Kitarat: kitarakamat ›

No minusta ei ole ammattimuusikoksi eikä olisi koskaan ollutkaan. Sen verran ehdin läheltä nähdä, että kun tajusin mitä se olisi vaatinut niin ei vaan rahkeet riittäneet eikä riittäisi edelleenkään. Ammattimuusikoiden soittamisessa ihailen eniten rutiinin tuomaa varmuutta ja näkemystä, jonka kyllä kuulee soitossa. Keikalla olen kyllä nähnyt bilebändejä joissa se tekeminen ei ihan niin ammattimaista ole, mutta ne ovatkin varmaan sitten niitä "puoliammattilaisia" :-).
Kotona soittelen enimmäkseen ja aina vain omaksi ilokseni. Keikalla olen toki käynyt mutta aina vituttaa, koska jos on yleisöä niin pelottaa niin että menee kuset housuun ja jos yleisöä ei ole niin joutuu juomaan viidensadan edestä kaljaa ettei rafla ota takkiinsa...... niin tai näin, niin lopuksi on aina housut märkänä :-D . Kotona soittelu sopii siis minulle.
 
Se mitä en ymmärrä, niin miksi pitäisi nokitella heille, jotka ovat jotain saavuttaneet ja joilla kantti kestää? ja miksi kaiken kokenut marinoidut ammattilaiset on niin herkkänahkaisia, että hitsaavat heti jos joku alemmalla tasolla operoiva uskaltaa jotakin ammattilaisuudesta arvailla?
 
Tuomas Väinölä totesi Margi Nymanin kitaraohjelmassa hauskasti ammattilaisuudesta, että "tämmöinen harrastushan tämä meille kaikille on". Siinä on semmoista prooasennetta josta voitaisiin kaikki ottaa oppia :-)

rautapieru: Totta joka sana! Nelisoinnusta en o kuullukkaan. Mutta asiasta toiseen.. Osallistukaa ihmeessä noihin sooloskaboihin tuolla kilpailuosiossa. Täällä porukka kuitenkin aika aktiivista. Ei niihin vetoihin mene pidempään kuin näiden juttujen kirjoittelemiseen. Olis mukava saada uutta verta mukaan.
 
Mikä helvetin nelisointu? eikö sitä varten tarvita basso :-D

Jukka Häikiö:...osatekstin lainaamalla...
 
Internet - siellä nimenomaan some - on tehnyt ihmeellisiä asioita ihmispäille. Aivan liian usein asennoidutaan nettikeskusteluun jo valmiiksi riidanhaluisena ja sen sijaan että pyrittäisiin ymmärtämään toisen asia, etsitään sitä kohtaa josta saa pillastua.
 
Se johtuu siitä, että monet kokevat jokaisen kirjoitetun viestin olevan kirje vain itselleen. Olkinuket alkavat roihuamaan varsin helposti silloin, kun joku tuntee pistoksen pakaralihaksessaan aivan toiselle henkilölle tai ryhmälle osoitetusta kirjoituksesta.
 
...joka puolestaan on joskus (minusta) hillittömän hauskaa, mutta yleensä vain surullista.
 
Itse hämmennyin herran WanhaWetäjä roihahduksesta tuossa muutama viesti taaksepäin. Yleensä osaamisellaan oikeasti vakuuttanut ammattimies tuli omineeksi itselleen tölväisyn, joka oli täysin ansaitusti tähdätty lukemattomien keikkailevien b-sarjan tanssibändien suuntaan.
 
Kyllähän totuus on se, että hyvinkin aktiivisesti keikkailevissa bändeissä löytyy hämmästyttävän vähäisellä osaamisella suorittavaa väkeä. Lisäksi näissä porukoissa sellainen "ihan sama mitä niille soittaa, kun ne ei kuitenkaan mitään ymmärrä"- asenne on mieluummin talon tapa, kuin ärsyttävä poikkeus. Naama on vihkossa ja soitto vihkoon. Rampe ja Naukkis (Kalliala ja Petelius. En ole varma hahmojen nimistä) eivät syntyneet tyhjästä.
 
Mutta se että noita on, ei tarkoita sitä että hra Wetäjä olisi sellainen. Yllättäen suurin osa soittajista on kuitenkin amatöörejä, "puoliammattilaisia" ja jopa täysin töhöjä. Siksi kun yleistystä tapahtuu, se tapahtuu massan suuntaan. Eihän se toiseenkaan suuntaan toimi, eikä rampet ja naukkikset muutu wanhoiksi wetäjiksi. Niin että millä logiikalla..?
 
Puolestaloukkaantuminenkin on vähän... Törmään itse aina siihen että kun kerron jonkun Niilo-Iisakki Nököhampaan tehneen mielestäni törpösti, hän ei itse - törppö kun on - ymmärrä lainkaan mistä puhutaan. Sen sijaan 11 Niiloa, 8 Iisakkia,vähintään yksi lukihärjöinen Ville ja kokoelma hymystään muuten vaan epävarmoja herrasmiehiä (mukana toki pari herkkänahkaista rouvashenkilöäkin) alkaa haastamaan herjauksesta käräjille.
 
Haloo. Odottakaa vuoroanne. Solvaan kyllä teitä ihan henkilökohtaisesti, kunhan annatte aihetta. Ei tarvitse kuljeskella keräilemässä toisille annettuja potkuja.
 
Alustana muusikoiden net voisi olla paikka, jossa alan ammatilaiset ja harrastajat oppisivat toisiltaan asioita. Tämä onnistuu kuitenkin vain siinä tapauksessa, jossa väki kesyttää sisäisen ihmisensä ja suostuu uskomaan että parantamisen varaa saattaa olla myös itsessä.
 
___
 
Poikkeatte katsokaas minusta sillä, että ette ole täydellisiä, niin uskokaa perkele mitä sanotaan.

hallu: Mikä helvetin nelisointu? eikö sitä varten tarvita basso :-D
 
Kun näet niitä aakkosia, joiden perään on kirjoitettu numeroita, nähnet nelisointuja.

BugBadWolf: Kun näet niitä aakkosia, joiden perään on kirjoitettu numeroita, nähnet nelisointuja.
 
No ne on kyllä seiskojen ja kutosten jälkeen vähän hebreaa :-)

hallu:...vaikka et olekaan tapanasi pitänyt katua...
 
Soolokitara, remember. Se soitettu soolo on jo ulkona ja vaikka olisi niin päin tiettyä paikkaa että hormoonirikkaat teinopojat koskettelisivat itseään sitä katsellessaan, ei sitä enää takaisin kitaraan saa.

Ammatti-Reiskat ja -Raisat ja raha. Varmasti kovaa ja kuluttavaa hommaa(ihan viileesti otsikon vierestä, onhan tossa toi raha toki sidosaineeksi).
Tasosta riippumatta, alimmalla tasolla jo pelkästään puitteiden ja liksan puolesta, ravintoketjun yläpäässä taitaa painaa se linjaston huipulla pysymisen paineetkin.
En tiedä, itestä ei ehkä moiseen olisi, ainakaan enää, toisaalta mielekkyys musisointiin lienee säilytttänyt kipinän just sen takia, kun se on (vaan) harrastus.
Onhan noista meidänkin soittoympyröistä edennyt ammattilaisiksi muutamia, joku jopa ihan sinne konserttisalikiertueen asteelle. Surullisia tarinoita myös tullut(ois saattanut tulla ilman ammattilaisuuttakin)mut jossain määrin elämäntapana varmasti edesauttanut ja nopeuttanut päihdeongelman syntyä, elämäntavaksihan tuollaisen kiertue-esiintyjän arjen voi lukea.
Jollain tavalla rahasta tekeminen tuntuu itselle vieraalta ajatukselta, tai se, on soitettava leipä pöytään, oli fiilis ja asiat esim himassa, lapsilla, parisuhteessa miten kuten tahansa. Sitä kait yksi osa ammattilaisuutta on, painanhan mäkin joka aamu tonne raksahommiin, mitkä ei nekään aina olosuhteiltaan oo ihan Top10, mut mun ei tarvii repii itteeni mihinkään keikkafiiliksiin, jos on himassa vähän ovi kolahtanut reippaammin kiinni ja vaimo-kullalle osoitettu tulisen rakkauden nurjaa syrjää.
Aika taiteenlajihan toi ammattimuusikon ja eritoten kiertävän sellaisen on, lopulta kuitenkin pontimena ja osittaismuusana toimii raha, rutiinistahan sitä paljon puhutaan, mut miten sit, jos se palo, jolla todnäk on liikkeelle lähdetty sammuu ja muuttuu niinkus papista tulee leipäpappi, kun "hengen palo" sammuu, häät ja monttuseremoniat kyl hoituu, mut niitä pitkiä puisevia saarnoja ei oikeen kukaan meinaa jaksaa.
 
Ehkä se on klisheesti, rakkaudesta lajiin, vähän niinkus avioliitto, myötä-ja vastoinkäymisissä?

BugBadWolf: Soolokitara, remember. Se soitettu soolo on jo ulkona ja vaikka olisi niin päin tiettyä paikkaa että hormoonirikkaat teinopojat koskettelisivat itseään sitä katsellessaan, ei sitä enää takaisin kitaraan saa.
 
...sanotun sanan vaihdelaatikosta puuttuu se pakki, sanan polku nurmettuu, ei tietään takaisin kohtunsa piiloon löydä...(ja tätä rataa)

Presidentti: Eikä tarvitse oikeasti mennä kauaskaan. Pelkästään meitä todella lähellä oleva kansa eli Viro. Saattaa olla uusi 5-sarjan BMW pihassa, mutta kämpässä sisällä ei ole kalusteita ja sängyn virkaa hoitaa parikymmentä vuotta vanha vaahtomuovipatja.
 
Ei ole ollenkaan huono valinta kotitalouden ensimmäiseksi autoksi tuollainen 5-sarjan BMW. Voihan sen sitten vaihtaa johonkin toiseen, jos ei miellytä. Vaikea sanoa, miksi siitä auto enää paranisi.
 
Toki Ladakin oli takavetoinen, mutta ei se sitä alustarakenteen vaikutusta muuta. Siis jos ajattelee sen niin, että pitäisi alkaa auto suunnitella ja valmistaa nollasta.

Kontiak: Ei ole ollenkaan huono valinta kotitalouden ensimmäiseksi autoksi tuollainen 5-sarjan BMW. Voihan sen sitten vaihtaa johonkin toiseen, jos ei miellytä.
 
Toki Ladakin oli takavetoinen, mutta ei se sitä alustarakenteen vaikutusta muuta. Siis jos ajattelee sen niin, että pitäisi alkaa auto suunnitella ja valmistaa nollasta.
 
Eikö Lada ollut alkujaan Fiat 124? tosin ei kai yhtä hieno, mutta Fiiatin piirustuksista se kai koitettiin kasata..... vähän halvemmalla vain. Niin siis, että eihän Ladaa nollasta kyhätty.
 
Mitä tulee takavetoisuuteen, niin bemarit on perseestä juuri siksi..... on nimittäin mennyt jokunen tuulilasi kun on eksynyt liian lähelle sudittelevaa bemaria..... nääs nasta lentänyt. Etuvetoisessahan ne jää oman auton pohjaan eikä lentele takana tulevan naamalle.

hallu: Eikö Lada ollut alkujaan Fiat 124? tosin ei kai yhtä hieno, mutta Fiiatin piirustuksista se kai koitettiin kasata..... vähän halvemmalla vain. Niin siis, että eihän Ladaa nollasta kyhätty.
 
Mitä tulee takavetoisuuteen, niin bemarit on perseestä juuri siksi..... on nimittäin mennyt jokunen tuulilasi kun on eksynyt liian lähelle sudittelevaa bemaria..... nääs nasta lentänyt. Etuvetoisessahan ne jää oman auton pohjaan eikä lentele takana tulevan naamalle.
 
Ladan ergonomiahan oli täydellisen ketulleen "suunniteltu" et ratin, penkin ja polkimien suhde toisiinsa oli aina väärä. Vauhdin tunnusta täydet pisteet, satasen vauhti tuntui reilusti runsaammalta, peltoautona nappisilmä melko hjuva.

hallu: Eikö Lada ollut alkujaan Fiat 124? tosin ei kai yhtä hieno, mutta Fiiatin piirustuksista se kai koitettiin kasata..... vähän halvemmalla vain. Niin siis, että eihän Ladaa nollasta kyhätty.
 
Mitä tulee takavetoisuuteen, niin bemarit on perseestä juuri siksi..... on nimittäin mennyt jokunen tuulilasi kun on eksynyt liian lähelle sudittelevaa bemaria..... nääs nasta lentänyt. Etuvetoisessahan ne jää oman auton pohjaan eikä lentele takana tulevan naamalle.
 
Yhteistyö/lisenssihommaa itänaapurin parannuksilla:
 
http://www.autowiki.fi/index.php/Lada_(takavetomallisto)

mikäs juttu tämä on kun kuulee kovien kollien soitosta sanottavan että"sormista se soundi lähtee"!!.Silti soitellaan monen tonnin kamoilla mutta miksi ei sitten halvoilla kamoilla soiteta jos kerran sormista se soundi lähtee??

locoloco: mikäs juttu tämä on kun kuulee kovien kollien soitosta sanottavan että"sormista se soundi lähtee"!!.Silti soitellaan monen tonnin kamoilla mutta miksi ei sitten halvoilla kamoilla soiteta jos kerran sormista se soundi lähtee??
 
No soundi lähtee sormista...... tai joidenkin mielestä jo korvien välistä, mutta jos on riittävän huono tai yliprosessoitu signaalitie, niin se ei pääse kajarille saakka..... tai oikeammin kajarille saakka pääsee vain pieni osa siitä informaatiosta joka sormista lähtee. Tosin onhan tää vähän genrestä riippuva juttu, parhaat yksinkertaiset putkivahvistimet ja hyvä keppi, käyttäytyvät kuin akustinen soitin. Sitten kun pistetään riittävästi prosessia matkalle, niin siirrytään alueelle, jota Tuomas Väinölä kutsui osuvasti "masterdynamiikaksi" eli riittävän kompressoitunut signaali ei juurikaan rekisteröi enää plektran painoa, vaan kaikki tulee samalla voimakkuudella, jota sitten masterista säädellään. Tsoundi muuttuu niinkö silleen kaksiulotteisemmaksi ja vähemmän eloisaksi, mikä sopii hyvin joihinkin musatyyleihin ja tarpeisiin, mutta vie soittajalta yhden ilmaisullisen muuttujan joko kokonaan tai osittain.
 
Jotenkin noin mä se ymmärrän vaan voin tietty olla väärässäkin. Särö voi olla pahimmoillaan semmoista kompressoitunutta sirinää, mutta parhaimmillaan tosi rouheaa ja eloisaa murinaa...... mä en oikein noista hevitsoundeista tiedä.

Mulle tulee migreeni tästä ketjusta.

Oma viissenttiseni tähän - itse soittelin teini ikäisenä mitä ihmeellissemmillä ritsoilla ja paskoilla styrkkareilla, mutta kivaa oli. Ammattia ei soittamisesta tullut mutta elinikäinen harrastus kuitenkin satunnaisine keikkoineenkin.
 
Itselläni on ehkä tarpeisiini turhankin arvokkaat kamat, mutta kun on alkupäässä lähinnä haaveillut aidoista fenkuista ja gibbandereista niin sitten kun siihen on varaa (kun on onnekkaasti hankkiutunut töihin eikä jäänyt haaveilemaan muusikon urasta) niin miksipä ei?
 
Olen samantapaista käyttäytmistä havainnut ympärilläni eikä siinä ole kyse mistään leuhkimisesta vaan lapsuuden aikaisen haaveen toteuttamisesta - tuli sille sitten ns oikeaa käyttöä tai ei.

BugBadWolf: Internet - siellä nimenomaan some - on tehnyt ihmeellisiä asioita ihmispäille. Aivan liian usein asennoidutaan nettikeskusteluun jo valmiiksi riidanhaluisena ja sen sijaan että pyrittäisiin ymmärtämään toisen asia, etsitään sitä kohtaa josta saa pillastua.
 
Plussan arvoista kirjottelua. Tämä on oikeasti rasittava ilmiö, että lähtökohtaisesti tavoitteena on oman mielipiteen runnominen läpi "kuka huutaa koviten" -periaatteella, eikä edes ajatella asialle muita näkökulmia, tai peräti sitä mikä se totuus voisi olla.

Presidentti: Plussan arvoista kirjottelua. Tämä on oikeasti rasittava ilmiö, että lähtökohtaisesti tavoitteena on oman mielipiteen runnominen läpi "kuka huutaa koviten" -periaatteella, eikä edes ajatella asialle muita näkökulmia, tai peräti sitä mikä se totuus voisi olla.
 
Varsinkaan kun läheskään aina ei ole mitään totuuksia olemassakaan.

KaRa: Varsinkaan kun läheskään aina ei ole mitään totuuksia olemassakaan.
 
Aina se siellä jossain on. Tai ainakin todellisuus. Sen sijaan todellisuudesta saatu mielikuva saattaa heitellä ihan siksikin, että vapaa tahto mahdollistaa jopa omien aistihavaintojen kiistämisen ja korvaamisen mukavammilla asioilla.