Koskettimet ›

Henri Henri Olavi:
 
..
 
Roots-musa ja synat ei ihan loksahda mun päässä yhteen.
Tokihan rootsissakin synia käytetään, mutta harvemmin niin, että sitä voisi synamusaksi sanoa.
 
Mutta vastaisin alkup. kysymykseesi siitä, pystyykö synamusa tuottamaan kunnon sävellyksiä ja kokonaisuuksia, niin pystyy.
 
Eivät tosiaan helposti loksahda. Joskus tosin on kuultu sellaistakin hirvitystä että syntsalla tapaillaan bluesissa pitch bendiä. Kamalampaa ei ole olemassa.
 
Tuo toinen asia on hieman hämärämpi. Epäilemättä on olemassa potentiaalisesti mielenkiintoistakin syntsamusiikkia jota en ole sattunut henkilökohtaisesta pienestä otoksestani löytämään. Mutta se ainakin on varmaa että syntetisaattoriaika muoteineen ja teknologioineen on - mukaillakseni erästä Vangelisin kommenttia New Agesta - mahdollistanut myös sen, että lahjattomat ihmiset voivat tehdä hyvin keskinkertaista ja pitkästyttävää musiikkia.

Drawbars: mahdollistanut myös sen, että lahjattomat ihmiset voivat tehdä hyvin keskinkertaista ja pitkästyttävää musiikkia.
 
Mielestäni tämä pätee aivan jokaiseen musiikkiin. Jokaisen "musiikin aika", muoteineen ja teknologioineen, on mahdollistanut sen. Joka ikinen instrumentti on mahdollistanut sen.

Joka genrestä n. 95 % on paskaa, poikkeuksena ne pari genreä joista 99,5 % on paskaa.

18is9: Mitenkä tämä suomen lahja syntikkamusiikille, eli Kebu? Rehellistä nostalgiatrippiä tarjolla sisäsiistissä paketissa.
 
https://youtu.be/PJAvIazsv-I?t=1330
 
Kebu on kova!
Voisiko tässa kohtaa käyttää "perinteitä kunnioittavaa"?
Arvostan myöskin hänen youtubessa olevia laite- ja biisiesittelyjä, eli miten tehtiin ja millä.
Odotan kovasti pian ilmestyvää uutta täyspitkää, sekä tänään klo 21 alkavaa livestreamia.
 
Alkuperäiseen aiheeseen liittyen. Totta on että hyvä syntikkamusiikki on ison kiven alla...
Etsimällä löytyy yksittäisiä helmiä, mutta kuuntelun arvoinen levy....
Vika voi olla myös kuuntelijassa. ;)

jappo121: Kebu on kova!
Voisiko tässa kohtaa käyttää "perinteitä kunnioittavaa"?
Arvostan myöskin hänen youtubessa olevia laite- ja biisiesittelyjä, eli miten tehtiin ja millä.
Odotan kovasti pian ilmestyvää uutta täyspitkää, sekä tänään klo 21 alkavaa livestreamia.
 
Alkuperäiseen aiheeseen liittyen. Totta on että hyvä syntikkamusiikki on ison kiven alla...
Etsimällä löytyy yksittäisiä helmiä, mutta kuuntelun arvoinen levy....
Vika voi olla myös kuuntelijassa. ;)
 
Siinä yleisö seuraa mielenkiinnolla, kuinka operaattori käynnistää koneet soittamaan ja valvoo tapahtumaa osallistuen itsekin muutamalla naputuksella koskettimistoille.
Se että hän näyttää repivän itseään eri suuntiin ison ensemblen hallinnassa, on lähinnä showta. Yhtä hyvin koneet voisivat olla vierekkäin, päällekkäin, moduleina tai tietokoneen muistissa, ja niitä voisi hallita yhdeltäkin koskettimistolta. Se ei olisi yhtä näyttävää.
 
Mitä tulee musiikilliseen puoleen, sehän on tuttua koneellista huttua (perusjytky, arpeggiaattorin naputus, filttereiden aukaisu ja sulkeutuminen), jonka tekeminen livenä ei liene suuri ongelma keskimääräiselle kotitekoisellekaan syntikkavelholle.
 
Mutta kyllähän tuota soundivärien kavalkadia kuuntelee jonkin aikaa (ja ehkä pitempäänkin, ellei kuuntelijassa ole vikaa..). Se kyllä häiritsee ajan mittaan, että tempovaihtelua ei ole lainkaan. En tosin kuunnellut aivan kokonaan.

Drawbars: Siinä yleisö seuraa mielenkiinnolla, kuinka operaattori käynnistää koneet soittamaan ja valvoo tapahtumaa osallistuen itsekin muutamalla naputuksella koskettimistoille.
Se että hän näyttää repivän itseään eri suuntiin ison ensemblen hallinnassa, on lähinnä showta. Yhtä hyvin koneet voisivat olla vierekkäin, päällekkäin, moduleina tai tietokoneen muistissa, ja niitä voisi hallita yhdeltäkin koskettimistolta. Se ei olisi yhtä näyttävää.
 
Mitä tulee musiikilliseen puoleen, sehän on tuttua koneellista huttua (perusjytky, arpeggiaattorin naputus, filttereiden aukaisu ja sulkeutuminen), jonka tekeminen livenä ei liene suuri ongelma keskimääräiselle kotitekoisellekaan syntikkavelholle.
 
Mutta kyllähän tuota soundivärien kavalkadia kuuntelee jonkin aikaa (ja ehkä pitempäänkin, ellei kuuntelijassa ole vikaa..). Se kyllä häiritsee ajan mittaan, että tempovaihtelua ei ole lainkaan. En tosin kuunnellut aivan kokonaan.
 
Kas, en tiennytkään että sivustoa lukee myös alan ammattilaiset.
Siinä olen samaa mieltä että et kuunnellut. Läheskään kokonaan.
 
Ontuva vertaus, mutta klassisen musiikin esityksissä kapelimestari mainitaan, vaikka hän ei tee muuta kuin tuulettaa kainaloita... vai olisiko sittenkin jotain virkaa...

jappo121: Kas, en tiennytkään että sivustoa lukee myös alan ammattilaiset.
Siinä olen samaa mieltä että et kuunnellut. Läheskään kokonaan.
 
Ontuva vertaus, mutta klassisen musiikin esityksissä kapelimestari mainitaan, vaikka hän ei tee muuta kuin tuulettaa kainaloita... vai olisiko sittenkin jotain virkaa...
 
Olen tavallinen harrastaja.
 
Minäkin käytin ylempänä orkesterivertausta, linkittäen Vangelisin studiopätkään. Siinä hän käyttää keyboardin ja muiden kontrollereiden avulla lähinnä perinteisten instrumenttien äänityksiä tai mallinnuksia, mutta mies on muuten tunnettu siitä että käyttää myös syntetisoitua ja hybridiä äänimaailmaa. Merkille pantavaa on että nähdäkseni hän ei tarvitse livesoitossa tuekseen arpeggiaattoreita tai muita koneellisia sekvenssejä. (En sano että sekvenssit ja etukäteen tehdyt muut taustat olisivat sinänsä pahasta, mikäli ne on hyvin tehty taiteellisessa mielessä.)
 
Minusta tuollainen soitto on melko lähellä oikean orkesterin johtamista, jota perinteisesti tehdään etukäteen sovituilla käsi- tahtipuikko- ym. liikkeillä. Vangelisin tapauksessa varsinaiset äänilähteet eivät tarvitse eteensä nuotteja tai etukäteen harjoittelua, mikä taiteilijan kannalta on paitsi huokea ratkaisu niin myös luovaa hetken vapautta antavaa ja toisaalta haasteellista. Toisaalta jos homma menee kovin tekniseksi, voidaan ympärille alkaa tarvita avuksi studiohenkilökuntaa.

Joo. Onhan Vangelis omaa luokkaansa, ja vienyt genreä eteenpäin.
Totta sekin että valtaosa nykyisestä elektronisesta musiikista tulee sekvensserien ja erilaisten automaatioiden (mitä ne sitten kenelläkin on) tahdittamana. Ei jää juurikaan improvisaatiolle tilaa...
 
Mainittu Kebu käsittääkseni soittaa livenäkin yllättävän paljon. Toki soundit ja toiminnot on suunniteltu kellontarkasti, muutenhan homma leviäisi käsiin...
 
Kehitys kehittyy... Alkupään Kraftwerk oli täysin improvisoitua. keikat meni ns. veitsenterällä.
Samoin toimi elektronisen musan pioneeri Silver Apples.
https://www.youtube.com/watch?v=5DQiexiUjAs
Nykyään taitaa valitettavasti olla niin että elektronisen musiikin artisti ei pääse julkisuuteen kuin painamalla vahingossa väärä nappia. Somessa lukee heti että "teki virheen! paska keikka."
 
Luo siinä sitten uutta...
 
Tämän ukon touhut on kolahtaneet viimeksi.
https://www.youtube.com/watch?v=RzewL8Pdlf8
Ei ehkä taidemusiikkia, mutta antaa ainakin kaikkensa livenä. Varsinainen kyläseppä muutenkin..

jappo121:
 
. .
 
Tämän ukon touhut on kolahtaneet viimeksi.
https://www.youtube.com/watch?v=RzewL8Pdlf8
Ei ehkä taidemusiikkia, mutta antaa ainakin kaikkensa livenä. Varsinainen kyläseppä muutenkin..
 
Kyllä minä tuon kaverin rallia sujuvasti kuuntelin. Asetelmasta tulee mieleen tiskijukka, puuttuu vain hyllyvä massa suuressa yökerhossa. Laulajalla on ilmeisen kivaa hengailemassa robottiorkesterinsa kanssa. Eivät nuo egotrippaile, vitsaile solistista, yritä kiilata itseään esille, juo kaljaa tai soita enempää kuin mitä on käsketty. Vilkuttavat vain sävyisästi valojaan.
 
Ovathan nuo toistuvat johtomelodianpätkät lastenkamaritasoa (vähän kuin jääkiekko-ottelussa) eikä harmonioista juuri voi puhua. Tahti on turvallisen täsmällinen.
Musiikin muotoja on niin monia, ja perus-syntikkamusiikki ei suinkaan ole siitä huonoimmasta päästä.

jappo121: Joo. Onhan Vangelis omaa luokkaansa, ja vienyt genreä eteenpäin.
Totta sekin että valtaosa nykyisestä elektronisesta musiikista tulee sekvensserien ja erilaisten automaatioiden (mitä ne sitten kenelläkin on) tahdittamana. Ei jää juurikaan improvisaatiolle tilaa...
 
Mainittu Kebu käsittääkseni soittaa livenäkin yllättävän paljon. Toki soundit ja toiminnot on suunniteltu kellontarkasti, muutenhan homma leviäisi käsiin...
 
Pitää muistaa, että kukaan ei taatusti enää kaipaa wanhaa hywää aikaa "kun isoisä matriisisekvensserin syntetisoijaansa MS Audiotron Ky:stä osti". Siis käytännön syistä.

jappo121: Tämän ukon touhut on kolahtaneet viimeksi.
https://www.youtube.com/watch?v=RzewL8Pdlf8
Ei ehkä taidemusiikkia, mutta antaa ainakin kaikkensa livenä. Varsinainen kyläseppä muutenkin..
 
Ei edusta varsinaisesti musiikkityyliä, jota tavallisesti luukuttaisin (syntikoista kyllä tykkään kuin hullu puurosta), mutta oli kyllä valloittava esitys! Kiitoksia uudesta löydöstä!
Retro-Kebu on kova myös!

"Look mum no computer" ukko edustaa itselleni jossain määrin jopa vanhaa kunnon punk-asennetta.
Haistattaa paskat kermaperseille ym hifistelijöille.
Senverran kätevä, että perusti oman museon häkkyröilleen.
Löytyy esim tuhannen oskillaattorin syntikka...
Juutuupista rakenteluvideoita.
 
Tämmöisiäkin veijareita tarvitaan. Aivot narikkaan ja ADHD rules!

jappo121: "Look mum no computer" ukko edustaa itselleni jossain määrin jopa vanhaa kunnon punk-asennetta.
Haistattaa paskat kermaperseille ym hifistelijöille.
Senverran kätevä, että perusti oman museon häkkyröilleen.
Löytyy esim tuhannen oskillaattorin syntikka...
Juutuupista rakenteluvideoita.
 
Tämmöisiäkin veijareita tarvitaan. Aivot narikkaan ja ADHD rules!
 
Joo, eräänlainen syntikkapunkkari mullekin tuli tuosta esitystavasta mieleen.
Alkoi kiinnostaa tuo tuhannen oskillaattorin syntikka, joten eipä muuta kuin Youtubesta haku päälle ja tässäpä tuo oskillaattoriseinä olis muidenkin kiinnostuneiden hämmästeltäväksi, valmiina, rakentajansa innostuneesti esittelemänä https://www.youtube.com/watch?v=c3wk9WWTfNs
Hulvattomin hetki alkaa noin 5 minuutin kohdalla, kun tuo helvetinkone alkaa kunnolla karjua. Ei ihan järjissään olevan ja vakaan persoonan projekti - ja tämä oli kehu!

vanha_pieru: Ei ihan järjissään olevan ja vakaan persoonan projekti
 
Eli just niinkuin pitää. Järjissään olemisen voi jättää esim. valkokauluksille.

jappo121:
Tämän ukon touhut on kolahtaneet viimeksi.
https://www.youtube.com/watch?v=RzewL8Pdlf8
Ei ehkä taidemusiikkia, mutta antaa ainakin kaikkensa livenä. Varsinainen kyläseppä muutenkin..
 
Oho, olin nähnyt tältä aiemmin vain noita rakenteluvideoita. Kova!
 
Aloittajan kysymystä pohtien, yksi syy syntikkamusiikin yksinkertaisuudelle on perinteisesti ollut sekvensserien rajallisuus. Hankala säveltää sinfoniaa, jos on 16 tahtia muistia käytettävissä. Toki asian voisi paikata palkkaamalla lisää jäseniä yhtyeeseen tai äänittämällä monessa erässä, mutta juum.
 
Lisäksi syntikansoittajat käyttävät aikaa äänisuunnitteluun enemmän kuin soittajien yleensä tarvitsee. Tämä rajaa pois aikaa muilta biisinteon osa-alueilta.
 
Klassisen puolella toivoisi enemmän Stockhausenin tyylisiä kokeiluja kyllä. Liekö ongelma esimerkiksi soittimen brändin nuorekkuudessa ja liberaaliudessa, kun klasaripuolella ollaan enemmän konservatiiveja, sekä siinä, että kappaleet pitää säveltää juuri tietylle syntikkamallille, kun niissä on niin paljon suurempia eroja per malli kuin mitä muiden soitinten parissa.

Ei täällä ole aikoinaan uskallettu tehdä syntetisoijamusiikkia. Ahdasmielesssä kasarin alkupuolen kehitysmaassa jota Suomeksi kutsuttiin, meinasivat saada turpaansa, kun ei esitetty Hurrikanesta, Aikamiehiä Iltatuulen viesteineen tai junttilatangoa Mehtäliljankukkineen. Pohjanmaalla bändien soittimet ja vahvistimet heitettiin Kyröjokeen, jos ei tullut mutterilavoilla takahikiän tosimiehille ja perseinäjokisille mieleistä musiikkia. Heikki Hietamiehen Lauantaitansseja kuului katsoa tv:stä vauvasta vaariin. Diinarit, punkkarit ja hämyt olisivat yhteistoimin hakanneet moottorisahanketjuilla discohileet. Harmi, ettei Stressi -yhtyeellä ollut mahdollisuuksia, toisin olisi ollut Ruotsissa.
 
https://www.youtube.com/watch?v=RByP88IqkG4
 
Kannattaa lukea tämä kirja, niin saa hyvän kuvan ajan ilmapiiristä:
 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kun_Suomi-rock_puri_ja_l%C3%B6i

Prophet: Ei täällä ole aikoinaan uskallettu tehdä syntetisoijamusiikkia. Ahdasmielesssä kasarin alkupuolen kehitysmaassa jota Suomeksi kutsuttiin, meinasivat saada turpaansa, kun ei esitetty Hurrikanesta, Aikamiehiä Iltatuulen viesteineen tai junttilatangoa Mehtäliljankukkineen. Pohjanmaalla bändien soittimet ja vahvistimet heitettiin Kyröjokeen, jos ei tullut mutterilavoilla takahikiän tosimiehille ja perseinäjokisille mieleistä musiikkia. Heikki Hietamiehen Lauantaitansseja kuului katsoa tv:stä vauvasta vaariin. Diinarit, punkkarit ja hämyt olisivat yhteistoimin hakanneet moottorisahanketjuilla discohileet.
 
Tuo oli niin osuvasti kuvattu, ettei voi enää paremmin sanoa. Erityisen kateellinen olen termistäsi perseinäjokiläiset... Ääneen hörähdin.
En tiedä oliko tuolloin kaupungeissa erilaista, tuskin, mutta ainakin maaseudulla yleismentaliteetti oli täsmälleen noin umpimielinen. Ahtaat aivot oli niin nuorisolla, keski-ikäisillä kuin vanhuksillakin.
 
Kannattaa lukea tämä kirja, niin saa hyvän kuvan ajan ilmapiiristä:
 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kun_Suomi-rock_puri_ja_l%C3%B6i
 
Ei tarvitse. Muistan, että itsekin olin noina 80-luvun alkuvuosien varhaisteinivuosinani järkyttävän ahdasmielinen heviurpo musiikkimaultani (siellä, mistä olen kotoisin, kuului kuunnella heviä, joten niin minäkin tein). Osittain olin täysi juntti tuolloin tosin muutoinkin kuin kuuntelemani yksipuolisen musiikin suhteen.
Onneksi ollaan menty eteenpäin niistä ajoista, itse kukin ja yhteiskuntana. Perssuomalaiset ja muut hengen köyhät tosin yrittävät vielä palauttaa Suomen takaisin noihin "vanhoihin hyviin aikoihin".

vanha_pieru: Tuo oli niin osuvasti kuvattu, ettei voi enää paremmin sanoa. Erityisen kateellinen olen termistäsi perseinäjokiläiset... Ääneen hörähdin.
En tiedä oliko tuolloin kaupungeissa erilaista, tuskin, mutta ainakin maaseudulla yleismentaliteetti oli täsmälleen noin umpimielinen. Ahtaat aivot oli niin nuorisolla, keski-ikäisillä kuin vanhuksillakin.
 

 
Ei tarvitse. Muistan, että itsekin olin noina 80-luvun alkuvuosien varhaisteinivuosinani järkyttävän ahdasmielinen heviurpo musiikkimaultani (siellä, mistä olen kotoisin, kuului kuunnella heviä, joten niin minäkin tein). Osittain olin täysi juntti tuolloin tosin muutoinkin kuin kuuntelemani yksipuolisen musiikin suhteen.
Onneksi ollaan menty eteenpäin niistä ajoista, itse kukin ja yhteiskuntana. Perssuomalaiset ja muut hengen köyhät tosin yrittävät vielä palauttaa Suomen takaisin noihin "vanhoihin hyviin aikoihin".
 
Unohdin mainita Manserockin vaikutuksen laajalle (ei ehkä kehäkolmosen sisäpuolelle). Sosiaalinen paine pakotti nuorison kuuntelemaan Juicea ja Eppuja, ei saanut poiketa joukosta, kun samalla tehtiin rakoa Kipparikvartetti - Tapsa Rautavaara - Olavi Virta -kuuntelijakuntaan. Syntetisoijamusiikki olisi ollut liian korkeakulttuurista tähän vastakkainasetteluun.

Prophet: Unohdin mainita Manserockin vaikutuksen laajalle (ei ehkä kehäkolmosen sisäpuolelle). Sosiaalinen paine pakotti nuorison kuuntelemaan Juicea ja Eppuja, ei saanut poiketa joukosta, kun samalla tehtiin rakoa Kipparikvartetti - Tapsa Rautavaara - Olavi Virta -kuuntelijakuntaan. Syntetisoijamusiikki olisi ollut liian korkeakulttuurista tähän vastakkainasetteluun.
 
Jossain vaiheessa historian hämärissä oli myös valittava punkin tai rockabillyn välillä, ainakin niillä konnuilla joilla vartuin. Nämä rajat menivät jossain määrin maantieteellisesti, oli punkseutuja ja rockabillyaroja ja niitä toisia piti vihata ja heitä vastaan tapella - tai turpaan tuli. Turpaan antamisen ja saamisen ilon sai tietenkin myös jos tappeli, että sikäli win-win -tilanne.