi aivan mainiosti. Hinta vaan on varsin tehokkaasti hillinnyt ostohaluja.
 
Tämä seuraava on sitten vain oma mielipiteeni. En oikein pysty perustelemaan itselleni miksi laittaisin toista tonnia piirilevy-fenderiin kun samalla rahalla varmaan saisi tehtyä ptp-laitteenkin tai ehkä melkein jonkun late-70s silverfacen. Räikein esimerkki olisi varmaan se '68 custom vibrochamp, jonka ovh on melkein 900e. Siis simppeli champpi, jossa digitaalireverb... Tämä lienee jotain fiilisjuttuja, kun kyllähän nuo toimii ja kestää. Ja jos jotain hajoaakin niin kyllähän niitä korjatakin pystyy, juutuupista löytyy korjausvideoita. Toisaalta kun ei ole varsinaisesti tarvetta niin en ole hommannut mitään noista vaan rämpyttelen nykyisin vibrochamp xd:lla. Eli lopulta aika turhaa läyskyttelyähän tämä oli. :D

mike tapping: Testasin muistaakseni viime vuonna yhtä minttikuntoista reissue '68 custom dlx reverbiä, joka kuulosti muuten kyllä aivan mahtavalta mutta siinäkin oli jotain outoa just sen tremolon kanssa. Varmaan siihenkin sitten jotain konkkia vaihdettiin. Toivottavasti kaikki ymmärsivät, että tuo yllä oleva postaukseni oli vain hyväntahtoinen läppä ja kyllä minullekin tuommoinen mainittu princeton kelpaisi aivan mainiosti. Hinta vaan on varsin tehokkaasti hillinnyt ostohaluja.
 
Tämä seuraava on sitten vain oma mielipiteeni. En oikein pysty perustelemaan itselleni miksi laittaisin toista tonnia piirilevy-fenderiin kun samalla rahalla varmaan saisi tehtyä ptp-laitteenkin tai ehkä melkein jonkun late-70s silverfacen. Räikein esimerkki olisi varmaan se '68 custom vibrochamp, jonka ovh on melkein 900e. Siis simppeli champpi, jossa digitaalireverb... Tämä lienee jotain fiilisjuttuja, kun kyllähän nuo toimii ja kestää. Ja jos jotain hajoaakin niin kyllähän niitä korjatakin pystyy, juutuupista löytyy korjausvideoita. Toisaalta kun ei ole varsinaisesti tarvetta niin en ole hommannut mitään noista vaan rämpyttelen nykyisin vibrochamp xd:lla. Eli lopulta aika turhaa läyskyttelyähän tämä oli. :D
 
Uraltonella koteloineen ja edes kohtuu laadukkaalla kaiuttimella princeton reverb maksaa kuitenkin 1150 luokkaa ja se on vasta läjä komponentteja, tosin siitä se mun hauskuus yleensä vasta alkais, vaan siihen nähden tuo yksinkertaisella pirilevyllä kasattu ns. Merkkivahvistin ei nyt kuitenkaan ihan poskettoman hintainen ole omasta mielestäni. Vaan kyllähän itselläkin sen verta kisuttaisi tuo rakennussarja että varmasti josdsain välissä tulee realisoitua tää iso F ja tulee tilattua säläkasa Uralilta :D

Laitetaas nyt tännekin, kun kukaan ei näköjään nykyään enää lue Jelppikerhoa;
 
Ostin tuossa hiljattain Fenderin Tash Sultana-signature Straton. Muutaman Straton omistanut aiemmin ja mietin, että onko kellään muulla tullut aiemmin vastaan Stratoa jossa toi vibrakammen reikä on porattu ihan selvästi vinoon. Niin vinoon siis, että on ihan millistä kiinni ettei kahva ota kanteen kiinni jos sen kääntää ns. taka-asentoon.
 
Hämmentää siis edelleen. En tiedä onko tuossa sitten pointtina se, että tallan ei pidä olla ihan kiinni kannessa. Tosin itse tykkään siitä, ettei tallan ja kannen väliin jää yhtään väljää.

Ei tuo ole tavatonta.

mike tapping: Tuota itse tuumailin, Fenderin setup-suosituksissahan taitaa olla että talla kelluu. Ruuvailin testiksi kammen omaan stratoon, jossa talla viidellä jousella lankussa kiinni. Eipä siihen kammen ja lankun väliin kovin montaa milliä jää taka-asennossa.
 
Jännän tästä tekee se, että A. mun Classic Vibe-stratossa siihen väliin jää 2-3 senttiä, mutta se kampikin on ihan hillittömän pitkä (ja suora) ja B. tuossa TS-Stratossa on push-pull puolitus ja jos se potikka on yläasennossa niin silloin se blokkaa tuon kammen, eli pienoinen suunnitteluvirhe siis jos se kammen reikä on tarkoituksella niin vino. :D
 
Edit: Ja kummassakin kepissä kuitenkin tuollainen vintage kuuden ruuvin talla "avoimilla" tallapaloilla.

Ihan ok sustain tuossa Thomas Blugin stratossa:
 
https://youtu.be/vN5564Z5TQM?t=5795

Siis simppeli champpi, jossa digitaalireverb
 
Ensinnäkin digiverb tässä kontekstissa = yrjö + 900€ muutenkin tommotteesta cheapoläjästä? Git the fook on outta here bleeze :D (siis €ender, et sinä)